Edellisessä blogikirjoituksessa kirjoitin mielenterveyshäiriöiden stigmasta ja siitä, miten se vaikuttaa palveluidemme tarjontaan. Tällä kertaa lähestyn mielenterveyden aihetta sen toiselta puolelta. Hyvän mielenterveyden ylläpito kunnallisten palveluiden näkökulmasta.
THL:n artikkelissa Mielen hyvinvoinnin edistäminen osaksi kunnan strategiaa käydään läpi erilaisia kunnan järjestämiä palveluita ei niinkään mielenterveyden häiriöiden hoitoon, vaan hyvän mielenterveyden ylläpitoon. Yleisesti ottaen julkinen keskustelu mielenterveydestä pyörii helposti sen negatiivisissa ilmiöissä kuten itsemurhissa ja muussa yhteiskunnalle näkyvässä henkisessä pahoinvoinnissa eikä niinkään mielenterveyden ylläpidon äärellä. Nämä asiat tulisi erottaa selkeästi toisistaan ja käydä enemmän keskustelua ennaltaehkäisevien palveluiden puolesta sekä mainostaa niitä.
Yksilöllä on toki oma iso vastuunsa hyvän mielenterveyden ylläpitoon, tekemällä sitä edesauttavia valintoja ravinnon, liikunnan ja päihteiden kohtuukäytön avulla. Kuntien vastuulla taas on järjestää asukkailleen ympäristö, joka ylläpitää ja suojelee mielenterveyttä. Pitää huoli siitä, että asukkaat viihtyvät asuinympäristössään ja että erilaiset virkistäytymis- ja liikkumispalvelut ovat kaikkien saavutettavissa. Näkisin että tähän listaan voisimme lisätä myös esteettiset seikat kuten roskaaminen, yhteisten/ yleisten tilojen kunto sekä esteettömät palvelut.
Kunnat tekevät hiljaista työtä hyvän mielenterveyden edistämiseksi ja käytän tässä yhteydessä tietoisesti sanaa “hiljaista” koska hyvin usein tuntuu olevan niin että erilaisia tapahtumia, palveluita tai ryhmiä pitää itse aktiivisesti etsiä, kun tarve nousee. Aktiivinen facebookin ja sähköpostikirjeiden tilaaja varmasti saa kaiken tiedon mutta kaiken seuraaminen kaikkialla menisi jo lähes kokopäivätyöstä. Lisämainonta, kootut nettisivut (joista kerrotaan, vaikka Maisan tms. sivuilla), asukkaita lähestyen, tai vaikka kotiin kerran vuodessa lähetettävien palveluvihkosten avulla kunnat voisivat ehkä tavoittaa enemmän asukkaita jo ennen kuin tarve nousee, ennaltaehkäisevästi. Ennaltaehkäisevä mielenterveystyö tuo myös tutkitusti säästöjä kunnille sekä valtiolle.
Tässä vielä muutama esimerkki kuntien tarjoamista ennaltaehkäisevistä palveluista, jotka on koottu yllä mainitusta THL:n artikkelista.
Ihmeelliset vuodet: 3-12 vuotiaiden käytöshäiriöt.
Yhteispeli-hanke: vinkkejä alakouluopetushenkilökunnalle tunne- ja vuorovaikutustaitoihin.
Icehearts: varhaisen puuttumisen toimintamalli, työvälineenä joukkueurheilu.
Mielenterveyden ensiapu: opitaan vahvistamaan omia mielenterveystaitoja ja siten myös läheisten mielenterveyttä.
Lähde: Solin, P., Appelqvist-Schmidlechner, K., Nordling. E., Tamminen, N. 2018. THL. Mielen hyvinvoinnin edistäminen osaksi kunnan strategiaa. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/136240/URN_ISBN_978-952-343-112-6.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Suurin osa Showcasen blogeista on toteutettu osana Laurean opintojaksoja. Koko koulutustarjontaamme voi tutustua nettisivuillamme. Tarjoamme kymmenien tutkintoon johtavien koulutuksien lisäksi myös paljon täydennys- ja erikoistumiskoulutuksia sekä yksittäisiä opintojaksoja avoimen AMK:n kautta!