Erityislapsen kanssa arki voi olla haastavaa ja usein saattaa tuntua, että omat keinot ovat lopussa. Erilaisia taitoja oppimalla lapsi saa uusia keinoja selviytyä haastavista tilanteista. Tällaisten taitojen oppimisen tueksi ja avuksi on kehitelty Muksuoppi -menetelmä, jota voi hyödyntää niin ammattilaiset kuin maallikotkin. Lapsia tulisi kasvattaa rakentamalla toimiva yhteistyösuhde lapseen sekä vanhempiin ja keskittyä ongelmien sekä epäonnistumisten sijaan taitoihin ja onnistumisiin.
Muksuoppi on kehitetty 90-luvulla Helsingissä päiväkodin erityisryhmässä (kehittämistyöryhmään kuuluivat psykiatri Ben Furman, sosiaalipsykologi Tapani Ahola, sekä erityislastentarhanopettajat Sirpa Birn ja Tuija Terävä). Tavoitteena oli yhteistyön edistäminen vanhempien kanssa ja lasten ongelmien selvittämisen helpottaminen käytännöllisen ohjeistuksen avulla. Työryhmä kokosi ideoiden pohjalta työkirjan lapsille ja ammattikasvattajille opaskirjan menetelmän käytön tueksi, sekä lisäksi oman opaskirjan vanhemmille. Menetelmää alettiin soveltamaan päiväkodeissa, kouluissa, lastensuojelulaitoksissa, perheneuvoloissa ja lastenpsykiatrian poliklinikoilla. Muksuoppi kasvatti kiinnostustaan ja sille perustettiin omat verkkosivut, jonka ansiosta yhteydenottoja alkoi tulla ympäri maailmaa. Muksuopista on julkaistu useita kirjoja, jotka on käännetty monille eri kielille. Muksuoppikoulutusta tarjoavia yhteisöjä löytyy monista eri maista, koulutukseen osallistumalla voi hankkia valtuutetun Muksuoppivalmentajan pätevyyden. Positiivisia kokemuksia menetelmän käytöstä on saatu paljon, vaikka tieteellistä tutkimusta onkin hyvin niukasti.
Muksuopin askeleittain etenevä ratkaisukeskeinen prosessi auttaa lapsia erilaisten psykososiaalisten haasteiden selättämisessä perheen ja ystävien tuella. Kohderyhmä on 3-12-vuotiaat lapset, mutta menetelmää voidaan käyttää soveltaen jopa aikuisten kanssa. Muksuopin avulla pystytään helpottamaan arkea häiritseviä haasteita, sekä psyykkisperäisiä ongelmia häiriöihin liittyviä oireita hallitsemalla esim. ylivilkkaus ja tunteiden säätelyn haasteet. Alkujaan menetelmä kehiteltiin työkaluksi lasten kanssa työskentelevien ammattilaisten käyttöön (mm. opettajille, terapeuteille ja sosiaalityöntekijöille). Menetelmän yksinkertaisuuden ja turvallisuuden vuoksi se soveltuu myöskin lasten vanhempien itsenäiseen käyttöön. Muksuoppia voidaan käyttää ongelmiin, joiden ratkaisuun tai lievittämiseen auttaa tietyn taidon opettelu. Oppi soveltuu erilaisten psykososiaalisten ongelmien selvittämiseen ja sitä voidaan käyttää mm. käytöshäiriöihin, uhmakkuuteen, keskittymiskyvyn häiriöihin, syömisongelmiin ja pelkoihin. Menetelmän käyttö erilaisten vaikeidenkin lastenpsykiatristen häiriöiden (esim. ADHD, masennus ja autismi) oireiden hoidossa on myös mahdollista. Esimerkkinä AHDH:en liittyvien oireiden kuten ylivilkkauden ja raivokohtausten hallintaan saaminen spesifien taitojen opettelulla.
Lyhyesti kuvailtuna Muksuoppi -menetelmässä ensin määritellään taito, joka halutaan oppia jostakin ongelmasta eroon pääsemiseksi. Taidon määrittelyn jälkeen taidosta sovitaan yhdessä lapsen kanssa ja sille anneta nimi. Lapsen kanssa pohditaan mitkä ovat opittavan taidon hyödyt ja valitaan yhdessä kannustajat (esim. isovanhemmat, opettaja tai luokkatoveri) sekä voimaeläin (esim. oma lemmikki koira). Taidon unohtuessa lapsi voi siirtää ajatuksensa voimaeläimeensä ja antaa olotilan rauhoittua. Lapsen uskoa vahvistetaan kannustajien avulla, jotka auttavat taidon harjoittelussa ja tsemppaavat lasta onnistumaan. Taitoa harjoitellaan niin kotona kuin koulussa tai päiväkodissakin. Edistymisen kunniaksi lapselle järjestetään juhlat, johon kutsutaan mukaan kaikki kannustajat.
Muksuopin perusidea pohjautuu lapsille luontaiseen ajattelutapaan, jossa ongelman nähdään johtuvan jonkin tietyn taidon puutteesta. Tavoitteena on ongelmien voittamiseksi auttaa lapsia tiettyjen spesifien taitojen kehittämisessä. Muihin lasten kanssa käytettäviin menetelmiin verrattuna Muksuopin yhtenä vahvuutena on hyvät yhteistyön edellytykset, jotka muovautuvat opeteltaviin taitoihin keskittymällä. Taitojen opettelu tulisi toteuttaa lasta palkitsevalla ja innostavalla tavalla. Muksuopissa vanhemmat nähdään kykenevinä ja lapsiaan tukevina yhteistyökumppaneina, ilman syyllistämistä lapsen ongelmista. Käytön tueksi on mahdollista ladata puhelimeen ilmainen mobiiliapplikaatio, joka sisältää tietoa lasten tavallisista ongelmista ja diagnooseista. Sovellus antaa myös keinoja ongelmien ratkaisemiseen luovalla tavalla yhdessä lapsen kanssa. Verkosta löytyy myös Muksuoppi Online, jonka avulla menetelmän käyttäminen lapsen kanssa sujuu entistä helpommin.
Mikäli kiinnostuit Muksuopista, helpoin tapa tutusta tähän menetelmään on katsoa Ben Furmanin Youtube video, jossa on kuvien kera selostettu perusidea. Kannattaa myös tutustua Kasvun tuki- sivuston kirjoitukseen, jossa esitellään sekä arvioidaan kyseistä menetelmää. Verkosta löytyy Oppimaa -online opisto, jossa pääset opiskelemaan Muksuoppia menetelmän kehittäjien videokurssien avulla. Lasten vanhemmille löytyy Muksuoppia vanhemmille -kurssi, jossa viidellä tapaamiskerralla käsitellään muksuopin perusteita harjoitusten, keskusteluiden ja kotitehtävien avulla.
Suurin osa Showcasen blogeista on toteutettu osana Laurean opintojaksoja. Koko koulutustarjontaamme voi tutustua nettisivuillamme. Tarjoamme kymmenien tutkintoon johtavien koulutuksien lisäksi myös paljon täydennys- ja erikoistumiskoulutuksia sekä yksittäisiä opintojaksoja avoimen AMK:n kautta!
Kiitos, että olet nostanut esille ainakin itselleni täysin uuden työmenetelmän, josta en ole aiemmin edes kuullut. Olet kirjoittanut aiheesta laajasti ja mielenkiintoa herättävästi.
On tärkeää ja hyvä, että myös vanhempien käyttöön sovellettavia menetelmiä nostetaan esille, jotta lasten haasteisiin pystyttäisiin puuttumaan myös kotoa käsin. Näin haasteet eivät kasvaisi liian suuriksi myöhemmässä vaiheessa. Kaikin puolin mielenkiintoinen kokonaisuus!
Kiitos kommentistasi!
Tämä menetelmä oli itsellenikin aivan uusi ja lueskeltuani asiasta kiinnostukseni heräsi. Puhelimeen ladattava appi on todella kätevä ja suosittelenkin kaikkia tutustumaan siihen.
Kiitos mielenkiintoisesta tekstistä!
Tämä menetelmä oli minulle aivan uusi tuttavuus. Kirjoitit aiheesta hyvin kattavasti ja kiinnostavasti. Käyn varmasti tutustumassa menetelmään tarkemmin.
Yhdyn Saran kommenttiin, että on hyvä nostaa esille myös vanhemmille sopivia menetelmiä, jotta asioiden ja taitojen harjoittelua voidaan jatkaa myös kotona, eikä harjoittelu painotu vain päiväkotiin tai kouluun.
Kiitos kommentistasi Sini!
Taitojen harjoittelun tulisi tosiaan kuulua myös kotiympäristöön, jotta lapsi saisi parhaan mahdollisen pohjan oppimiselle. Vanhemmilla ei välttämättä ole riittävästi tietoa ja taitoja opettaa/harjoittaa omaa lastaan, jolloin on hyvä että löytyy apukeinoja.
Kiitos oikein mielenkiintoisesta esittelystä tähän menetelmään! En ollut aiemmin kuullutkaan siitä, mutta päädyin tutustumaan siihen vielä enemmän kirjoituksen jälkeen katselemalla Dr. Furmanin esittelyvideon, joten voisi sanoa, että kirjoitus herätti mielenkiinnon.
En itse ole edes ajatellut tekeväni lasten kanssa töitä ja olen enemmän tehnyt töitä mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden kanssa. Itselle heräsi mielenkiinto pystyisikö tätä menetelmää soveltamaan ja käyttämään, tai siitä adaptoimaan hyviä puolia kyseisen asiakasryhmän kanssa työskentelyyn – sillä usein on hyvin moniongelmaisia ihmisiä ja sairauksien kanssa eläminen vaatii hyvin paljon uusia opittuja taitoja, kuten esimerkiksi skitsofrenian tai persoonallisuushäiriöiden kanssa.
Näiden taitojen opettelu on hyvin tärkeä osuus useimmissa terapioissa ja kuinka pärjätä oman itsensä kanssa, varsinkin jos on sairas. Tässä tuli paljon samaa ja mukavan yksinkertaisesti, että jopa minä pystyin sisäistämään osan itseeni, joten olisi mielenkiintoista soveltaa näitä tapoja myös hiukan aikuisempaan asiakasmateriaaliin, ihan omassakin työssä.