Oppimisympäristönä sairaalakoulu

Suomessa on hieman yli 30 sairaalakoulua ja ne toimivat muun muassa yliopistollisten sairaaloiden yhteydessä. Sairaalakoulu on erityiskoulu, joka kuuluu sijaintikaupunkinsa opetustoimen alaisuuteen. Opetus on pienryhmäopetusta, luokassa keskimäärin 6 -10 oppilasta. Yhteistyö sairaalan eri osastojen kanssa erottaa sairaalakoulun muista erityiskouluista. Sairaalakoulun tavoitteena on turvata koulunkäyntimahdollisuus oppivelvollisuusikäisille sairaalassa oleville lapsille ja sairaalakoulujen säännöspohjan uudistuksen myötä nykyään myös erikoissairaanhoidon avohoitopotilaana oleville oppilaille.

Sairaalakouluopetuksen tavoitteena on ylläpitää lapsen oppimista ja koulunkäyntiä hoidon aikana ja sillä on oppilaan hoitotavoitteita tukeva kokonaiskuntoutuksellinen tavoite. Ensisijaista on kuitenkin aina opetus oppilaan omassa koulussa tai esiopetuksen järjestämispaikassa, jos se on mahdollista ja oppilaan edun mukaista. 

Esimerkkinä Oulun yliopistollisen sairaalan yhteydessä toimivan Sairaalarinteen koulu, jonka oppilaat tulevat kouluun mm. psykiatriselta osastolta, jolloin oppilaan ongelmat liittyvät usein kouluvaikeuksiin ja erilaisiin käytöshäiriöihin. Muiden osastojen puolelta sairaalakoulussa käyvät pitkäaikaissairaat, kuten syöpäpotilaat, diabetes- ja epilepsiapotilaat sekä puhe- ja lukivaikeuksista kärsivät potilaat.

Pixabay

Erään sairaalarinteen koulua käyvän pojan tarina

Erään Sairaalarinteen koulua käyvän pojan tarinaa oli avattu Ylen sivuilta löytyvässä artikkelissa.

Perheen äiti kertoo pojan päiväkodissa alkaneiden ongelmien kasaantuneen pikkuhiljaa, vaikka apua oli haettu useilta eri tahoilta. 10-vuotiaan pojan hoitopaikan saaminen lastenpsykiatrian osastolta kesti loppupeleissä lähes vuoden. Osastolle muuton erossa olon haikeuden ja totuttelun jälkeen pojan edistyminen on ollut äidin mukaan huojentavaa ja äiti toteaakin ratkaisun olleen oikea.  Aloittaessaan koulunkäyntiä Sairaalarinteen koulussa, pojan itsetunto oli alhaalla ja hän vältteli katsekontaktia. Kyseiset piirteet vaikuttivat suoraan pojan koulunkäynnin sujuvuuteen, ja sitä myötä olivat iso este oppimiselle. Haastattelun aikaan pojan koulutaival Sairaalarinteen koulussa on kestänyt jo yli vuoden ja koulun erityisopettajan mukaan poika viihtyy nykyään koulussa ja lempiaineiksi ovat muodostuneet mm. liikunta ja matematiikka, erityisopettajan mukaan koulunkäynnin kannalta kaikkein tärkeimmäksi tekijäksi on noussut pojan itsetunnon vahvistuminen. Haastattelun aikaan käytiinkin parhaillaan neuvotteluita pojan siirtymisestä yleisopetukseen, koska edistystä oli tapahtunut niin hyvin.  Erityisopettajan mukaan pojan tulevaisuus näyttää valoisalta ja sairaalakoulusta tulee lähtemään hymyilevä ja katsekontaktia ottava, omiin kykyihinsä uskova poika.

Sairaalakouluihin tulijoita jonoksi asti

Suomessa on tällä hetkellä jonoiksi asti lapsia, joille arki omassa peruskoulussa on tuskaa, ja he odottavat jonossa pääsyä sairaalakouluun. Taustalla voi olla esimerkiksi, mielenterveyden ongelmia, joihin ei Helsingin yliopiston nuorisopsykiatrian professori Mauri Marttusen mukaan monissa peruskouluissa ole tällä hetkellä tarpeeksi osaamista ja työvoimaa. Jonon syytä selittää myös psykiatrisen osastohoidon vähentäminen ja täten avohoidon lisäys. Osastohoidossa olevat pääsevät automaattisti sairaalakoulun opetuksen piiriin, kun taas avohoidon puolella olevat joutuvat hakemaan paikkaa erikseen ja paikkojen rajoitetun määrän vuoksi jonottamaan omaa paikkaansa pitkänkin aikaa. Jonojen pituudet vaihtelevat joistakin viikoista jopa vuoteen ja kaikissa yksiköissä jonottaminen ei ole mahdollista, vaan paikkaa tulee hakea uudestaan seuraavan vuoden virallisessa oppilashaussa. Osa sairaalakoulua tarvitsevista oppilaista jääkin kotiin odottamaan vapautuvaa paikkaa, kun osa yrittää selvitä opinnoistaan omassa peruskoulussaan.  Opetusministeri Anderssonin mukaan nykyinen tilanne on selvillä opetushallituksessa ja mm. koulukuraattoreiden ja psykologien määriä aiotaan kasvattaa, jotta varhaista tukea olisi saatavilla kaikille sitä tarvitseville.

Yksi kommentti artikkeliin ”Oppimisympäristönä sairaalakoulu

  1. Helmi Rekonen

    En ollutkaan aiemmin tiennyt sairaalakoulujen toiminnasta juuri yhtään. Olisi mielenkiintoista päästä tutustumaan sairaalakoulun oppitunneille ja nähdä kuinka se käytännössä toteutuu. Sairaalakoulu on varmasti usealle potilaalle myös sosiaalisesti merkittävä. Sillä muutkin oppilaat ovat vastaavassa tilanteessa ja se saattaakin olla ainut paikka, jossa lapsen sairaus ei ole puheenaiheena. Voin siis hyvin uskoa, kuinka monelle sairaalakoulu voi olla otollinen paikka motivaation ja itsetunnon kehitykselle.

Vastaa