Työttömyyden hinta ilmastolle – Mikko Enpushke

Koronakeväällä kuuli kahdenlaisia asioita, usein nämä tulivat ihmisiltä, jolla ei ollut jo aikaisemmin sen suurempia ongelmia töiden suhteen, ”No korona vei työt alta” tai sitten ”Etätöissä koronan takia”. Massiivinen globaali pandemia yllätti meidät kuin nakkikioskilla saatu nyrkki silmään, mutta oliko siitä kuitenkin jotain hyötyä meille? Onko asiassa ollut hopeareunus? Yhtä hopeinen kuin se Audi merkkinen taksi, joka haki sinut silmä mustana snägärin varjosta. 

Olihan siinä.

Koronan takia huomattavasti suuret ilmastonmuutokseen vaikuttavat päästöt vähenivät. Eivät marginaalisesti ihan hirveästi, mutta sen verran, että saatiin nähdä hieman valoa saastepilvien lomasta. Ilmasto pelastui hetkellisesti, mutta työt katosivat. Miten on asian laita nyt?

Kaikella onnella ja rakkaudella kapitalismia kohtaan herran vuonna 2021 Suomessa työllisyys kasvoi ja työttömyys väheni. Yllättäen nämä menevät käsi kädessä. Tilastokeskus ilmoittaa meille, että työllisiä ihmisiä oli elokuussa 2021 huimat 104 000 enemmän kuin vuosi sitten ja työttömiä oli 33 000 vähemmän kuin 2020 vuoden elokuussa. Mahtavaa! Älkäämme toki ajatelko asiaa niin, että useammat, jotka koronakeväänä kuuluivat ryhmään 1 ”Korona vei työt alta” tai ryhmään 1,5 ”Korona lomautti minut” saivat työnsä takaisin tai heille keksittiin jotain muuta tekemistä. Eli toisin sanoen plus miinus nolla, mutta voiton puolella silti. 

Se tosin mikä teki koronasta merkittävän, oli etätöiden trendiytyminen ja kuinka tämä etätyö avasi uudenlaisia mahdollisuuksia eri töihin. Jos sinulla on toimiva tietokone ja maalaisjärkeä päässä, niin suuri markkinarako on avautunut juuri sinulle. Paitsi sinä jolla ei ole tietokonetta. Haista sinä paska. 

Työllisyyden sekä työttömyyden suhde koronaan on monimutkainen. Jotkut sanoisivat, että työttömyyden hinta on kompleksi nollasummapeli. Kapitalismi on epävakaa järjestelmä, joka toimii suuren kollektiivin alla, joka kehottaa kuluttamaan ympäristöä. Työttömyys vie varoja edesauttaa ilmastonmuutoksen pysäyttämistä, mutta sen takia pitäisi sitten taas tehdä töitä ja kuluttaa. 

Mutta entäpä jos kyse ei ole yksilön työttömyydestä vaan kyseessä on siitä mitä hallituksen tulisi tehdä. Mitä jos kyse ei olekaan työttömyyden taakasta ilmastonmuutokselle vaan kulutuksen taakasta itsestään? Entä jos työllisyys saataisiin halvemmaksi ja siihen tarvittavat resurssit arvokkaammaksi. Kuten esimerkiksi luonnonvarat. Jos olisi mahdollista siirtää verotukset pois palkoista ja kohdistaa niitä enemmän luonnonvarojen suojelemiseen. Useimmissa suurissa yhtiöissä kuitenkin halvinta usein on resurssit ja kalleinta on työntekijät. Mikä järki?? 

Työttömyyden hinta on merkittävä, mutta on myös tärkeää kysyä minkä työttömyyden? Ilmastonmuutos vaikuttaa elämäämme, mutta mikään ei viittaa siihen, että ilmastonmuutoksen torjunta itsessään vähentää töitä. Energia-ala tarvitsee työntekijöitä ja suunnittelijoita, maanviljelys ja agrikulttuuri tarvitsee tekijöitä jotta pystymme olemaan omavaraisia tulevaisuudessa, Prisma tarvitsee aina lisää kassahenkilöitä, koska kaupantyöntekijät eivät pyöri töissään yleensä kuin vain max 5 vuotta. 

Mutta ottaakseni vielä vähän taakkaa sinulta lukija ja itseltäni pois niin tämä on ollut vuosikymmenten ajan, ellei jopa vuosisatojen ajan oleva ongelma ihmisillä – se, että me kulutamme liikaa. Ja jos se sinua lohduttaa niin entinen opettajani joskus sanoi näin ”Ihminen on rotta ja selviää lopulta kaikesta. Ihan varmasti myös maailmanlopusta.”  

Suurin osa Showcasen blogeista on toteutettu osana Laurean opintojaksoja. Koko koulutustarjontaamme voi tutustua nettisivuillamme. Tarjoamme kymmenien tutkintoon johtavien koulutuksien lisäksi myös paljon täydennys- ja erikoistumiskoulutuksia sekä yksittäisiä opintojaksoja avoimen AMK:n kautta!

Kommentoi