Moikka!
Tässä postauksessa aiheena on vanhemman alkoholin käyttö lapsiperheessä. Heti alkuun haluan jakaa teille Aamulehdessä julkaistun artikkelin, jossa kerrotaan Esmeralda nimisen tytön kokemuksia hänen lapsuudestaan ja nuoruudestaan kasvaessa alkoholia käyttäneen yksinhuoltajaäitinsä kanssa. Esmeralda ei muista omaa lapsuuttaan ilman alkoholia, mutta oireet äidin juomisesta alkoivat näkyä vasta murrosiän kynnyksellä. (Roivainen 2018.)
Esmeralda kertoo artikkelissa nyt 20-vuotiaana, ettei hän edes pienempänä ajatellut, että hänellä oli rankkaa. Omien sanojensa mukaan hän vain oli tosi reipas, meni, selviytyi ja sopeutui. Hän alkoi täyttämään päivänsä harrastuksilla, koululla ja kavereilla. Hän kertoo, ettei muista ajasta oikeastaan mitään, sillä se oli vain sellaista suorittamista. Pikkuhiljaa murrosiän kynnyksellä Esmeraldalle alkoi tulla itsetuhoisia ajatuksia, hän ei jaksanut enää olla niin reipas, mieliala laski sekä harrastukset ja sosiaaliset suhteet jäivät. Tällöin hän ei vielä kuitenkaan itse ymmärtänyt, mistä oireet johtuivat. Lasinen lapsuus –projektikoordinaattori Sara Mäkäräinen A-klinikkasäätiöstä kertoo artikkelissa, ettei moni lapsi tai nuori välttämättä tiedosta sitä, mistä oma paha olo johtuu, sillä päihdeongelmaisen vanhemman kanssa eläminen on heille normaali kasvuympäristö. Esmeraldan ollessa 16-vuotias, kun äitiä ei enää ollut, hänen mielensä romahti. (Roivainen 2018.)
Jälkeenpäin Esmeralda pohtii, että hänen äitinsä juominen heijastui häneen eniten ehkä niin, että hän yritti olla täydellinen. Hän yritti jaksaa enemmän kuin olisi pitänyt ja yritti olla mieliksi kaikille. Esmeralda kävi pitkillä lenkeillä ja saattoi kuunnella musiikkia monen kilometrin lenkkien ajan. Hän myös luki todella paljon kirjoja ja näin jälkeenpäin hän pohtii, että on varmaan paennut arkeaan näillä keinoilla. Esmeralda ei kertomansa mukaan joutunut katsomaan äitinsä juomista usein, sillä äiti soitti sukulaiset hakemaan tytön turvaan hänen juodessa. Tästä huolimatta Esmeraldan itse tiedostamatta vaikutukset olivat kuitenkin olleet suuret hänen hyvinvointiinsa. Esmeraldan läheisten ja sukulaisten parissa äidin juomisesta ei puhuttu häpeän takia. Hänen oli myös vaikeaa luottaa esimerkiksi opettajiin sekä muihin auktoriteetteihin, eikä hän uskaltanut sanoa mitä kotona tapahtuu. Hän pohtii tämän johtuvan siitä, että sukulaisten luona hän ymmärsi, ettei hänen arkensa ole normaalia. Hänen kavereidensa kotona ei ollut samanlaista. Esmeralda haki itselleen apua vasta äidin kuoleman ja oman romahduksensa jälkeen, siinä missä osa lapsista saa palveluita jo kotona asuessaan. (Roivainen 2018.)
Mäkäräinen kertoo artikkelissa, että lapsen joutuessa kokemaan vanhemman päihteidenkäyttöä on lapsen itsetunto usein hyvin hauras. Tämä saattaa johtua siitä, että turvallisuuden tunne puuttuu ja lapsi saattaa joutua kohtaamaan petettyjä lupauksia. Moni lapsi saattaa myös tämän seurauksena eristäytyä, mikä taas saattaa johtaa kiusaamiseen tai muihin ongelmiin. (Roivainen 2018.)
Itsessäni tämä tarina herätti paljon ajatuksia ja erilaisia tuntemuksia. On aivan hirveän surullista mitä kasvava ja kehittyvä lapsi tai nuori voi joutua tahdostaan riippumatta kokemaan ja millaisessa ympäristössä saattaa joutua elämään. Lapsi tai nuori ehdottomasti tarvitsee kasvaessaan vanhemman, joka huolehtii, johon voi luottaa ja joka näyttää esimerkkiä. On tärkeää, että vanhemman rooli on lapselle selkeä.
Suomessa on ihan liian paljon perheitä, joissa vähintään toinen vanhemmista käyttää alkoholia siinä määrin, että se on ongelmallista. Kun vanhempi on riippuvainen alkoholista, menee siinä usein terveyden lisäksi täysi kyky toimia vanhempana. Tämä ajaa usein lapset siihen tilanteeseen, että he saattavat joutua ponnistelemaan yli omien voimiensa. (Holmila, Raitasalo & Tigerstedt 2016.)
Surullisimpia tilanteita ovat niiden lasten tilanteet, joiden huolista kukaan ei saa tietää.
Suomalaisista joka neljäs kertoo kokeneensa liiallista päihteiden käyttöä lapsuudenkodissaan. Tällainen vanhemman tai vanhempien päihteiden käyttö vaikuttaa lapsen kasvuympäristöön ja kodin ilmapiiriin monella tapaa. Kun vanhempi käyttää alkoholia, voivat lapselle tai nuorelle aiheutuvat haitat olla niin fyysisiä, psyykkisiä kuin sosiaalisiakin. Nämä haitat näkyvät esimerkiksi suurena huolena vanhemman terveydestä, läheisyyden vähenemisenä, taloudellisina ongelmina tai juomiseen liittyvänä harkitsemattomana käytöksenä. Usein perheissä, joissa vanhemmat käyttävät ongelmallisesti päihteitä, esiintyy perheriitoja, väkivaltaa, lasten laiminlyöntiä, erotilanteita, turvattomuutta ja sosiaalisten suhteiden haurautta. (Holmila ym. 2016.)
Tällaisissa lapsuudenkodeissa lapset ja nuoret ovat usein hyvin voimattomia vanhempien käyttäessä alkoholia. Lapsi yleensä yrittää vain sopeutua tilanteeseen ja pienen ihmisen on vaikea ymmärtää omia tunteitaan yksin. Harvoin lapsi uskaltaa oma-aloitteisesti kertoa huolistaan, vaan tarvitsee siihen turvallisen aikuisen rinnalle, joka huomaa lapsen huolen. Lapset ovat näissä tilanteissa täysin viattomia ja silti lapsi voi joutua kantamaan vanhempien alkoholin käytöstä aiheutunutta taakkaa ja oireita läpi elämänsä.
Tästä aiheesta kirjoittaminen oli minua itseä koskettava, sillä olen elänyt perheessä, jossa toinen vanhempani käytti alkoholia ongelmallisesti. Kerron omakohtaisista kokemuksistani lisää viikolla 44 tulevassa postauksessa. Kiitos kun luit ja mukavaa päivää!
Lähteet:
Roivainen. 2018. Aamulehti. Esmeralda sopeutui, suoritti ja selviytyi, kunnes mieli romahti 16-vuotiaana – Tällaista on lapsen arki alkoholistiperheessä. Viitattu 23.10.2021. https://www.aamulehti.fi/uutiset/art-2000007308537.html
Holmila, M., Raitasalo, K. & Tigerstedt, C. 2016. Sukupolvien sillat ja kasvamisen karikot. Vanhemmat, lapset ja alkoholi. Viitattu 24.10.2021. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/131418/URN_ISBN_978-952-302-738-1.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Suurin osa Showcasen blogeista on toteutettu osana Laurean opintojaksoja. Koko koulutustarjontaamme voi tutustua nettisivuillamme. Tarjoamme kymmenien tutkintoon johtavien koulutuksien lisäksi myös paljon täydennys- ja erikoistumiskoulutuksia sekä yksittäisiä opintojaksoja avoimen AMK:n kautta!
Kiitos tärkeän aiheen esiin tuomisesta ja hyvästä kirjoituksesta! Omasta kokemuksesta voin sanoa, että asia todellakin on niin, että lapsi ei osaa pitää vanhemman alkoholinkäyttöä vaarallisena tai epänormaalina asiana, sillä siihen on pahimmassa tapauksessa joutunut tottumaan ihan vauvasta asti. Vasta myöhemmin, kun alkoholintäytteisestä arjesta pääsee normaaliin arkeen ja lapsi tai nuori saa niin sanotusti vertailukohteen, hän ymmärtää, että se millaista arki oli aikaisemmin, ei ollut lapsen kasvulle ja kehitykselle turvallista. Surullista on myös se, että lapsen lapsuus saattaa jäädä täysin elämättä, kun lapsi joutuu kantamaan huolta sekä päihtyneestä vanhemmasta sekä mahdollisesti myös hänen sisaruksistaan ja kenties lemmikeistäkin. Koen, että näissä tilanteissa muiden läheisten, ystävien ja sukulaisten rooli ja merkitys korostuu. Jos heitä ei ole, kuka huomaa perheen pahoinvoinnin?
Todella moni lapsi joutuu kokemaan vanhempien liiallista alkoholinkäyttöä. Joten aihe on todella tärkeä. Jäin vain miettimään sitä, kuinka moni lapsi jää ilman apua ja miten sitä lasten määärää voisi laskea. Lasten tulisi apua helpommin.
Paulina