Turvapaikkaprosessiin liittyy monenlaista terminologiaa. Ja alkuun onkin todettava, että turvapaikanhakemisen oikeus ei ole mielipidekysymys. Kenellä tahansa on oikeus hakea turvapaikkaa oman maansa rajojen ulkopuolella. Tämä on kirjattu ihmisoikeus kirjauksena sekä YK: ihmisoikeusjulistukseen että EU:n peruskirjaan. Painavia asiakirjoja ja on muistettava, että ihmisoikeus on jakamaton. Turvapaikan kriteerit on tarkkaan määritelty lainkirjassa ja erilaisissa kansainvälisissä sopimuksissa.
Mediassa, kuten myös sosiaalisessa mediassa turvapaikka, pakolois ja oleskelulupaan liittyviä termejä sotketaan välillä vahingossa, mutta myös täysin tarkoituksenmukaisesti. Termejä myös väännellään ja niistä tehdään omiin tarkoitusperiin sopivia lyömäaseita. En ala tässä yksilöimään näitä väännöksiä sen enempää, koska tämän bloggauksen aihe käsittelee oleskelulupaa ja turvapaikkaa. Tarkoituksenaan selkeyttää, mitä milläkin oikein tarkoitetaan.
Parhaiten aiheeseen pääsee pureutumaan, kun unohtaa hetkeksi median ja sosiaalisen median. Tieto lepää virallisilla sivustoilla. Sieltä on hyvä lähteä selvittämään käsitteistöä oleskelulupaan ja turvapaikkaan liittyen. Näistä varmaan mainittavin on maahanmuuttoviraston sivusto. Lisäksi lakipohjan kaikelle päätöksenteolle tarjoilee näppärästi finlex.fi. Näiden sivustojen avulla on helppoa hakea puolueetonta, ajantasaista ja ennen kaikkea täysin luotettavaa tietoa.
Mitä ero sitten on turvapaikalla ja oleskeluluvalla. Turvapaikkaa haetaan aina maahan tullessa. Turvapaikanhakijan tulee ilmoittaa rajavartijalle tai muulle rajaviranomaiselle haluavansa hakea turvapaikkaa. Tästä alkaa niin sanottu turvapaikkaprosessi. Oleskelulupaa sen sijaan haetaan, mikäli henkilö on tulossa maahan EU-alueen ulkopuolelta esimerkiksi tekemään töitä yli 90 päiväksi. Toki myös alle 90 päivän työntekoa varten tarvitsee myös tietyissä tapauksissa hakea oleskelulupaa. Suomeen voi myös saada pysyvän oleskeluluvan. Eli lyhyesti ja rautalankamaisesti turvapaikkaa hakija on todennäköisesti lähtenyt maasta, jossa ei ole sinulle turvallista. Näitä syitä voi olla esimerkiksi uskonto, seksuaalinen suuntautuminen, poliittiset syyt ja alkuperä. Tässä kohtaa on hyvä avata vielä termi pakolainen. Pakolaisaseman saa, mikäli on saanut myönteisen turvapaikkapäätöksen tai pakolaiseksi voidaan myös luokitella henkilö, joka tulee *UNHCR:n esityksestä osana pakolaiskiintiötä. Menikö sekavaksi ei hätää. Selvästi sanottuna pakolainen on henkilö, jolla on myönteinen päätös turvapaikkaa hakiessa. Oleskeluvan voi saada esimerkkinä työn tai opiskelun vuoksi.
(*” Yhdistyneiden kansakuntien pakolaisjärjestö tai Yhdistyneiden kansakuntien pakolaisasiain valtuutetun toimisto, lyhennettynä UNHCR on YK:hon kuuluva, vuonna 1950 perustettu pakolaisapujärjestö. Se on osa YK:n kehitysryhmää. Järjestön päämaja on Genevessä, Sveitsissä. ” Wikipedia)
Turvapaikkaprosessi kestää kaikkinensa pitkään ja käsittelyajat ovat laskettavissa kuukausissa tai peräti vuosissa. Ensimmäisen kierroksen käsittely saa kestää 1.8.2018 tulleen EU-direktiivin mukaan korkeintaan puoli vuotta. Päätöksestä voi tämän jälkeen valittaa suoraan hallinto-oikeuteen, joka käsittelee nämä kielteiset päätökset. On ilmeistä, että koko prosessi vaatisi uudistusta ja käsittelyaikojen nopeutusta. On kestämätön tilanne, jos prosessiin menee näinkin kauan aikaa. Esimerkkejä on nimenomaan kielteisistä päätöksistä, joissa turvapaikanhakijan integroituminen jo hyvässä mallissa ja sitten tulee lähtö maasta. Tämä on erittäin valitettava tilanne ja tällaista pitäisikin välttää viimeiseen asti.
Sekä turvapaikka että oleskelulupa lainsäädäntö ohjaa prosessia ja siinä mielipiteellä ei ole jalansijaa. Perusteet on oltava molempiin kunnossa. Migri käsittelee hakemukset ja päätöksistä on myös mahdollista valittaa. Tiedä sitten, kuinka paljon esimerkiksi kielitaito ja muut seikat vaikuttavat hakemuksiin. On kuitenkin pystyttävä luottamaan viranomaisiin ja heidän päätöksentekokykyynsä. Ei myöskään tule sotkea oleskelulupaa ja turvapaikkaa. Tosin molempia voi turvapaikanhakija hakea. Toki näihin pitää olla erilaiset perusteet. Termit on hyvä kerrata, jos et ole varma mistä puhut tai kirjoitat. Ei pidä tahallisesti lähteä sotkemaan termejä.
Suurin osa Showcasen blogeista on toteutettu osana Laurean opintojaksoja. Koko koulutustarjontaamme voi tutustua nettisivuillamme. Tarjoamme kymmenien tutkintoon johtavien koulutuksien lisäksi myös paljon täydennys- ja erikoistumiskoulutuksia sekä yksittäisiä opintojaksoja avoimen AMK:n kautta!
Kiitos Markus tästä tietoiskusta! Nyt kun ajattelee, niin kyllä juuri noita sinun mainitsemiasi termejä käytetään todella väärin ehkä osittain vahingossa, mutta varmasti myös tarkoituksellisesti sosiaalisessa-mediassa. Tässä postauksessa toit jämäkästi ilmi, mitä milläkin termillä tarkoitetaan. Itse pidin siitä, että olit saanut upotettua lyhyeen pätkään tekstiä paljon asiaa, koska monesti, jos tekstiä on paljon, poikkeaa se herkästi aiheesta. Tämä avasi monta termiä oikein sujuvalla tyylillä!
Ihmiset suhtautuvat usein näihin asioihin aika paljon tunnepohjaisesti, jolloin unohtuu helposti tämän tyyppinen faktojen tarkistus. Ja vaikka tietäisikin faktat ja termit, ovat ne niin vaikeasti omaksuttavia, että niitä on helppo käyttää tahalliseen hämmentämiseen tai oman agendansa ajamiseen. Ehkä juuri tämän tyyppistä selkeää termien avaamista tarvittaisiin enemmän, jotta ihmisillä olisi enemmän faktaa ja vähemmän tunnetta keskustelussa. Varsinkin somessa tämä tosin ei ole kauhean trendikästä. Vahvat tunteet, mitkä liittyvät maahanmuuttoon ilmiönä, estävät järkevän keskustelun siitä.