Suomessa on tälläkin hetkellä 20 rikokseen syyllistynyttä kehitysvammaista henkilöä, jotka on tuomioistuimessa jätetty tuomitsematta ja määrätty tahdosta riippumattomaan hoitoon. Näille henkilöille annetaan kipeästi kaivattua apua mutta entäpä ne kehitysvammaiset henkilöt, jotka saattavat päätyä tavallisiin vankiloihin tarvitsemiensa palveluiden ja avun ulkopuolelle?
Puhuttaessa tahdonvastaiseen hoitoon määrätyistä kehitysvammaisista henkilöistä keskeisiksi teemoiksi nousevat päihteet sekä vaikeat mielenterveysongelmat. Varsinaiset hoitojaksot saattavat olla haastavia prosesseja, jotka voivat venyä jopa vuosien mittaisiksi. Nämä hoitojaksot ovat erittäin vaativia hoitohenkilökunnalle, mutta niistä on kuitenkin osoitettu olevan hyötyä kehitysvammaisen henkilön elämänlaadun parantamisessa ja kuntoutumisessa. Rikokseen syyllistyneen kehitysvammaisen kohdalla tarvitaan aivan erityisiä menetelmiä, sillä perinteinen psykiatrinen lähestymistapa on todettu tehottomaksi Pieksämäellä sekä Nokialla, jonne kehitysvammaisten rikoksentekijöiden tahdosta riippumaton hoito on keskittynyt.
Vaikka Suomen tasolla voidaan puhua äärimmäisen marginaalisesta asiakasryhmästä, on tämän erityisryhmän kohdalla myös oma problematiikkansa. Henkilöt, joiden kehitysvamma on hyvin lievä tai diagnosoimaton, ja nämä pystyvät toimimaan yhteiskunnassamme kohtuullisella kognitiivisella tasolla, saatetaan tuomita tuomioistuimissa vankilaan, jossa he jäävät käytännössä ilman tarvitsemiaan mielenterveyspalveluita ja kuntoutusta. Tämä saattaa johtaa kierteeseen, jossa rikokseen syyllistynyt kehitysvammainen henkilö syyllistyy jatkuvasti uusiin rikoksiin; pahimmillaan ilman rikosseuraamusta. Toinen tähän erityisryhmään liittyvä problematiikka piilee paljon puhutussa sote-uudistuksessa; nykyisessä uudistuksessa tämän erityisryhmän tarvitseman palvelun järjestäminen jäisi hyvinvointialueiden vastuulle, joissa ei välttämättä ole resursseja tai osaamista näiden palveluiden järjestämiseksi.
Tahdonvastaiseen hoitoon määrätyt kehitysvammaiset henkilöt ovat vain yksi esimerkki erityisryhmistä, joiden oikeudet kuntoutukseen ja hoitoon saattavat kärsiä kohtuuttomasti sote-uudistuksen seurauksena. Perusterveydenhuollolla ei välttämättä ole vaadittavaa osaamista erityisryhmien kanssa, joiden hoito on keskittynyt erityisen pienelle alueelle. Toisaalta jos kyseinen erityisosaaminen jää ainoastaan ostopalveluksi voi näistä erityisryhmistä tulla äärimmäisen kalliita asiakkaita koko hyvinvointialueelle. Sote-uudistuksessa onki tärkeää huomioida mahdollisimman monipuolisesti nämä mahdolliset valuviat, jotta erityisryhmien oikeudet eivät heikkene uudistuksen seurauksena. On myös tärkeää, että mahdollisimman moni apua tarvitseva erityisryhmään kuuluva henkilö saa tarvitsemaansa palvelua asuinpaikastaan ja taustastaan huolimatta.
https://www.vaalijala.fi/satama
Suurin osa Showcasen blogeista on toteutettu osana Laurean opintojaksoja. Koko koulutustarjontaamme voi tutustua nettisivuillamme. Tarjoamme kymmenien tutkintoon johtavien koulutuksien lisäksi myös paljon täydennys- ja erikoistumiskoulutuksia sekä yksittäisiä opintojaksoja avoimen AMK:n kautta!