tikkurila

On aika monipuolistaa Kelan terapiakattausta

’’Vahvuus ei herätä hellyyttä eikä myötätuntoa. Vahvuutta kunnioitetaan, pelätään ja kenties kadehditaan, mutta sitä ei rakasteta. Heikkoutta sen sijaan on helppo rakastaa. Jokainen tunnistaa toisen heikkoudessa oman heikkoutensa. Heikkous on niin inhimillistä.’’ – Tommy Hellsten (2019, 133) On siunaus syntyä moderniin Suomeen, jossa mielenterveyden haasteet ovat askel askeleelta yhä vähemmän tabu ikäpolvien edetessä. Ei olisi …

On aika monipuolistaa Kelan terapiakattausta Lue lisää »

Lapsuus pelon vallassa

Tämä blogiteksti on toinen osa kolmesta blogiimme tulevasta kirjoituksesta, jossa me blogin kirjoittajat kerromme henkilökohtaisia tarinoita läheisten päihteidenkäytöstä. Tässä blogitekstissä haluan kertoa teille oman henkilökohtaisen tarinani siitä, miltä alkoholin liiallinen käyttö on näyttänyt pienen lapsen silmissä, kun toisella vanhemmalla tulee vakava alkoholiongelma. Lisäksi kerron, millaisia vaikutuksia lapsuuden kokemuksilla on ollut ja on edelleen elämässäni.

Suomessako rasismia?

Rasismi voi näkyä yksilöiden ja ryhmien välisissä suhteissa tietoisina sanoina tai tekoina. Se voi myös olla tiedostamattomiin ennakkoluuloihin ja pelkoihin perustuvaa käytöstä. Ihmisten välisten suhteiden lisäksi rasismi elää yhteiskuntamme rakenteissa. Rasismi näkyy niin työelämän ja koulutuksen rakenteissa sekä erilaisissa palveluissa. Rasismia voi olla vaikea nähdä, jos sitä ei omassa elämässään kohtaa. Se ei silti tarkoita, …

Suomessako rasismia? Lue lisää »

Kielten opiskelu pakolaisilla

Yhdessä aiemmista kirjoituksista kävimme läpi pakolaisäitien kotoutumisen haasteita yhteiskunnassamme. Syrjäytymisuhka kouluttamattomalla ja työttömällä naisella voi olla Suomessa todella suuri. Kuinka voimme ennaltaehkäistä sen, että kukaan pakolaisista ei jää meidän yhteiskuntamme ulkopuolelle pysyvästi? Kirjoitus voi olla hiukan kantaa ottava, mutta tarjoaa lukijalle kuitenkin erilaisia pohdintavaihtoehtoja aiheesta.  

Suomen sotavuosien ylisukupolviset traumat

’’Välittömät sodanjälkeiset vuodet olivat painajaisaikaa, jolloin kymmenientuhansien kotien makuukammareissa palattiin öisin juoksuhautoihin ja tykistökeskityksiin. Päivisinkin kotiutuneet miehet olivat edelleen varpaillaan: Koviin äänin, yllättäviin liikkeisiin ja muihin ärsykkeisiin reagoitiin selkäytimestä. Sotakokemukset siirtyivät perheisiin, ja osalle alkoholista muodostui sekä lääke että taakka.’’ (Kivimäki 2013, 369). Suomen sotavuosiin 1939-45 liittyy paljon vaiettua. Sodissa syntyneistä mielenterveyden haasteista ei puhuttu, …

Suomen sotavuosien ylisukupolviset traumat Lue lisää »

Pakolaisäitien kotoutuminen

Kun tarkastellaan pakolaisten kotiutumista ja yhteiskuntaan asettumista, voimme huomata, kuinka yksi ryhmä jää selkeästi muita enemmän syrjäytymisvaaraan. Pakolaisperheiden äideillä tai pakolaisnaisilla on vaikeampaa päästä osaksi yhteiskuntaa ja yhteisöjä, sillä naiset ovat usein huonommin koulutettuja ja työllistettyjä omassa kotimaassaan. Kuinka voimme ehkäistä sen, etteivät pakolaisnaiset jää yksin uudella paikkakunnalla ja uudessa yhteisössä? 

Lapsen kaksi maailmaa

Maahanmuuttajalapsella on käytännössä kaksi maailmaa. Kotona puhutaan tiettyä kieltä, syödään tiettyä ruokaa ja käyttäydytään tietyllä tavalla. Mutta sitten kun mennään päiväkotiin tai kouluun, siellä puhutaan taas toista kieltä, syödään toisenlaista ruokaa ja käyttäydytään mahdollisesti eri tavalla. Miten lapsi sitten sovittaa nämä kaksi maailmaa yhteen? Tässä avustaminen onkin varhaiskasvatus- ja opetustoimen yksi tärkeimpiä tehtäviä.