Pelaamisesta, kännykän käytöstä ja niiden vaikutuksesta lasten ja nuorten arkeen ja kehitykseen on paljon mielipiteitä. Usein keskusteluissa mielipiteen ja tutkimuksen raja on häilyvä. Tässä blogikirjoituksessa kartoitan tiiviisti, millaista tutkimusta aiheesta on tehty erityisesti Suomessa? Ja onko peliriippuvuudelle lääketieteellistä termistöä?
Peliriippuvuus on WHO:n määrittelemä lääketieteellisenä tauti. WHO määrittelee peliriippuvuuden (eng. Gaming Disorder) kansainvälisen tautiluokituksen (ICD-11) 11. tarkistuksessa ”pelikäyttäytymismallina (“digitaalinen pelaaminen” tai “videopelaaminen”), jolle on ominaista heikentynyt pelaamisen hallinta tai pelaamisen kasvava etusija muihin toimintoihin nähden siinä määrin, että pelaaminen menee muiden kiinnostuksen kohteiden ja päivittäisten toimintojen edelle, ja jatkaminen tai pelaaminen eskaloituu negatiivisista seurauksista huolimatta.” Taudinkuvauksen määrittelyä WHO perustelee tutkimuskentällä nousseesta lisääntyvästä tarpeesta kehittää hoitomuotoja ja -ohjelmia peliriippuvuudesta johtuviin terveysongelmiin.
Internetpelaamisen häiriö tunnetaan tiedeyhteisössä yleisesti ilmiönä, tarkemmin sanottuna toiminnallisena riippuvuutena, kuitenkin ilman virallista diagnoosia. Englanniksi termi on Internet Gaming Disorder, IGD.
Suomessa ongelmapelaamisen tutkimiseen on herätty 2010-luvulla. Pioneerina on toiminut tutkija Niko Männikkö väitöskirjassaan Oulun yliopistolle. Hänen tarkoituksenaan oli ”kuvata ja selittää 13–24-vuotiaiden nuorten ongelmallisen digipelaamiskäyttäytymisen yhteyksiä psyykkiseen, sosiaaliseen ja fyysiseen terveyteen.” Tutkimus osoitti ongelmallisen digipelaamisen yhteyden psykologisiin ja sosiaalisiin oireisiin, kuten masennukseen ja ahdistukseen. Kiinnostava havainto oli, että motiiveista edistymispyrkimys, sosiaalisuus ja todellisuuspako olivat yhteydessä ongelmalliseen digipelaamiseen ja se, että nuorilla uusioperhetilanne saattoi lisätä ongelmallisen pelaamisen oireita.
Savonia ammattikorkeakoulun opinnäytetyössä Minna Pääkkönen ja Elisa Turunen kävivät läpi kattavan kirjallisuuskatsauksen tutkiessaan pelaamisen negatiivisia ja positiivisia vaikutuksia. Katsaus tutkimukseen osoitti, että erityisesti negatiivisia puolia on tutkittu paljon, mutta positiivisten hyötyjen tutkimus on vielä melko vajavaista.
Helsingin yliopiston tutkija Mikko Meriläinen tutki väitöskirjaansa 13-30 vuotiaiden pelaamismotiiveita, kokemuksia pelihaitoista ja pelaamiseen liittyvästä kasvatuksesta. Erityisenä näkökulmana on näiden asettamat vaatimukset kotien pelikasvatukselle. Tutkimusessa tuli esiin kiinnostavia näkökulmia ongelmapelaamiseen. Meriläinen havaitsi, että pelihaittoja esiintyy enemmän runsaasti pelaavilla nuorilla, mutta pelaamisen määrää ei kuitenkaan voida pitää luotettavana haitallisuuden mittarina. Sen sijaan yhteyksiä löytyy enemmän pelaamisen motiiveista ja vastaajien omat kokemuksista liikaa pelaamisesta. Positiivisena löydöksenä nuoret vaikuttavat olevan tietoisia pelaamiseen liittyvistä riskeistä ja heillä on halua ehkäistä niitä. Meriläisen mukaan pelaaminen ei vaikuta olevan suomalaisille nuorille merkittävä riski ikäluokkatasolla, mutta hän korostaa, että yksilötasolla vaikutukset voivat olla hyvinkin suuria, etenkin mikäli pelaaminen kytkeytyy muihin ongelmiin.
Lähteet
Gaming disorder. WHO. Viitattu 6.12.2022. https://www.who.int/standards/classifications/frequently-asked-questions/gaming-disorder
Problematic gaming behavior among adolescents and young adults : relationship between gaming behavior and health. Männikkö. 2017. Viitattu 6.12.2022.
http://jultika.oulu.fi/Record/isbn978-952-62-1658-4
Digipelaamisen vaikutukset lapseen ja nuoreen. Pääkkönen & Turunen. 2020. Viitattu 6.12.2022.
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/345602/Paakkonen_Minna%20ja%20Turunen_Elisa.pdf.pdf?sequence=2&isAllowed=y
Kohti pelisivistystä : Nuorten digitaalinen pelaaminen ja pelihaitat kotien kasvatuskysymyksenä. Meriläinen. 2020. Viitattu 6.12.2022.
https://helda.helsinki.fi/handle/10138/309143
Suurin osa Showcasen blogeista on toteutettu osana Laurean opintojaksoja. Koko koulutustarjontaamme voi tutustua nettisivuillamme. Tarjoamme kymmenien tutkintoon johtavien koulutuksien lisäksi myös paljon täydennys- ja erikoistumiskoulutuksia sekä yksittäisiä opintojaksoja avoimen AMK:n kautta!