Suomessa järjestötoiminta on isona osana kansalaisosallisuutta – ja toimintaa. Halusin selvittää, minkälaista järjestötoimintaa maahanmuuttajataustaisille järjestetään ja miten toimintaan pääsee osallistumaan.
Minkälainen järjestötoiminta on suosituinta?
Yleisimpiä järjestöjen tarjoamia palveluita ovat lasten, nuorten ja perheiden parissa tehtävä työ, omakielinen neuvonta sekä kulttuuritoiminta. Järjestötoiminnan parissa maahanmuuttajat voivat päästä asioimaan omalla äidinkielellään esimerkiksi terveys- ja hyvinvointiasioihin liittyen. Järjestöjen erityisosaamiseen kuuluukin kieli-ja kulttuuriosaaminen sekä mahdollisuus kohdata niitä, joita julkinen sektori ei muuten välttämättä tavoittaisi. Järjestötoiminnan kautta avun saamisen mahdollisuus helpottuu myös niille, jotka asuvat muuttotappioalueilla ja esimerkiksi terveydenhoitopalveluita on vähennetty.
Miksi järjestötoimintaa järjestetään?
Maahanmuuttajien järjestötoiminta on monipuolista ja laajalle levinnyttä. Maahanmuuttajien perustamia yhdistyksiä on Suomessa ollut 2015 noin 700-1000, mutta nykypäivänä yhdistyksiä on vielä enemmän. Esimerkkinä maahanmuuttajanuorten perustamasta kansalaisjärjestöstä on Monik ry. Järjestön tavoitteena on edistää maahan muuttaneiden kotoutumista Suomeen sekä tukea ja parantaa heidän mahdollisuuksiaan menestyä Suomessa. Myös mielekäs vuorovaikutus eri kansalaisryhmien välillä on yksi järjestön tavoitteista.
Monik ry pyrkii parantamaan toiminnallaan suomalaista palvelujärjestelmää sekä tarjoaa matalan kynnyksen tukea ja toimintaa henkilöille, jotka sitä eniten tarvitsevat. Heidän palvelukielensä ovat suomi, englanti, ranska, arabia ja somali.
Maahanmuuttajajärjestöt tukevat kotouttamista. Järjestöjen kautta maahanmuuttajat voivat saada vertaistukea ja keskusteluapua toisiltaan sekä alan ammattilaisilta. Lisäksi järjestötoiminnan helppo lähestyttävyys ja alhainen kynnys saada apua auttaa ihmisten tavoittamisessa.
Kehitettävää
Vaikka järjestöt toimivat myös alueilla, joissa maahan muuttaneita on vähän, ei toiminta edelleenkään ole täysin sujuvaa. Pienemmillä alueilla toiminta on vielä liian pientä. Järjestötoimintaan olisi saatava siis edelleen lisää resursseja, jotta toiminnasta pystyttäisiin tekemään entistä kattavampaa ja kokonaisvaltaisempaa. Olisi tärkeää saada kuntien ja järjestöjen yhteistyö toimimaan pidemmällä aikavälillä, jotta järjestöjen olisi mahdollista saada tukea, kuten rahoitusta ja muita resursseja myös kunnalta.
Kuinka päästä mukaan järjestötoimintaan?
Haluaisitko päästä mukaan järjestötoimintaan, joka auttaa maahanmuuttajia kotoutumaan? Esimerkiksi Punainen Risti rekrytoi vapaaehtoisia monikulttuuriseen toimintaan, jossa pääsee tutustumaan ja auttamaan maahanmuuttajia sekä turvapaikanhakijoita. Vapaaehtoistyöstä voi saada paljon irti. Sen kautta pääsee tutustumaan uusiin ihmisiin sekä oppimaan lisää uusista kulttuureista. Sen kautta voit avartaa omaa maailmankatsomustasi. Tämän lisäksi vapaaehtoisuuden muotoja on monia; voit olla mukana leireillä tai retkillä, auttaa lapsia ja nuoria heidän läksyissään tai osallistua erilaisiin kieli- ja kulttuuriryhmiin. Edellä mainitut esimerkit olivat vain pieni osa kaikista esimerkeistä siitä, mitä vapaaehtoistyö maahanmuuttajien tai turvapaikanhakijoiden parissa voi olla.
Lähteet:
Monik ry. 2022. Tukena muuttuvassa maailmassa. Viitattu 19.9.2022.
Punainen Risti. 2022. Monikulttuurinen toiminta. Viitattu 19.9.2022.
https://rednet.punainenristi.fi/node/17621
Valtioneuvosto. 2015. Maahanmuuttajien järjestöt tukevat kotouttamista. Viitattu 19.9.2022.
https://valtioneuvosto.fi/-//1410877/maahanmuuttajien-jarjestot-tukevat-kotouttamista
Suurin osa Showcasen blogeista on toteutettu osana Laurean opintojaksoja. Koko koulutustarjontaamme voi tutustua nettisivuillamme. Tarjoamme kymmenien tutkintoon johtavien koulutuksien lisäksi myös paljon täydennys- ja erikoistumiskoulutuksia sekä yksittäisiä opintojaksoja avoimen AMK:n kautta!
Moro!
Maahanmuuttajille järjestettävän järjestötoiminnan sisältö oli itselleni vähän pimennossa, minkä takia halusin lukea blogisi. Avasitkin aihetta todella hyvin ja käytännönläheisesti ja opin blogia lukiessa taas uutta! Ei ole yllätys, että yleisimmät näiden järjestöjen tarjoamat palvelut liittyvät perheisiin, kieleen ja kulttuuriin. Uuden kielen ja kulttuurin opettelu ovat varmasti hankalia juttuja, ja niiden kanssa auttaa, jos saa tukea omalla äidinkielellä. Monik ry:n toiminta kotoutumisen helpottamiseksi kuulostaa sellaiselta, jolle on paljon tilausta. Toivottavasti samanlaisia järjestöjä on/ tulee olemaan lisää tulevaisuudessakin. Resurssipula on paha, koska ei varmaankaan kaikille järjestöille riitä esimerkiksi jonkun tietyn kielen puhujia tai kulttuurin edustajia. Olisi kova tarve esimerkiksi vierasperäisten kielten osaajille. Punaisen Ristin toiminta vapaaehtoistoiminnan muodot kuulostavat mielenkiintoisilta. Kiitos informatiivisesta blogista!