Vakavia rikoksia ovat muun muassa henki- ja seksuaalirikokset. Keskityn pohtimaan yhteiskuntaan sopeutumista näiden rikosten kannalta, sillä koen, että juuri näihin rikoksiin liittyvät teot ovat kaikista järkyttävimpiä. Uhrien ja uhrin läheisten mielistä tällaiset teot eivät katoa koskaan. Itse lukiessani uutisia järkytyn enemmän murhasta kuin vaikka rahan väärentämisestä. Henki- ja seksuaalirikoksien teot saattavat pysyä tekijänkin mielessä hänen loppuelämänsä.
Ensinnäkin tällaisten rikosten tekijöitä ei oteta ilolla takaisin yhteiskuntaan. Monen mielestä tekijät kuuluisivat loppuelämäkseen vankilaan tai vähintään ansaitsisivat olla vankilassa paljon pidemmän ajan kuin rikoksesta määrätyn vankeusrangaistuksen ajan tai Suomen elinkautisen vankeusrangaistuksen ajan, joka on keskimäärin noin 15 vuotta (Rikosseuraamuslaitoksen tilastoja 2021). Se tuntuisi oikeudenmukaiselta ja turvalliselta. Näin ei kuitenkaan ole, ja rikosten tekijät vapautuvat ja yrittävät sopeutua takaisin yhteiskuntaan. Heidän näkökulmastaan sopeutuminen on haastavaa jo huonon vastaanotonkin takia. Rikoksen tehnyt henkilö leimautuu rikolliseksi muiden silmissä. Rikollisen leima vaikuttaa henkilön käsitykseen itsestään, jolloin riski rikosten uusintaan kasvaa. Yhteisöjen, työelämän ja sosiaalisen elämän ulkopuolelle jääminen vaikeuttaa rikoksista luopumista. (Rikoksentorjunta.fi 2022a.) Mitä pahempi rikos, sitä vahvempi ja negatiivisempi leima henkilölle syntyy, jolloin leimautumisen seurauksetkin voivat olla pahempia.
Ensimmäisen rikoksen tekemiseen voi olla monia selityksiä. Samat syyt johtavat usein uusiin rikoksiin. Muun muassa aggressiivisuus, impulsiivinen käyttäytyminen, puutteelliset kognitiiviset kyvyt, heikko itsekontrolli ja persoonallisuushäiriöt voivat liittyä rikoskäyttäytymiseen. Rikoksen tekijä saattaa tehdä rikoksen spontaanisti ja mielihalujensa ohjaamana ajattelematta seurauksia. Tekijä saattaa myös selitellä rikoksiaan itselleen ja muille siten, että rikos näyttäytyisi mahdollisimman positiivisessa valossa. Hän voi vedota siihen, ettei olisi mielentilansa tai kokemansa painostuksen takia teosta vastuussa tai hän voi vähätellä rikosta väittämällä, että rikoksen uhrille ei ole aiheutunut oleellista vahinkoa. (Rikoksentorjunta.fi 2022a.) Uskottelemalla tarpeeksi itselleen, ettei teko ole rangaistava, voi vakavankin rikoksen tekijä lopulta oikeasti uskoa niin. Tällöin varmasti myös kynnys tehdä uusia rikoksia madaltuu. Kaikki edellä mainitut asiat ovat myös usein sellaisia, joista ei joko voi päästä eroon, tai eroon pääseminen on vaikeaa. Vankeusrangaistus ei automaattisesti poista näitä asioita. Jos vangilla vapautuessaan on edelleen samat käytösmallit, kuin sinne joutuessaan, on riski uuteen rikokseen paljon suurempi. Kyseiset käytösmallit hankaloittavat vakavan rikoksen tekijän sopeutumista takaisin yhteiskuntaan.
Myös huono sosiaaliseen asema tai huono-osaisuus ja köyhyys lisää riskiä rikollisuuteen ja väkivaltaisuuteen (Rikoksentorjunta.fi 2022a). Usein nämä esiintyvät jo ennen vankeusrangaistusta, jolloin ne jatkuvat todennäköisesti vapautumisen jälkeenkin. Myös päihteillä on suuri merkitys rikollisuuteen. Suurin osa rikoksista tapahtuu päihteiden vaikutuksen alaisena (Tiihonen, Ojansuu & Lehti 2021). Päihderiippuvaiselle ei ole helppoa päästä riippuvuudestaan, eikä siihen välttämättä ole edes aikomustakaan. Jos päihteiden käytöstä on aiemminkin seurannut rikoksia, on suuri riski siihen, että niin käy uudestaankin. Myös tutuista tavoista ja totutusta elämäntyylistä voi olla vaikea oppia pois. Rikolliseen elämäntyyliin tottunut henkilö jatkaa helposti rikollisella tiellä. Jo kerran rikokseen syyllistyneellä henkilöllä on merkittävä riski tehdä rikos uudelleen (Rikoksentorjunta.fi 2022b).
Lähteet:
Rikoksentorjunta.fi 2022a. Teorioita rikollisuuden syistä. Viitattu 10.11.2022. https://rikoksentorjunta.fi/teorioita-rikollisuuden-syista
Rikoksentorjunta.fi 2022b. Uusintarikollisuuden ehkäisy. Viitattu 10.11.2022. https://rikoksentorjunta.fi/uusintarikollisuuden-ehkaisy
Rikosseuraamuslaitoksen tilastoja 2021. Viitattu 10.11.2022. https://rikosseuraamus.fi/material/collections/20220614144512/7a0qfFI1R/RISE_Tilastollinen_vuosikirja_2021_FI.pdf
Tiihonen, J., Ojansuu, I. & Lehti, M. 2021. Päihdekäyttö ja riski syyllistyä muita vaarantaviin tekoihin. Duodecim. Viitattu 9.11.2022. https://www.duodecimlehti.fi/duo16538
Suurin osa Showcasen blogeista on toteutettu osana Laurean opintojaksoja. Koko koulutustarjontaamme voi tutustua nettisivuillamme. Tarjoamme kymmenien tutkintoon johtavien koulutuksien lisäksi myös paljon täydennys- ja erikoistumiskoulutuksia sekä yksittäisiä opintojaksoja avoimen AMK:n kautta!