Mitä integraatio on? Ovatko integraatio ja assimilaatio sama asia?
Integraatio on prosessi, jossa maasta toiseen muuttava henkilö löytää paikkansa yhteiskunnassa ja muuttaa. Integraatio ja assimilaatio ovat kaksi erillistä käsitettä, joita ei pidä sekoittaa tässä vaiheessa. Assimilaatio tarkoittaa kulttuurin, kielen, uskonnon unohtamista eli alkuperäisen taustakulttuurin jättämistä. Toisin sanoen integraatio on tila, jossa on uusi jäsen ja samaistuminen uuteen yhteiskuntaan käyttämällä omaa taustakulttuuria, kokemuksia ja etnistä alkuperää.
Kylmän sodan jälkeisessä globalisoituvassa maailmassa on tapahtunut suuria määriä muuttoliikettä. Suomessakin, joka on yksi muuttoliikkeistä vähiten kärsivistä maista, maahanmuuttajaväestön määrä on kasvanut viime vuosina nopeasti. Vuonna 1990 ulkomaan kansalaisten osuus väestöstä oli vain puoli prosenttia, oli osuus noussut lähes viiteen prosenttiin vuonna 2019 (Valtioneuvoston selonteko kotoutumisen edistämisen uudistamistarpeista 2001, 14). Turvapaikanhakijamäärät Suomessa ovat 2000-luvulla vaihdelleet noin 1 500 ja 6 000 hakijan välillä. Vuonna 2015 Suomeen saapui pakolaiskriisin seurauksena ennätysmäärä turvapaikanhakijoita, yhteensä 32 476 henkilöä. Sittemmin tilanne Suomessa on tasaantunut, mutta Ukrainassa käytävä sota on nostanut kansainvälistä suojelua hakevien määrää vuonna 2022. (valtioneuvosto ja ministeriöt 2022.)
Sisäministerin Hämäläisen mukaan Suomeen saapuu 40 000–80 000 pakolaista Ukrainasta tämän vuoden aikana.
Integraatio on monitahoinen ilmiö
Riittääkö kielitaito tai työpaikka integraatioon?
Lisääntyvä maahanmuutto tuo mieleen kysymyksen kotouttamisesta. Kieltenoppimistaitojen nopea kehittäminen, työmarkkinoille osallistumisen ja työllistymisen kannustaminen ovat kotoutumisen edellytyksiä. Maahanmuuttajien kotoutumista on kannustettava ja kehitettävä, jotta varmistetaan kasvavan maahanmuuttajaväestön osallistuminen yhteiskuntaan ja hyödynnetään maahanmuuttajaperäisten ihmisten osaamista.
Vahva kielitaito sekä uuteen kotimaahansa arvojen ja normien tunteminen ovat kotoutumisen tärkeitä, ja myös työllisyys on tärkeä kotoutumistekijälle. Tietysti työllisyys lisää osallistumista. Osallisuudella on suuri merkitys maahanmuuttajien demokratiaoikeuksien toteutumiselle ja yhteiskunnallisen yhteenkuuluvuuden muodostumiselle samoin kuin kansantalouksien menestymiselle. Ihmisten laajalla osallistumisella taloudelliseen toimintaan on myös merkitystä yhteiskunnan pitkäaikaiselle hyvinvoinnille. (Valtioneuvoston selonteko kotoutumisen edistämisen uudistamistarpeista 2001, 17.)
Työn saaminen eli työmarkkinoilla oleminen ei kuitenkaan ole riittävä syy integroitumiseen. Integraatio tapahtuu monella tapaa. Työpaikan saaminen on vain integraation rakenteellinen puoli.
Toisaalta tärkein tekijä hyvissä sosiaalisissa suhteissa on hyvä kielitaito. Mutta pelkkä asuinmaan kielitaito ei tarkoita olla integroitumista. Jollakin, joka osaa erittäin hyvin suomea, ei ehkä ole hyviä sosiaalisia suhteita. Hän saattaa kieltäytyä olemasta osa suomalaista yhteiskuntaa. On tarpeen luoda vahvoja sosiaalisia suhteita ja luoda sosiaalisia verkostoja. Siten integraatiota tapahtuu kulttuurisilla ja sosiaalisilla aloilla. Rakenteellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti onnistunut integraatio mahdollistaa rinnakkain uuden identiteetin ja uuteen maahan kuulumisen tunteen muodostumisen.
Myös maahanmuuttajana ja oman kokemukseni pohjalta voin sanoa, että vasta saapuneiden maahanmuuttajien tukeminen, jonka avulla he voivat luoda sosiaalista ympäristöä ja sosiaalisia verkostoja, varmistaa heidän kotoutumisensa onnistumisen.
Lopuksi luomalla maaperä, jossa siirtolainen voi elää tasa-arvoisesti, oikeudenmukaisesti ja vauraasti uudessa maassaan ja hyödyntää taustakokemustaan parhaalla mahdollisella tavalla, varmistaa, että kotoutumisprosessi etenee oikein.
Lähteet
2021. Valtioneuvoston selonteko kotoutumisen edistämisen uudistamistarpeista. Valtioneuvosto. Viitattu 24.11.2022 Valtioneuvoston selonteko kotoutumisen edistämisen uudistamistarpeista
Pakolainen pakenee vainoa koyimaassaan 2022. Valtoneuvosto ja ministeriöt. Viitattu 23.11.2022. Turvapaikanhakijat ja pakolaiset – Sisäministeriö (intermin.fi)
Suurin osa Showcasen blogeista on toteutettu osana Laurean opintojaksoja. Koko koulutustarjontaamme voi tutustua nettisivuillamme. Tarjoamme kymmenien tutkintoon johtavien koulutuksien lisäksi myös paljon täydennys- ja erikoistumiskoulutuksia sekä yksittäisiä opintojaksoja avoimen AMK:n kautta!
Hyvä kirjoitus! Olen kanssasi samaa mieltä, että pelkkä kielitaito ja työpaikka ei riitä kotoutumiseen, vaan tarvitaan kohtaamisia ja sosiaalisia suhteita. Kaksisuuntainen kotoutuminen, eli se että me opimme maahanmuuttajien kulttuurista samalla kun he oppivat meidän kulttuuristamme, on mielestäni tavoiteltavaa. Siihen liittyy myös molemminpuolinen kunnioitus. Kolmas sektori tekee Suomessa hyvää työtä maahanmuuttajien parissa, ja siellä tapahtuu juuri tätä kaksisuuntaista kotoutumista. Maahanmuuttajakentällä työskentelevien yhdistysten toiminta edistää nimenomaan sosiaalista verkostoitumista ja yhteenkuuluvuuden tunnetta, ja näen sen itsekin tärkeimpänä integroitumisessa. Samalla saa vertaistukea muilta kävijöiltä.
Pääsin muutama viikko sitten Integration 2022 -tapahtumaan, missä eri toimijat maahanmuuttajatyöstä esittelivät toimintaansa. Siellä oli hienoa huomata, miten esimerkiksi joissain Suomen ammattiopistoissa suosituimpien ammattien opiskeluun (esim. lähihoitaja, rakennusala, sähköala) oli tehty avuksi kuvasanastoja, jotta maahanmuuttajien on helpompi oppia työssä käytettävät sanat. Suomi on vielä aloittelija maahanmuuttajien kotouttamisessa ja vastaanottamisessa, ja tuo koko tapahtuma antoi toivoa, että kyllä täälläkin kehitytään oikeaan suuntaan. Meillä on täällä ihania ihmisiä tekemässä töitä kotoutumisen edistämiseksi!