Koronaa… Monen mielestä tämä on nyt inhottava sana, eikä kenelläkään tuo mielihyvää.
Tammikuun 29. päivä 2020, keskiviikko. Suomen ensimmäinen koronatartunta todettiin ja sen jälkeen aika vauhdilla meidän kaikkien elämä muuttui (Yle 2020).
Muutaman kuukauden kuluessa tilanne pahensi ja 13.3.2020 hallitus päätti valmiuslain käyttöönottamisesta (Hakala 2022).
Me kaikki kärsimme koronasta ja korona rajoituksista, hallitus tehnyt parhaansa tartunnan leviämisen hallitsemiseksi ja suhteellisin hyvin onnistui, muihin Euroopan maihin verrattuna siis. Mutta onnistuiko kuitenkin hyvin esim. kansalaisien näkökulmasta? Monen ihmisen mielestä kyllä onnistunut, mutta kuinka paljon tiedetään, että mistä hallitus ei hyvin onnistunut?
Otetaan huomioon esimerkiksi lapsiperheet, jolla on nuori lapsi. Monessa perheessä vanhemmat joutuivat lomautetuksi tai työttömättömäksi, tämä vaikutti perheen kuukausituloa, perheen jäsenien mielenterveyteen, sekä lisäsi perheen sisäinen väkivallan ja montaa muita haasteita.
Ylen artikkelissa, Valkaman mukaan (Valkama 2020), korona-aikana mielenterveysongelmat lisääntynyt, esimerkiksi aiheuttanut ahdistusta, masennusta tms. muita ongelmia myös ilmeni korona-aikana esim. perheen sisäinen ilmapiirin huonontumista ja toimeentulon aiheuttama huolia. Mielenterveys voi joutua eri syistä koetukselle, varsinkin tilanne voi olla vaikeampi kun velvollisuuksia enemmän, esim. jos on perhe ja lapsi.
Huolta ja vaikeat elämän jaksot voivat vahvistaa aiempi haavoittuvuus, kuten traumaattinen kokemus tai aiempi mielenterveyden häiriö.
Vajaa 80% kansalaisesta uskoo, että korona lisää mielenterveysongelmia tulevaisuudessa, ja yli puolet hakisi apua mielenterveysjärjestöiltä (Mielenterveyden keskusliitto 2021).
Henkilökohtaisesti en tiedä, enkä osannut löytää tietoa, että kuinka paljon Suomen hallitus tukenut järjestöjen toimintaa kansalaisien hyvinvoinnin kannalta koronan aikana, esim. saiko mielenterveys- tai lapsi ja nuorten järjestöt yhtään tukea, niin en tiedä, mutta UNICEFin raportin mukaan (UNICEF 2021), maailman laajuisesti, lasten ja nuorten mielenterveyteen sekä mielenterveys palveluita ei huomioidaan tarpeeksi eikä investoinnit riittävää. Saman raportin mukaan vanhemmuuden tukiohjelmat auttaa parantaa lapsen ja huoltajan välinen kiintymissuhdetta, joten lapsiperheiden kokonais- valtainen tuki on tärkeää yhteiskunnan hyvinvoinnin kannalta.
Järjestöjen ja muita organisaatioita, jotka tuottavat hyvinvointi palveluita yhteiskunnalle, niin tuettavaa riittävästi, että lapsiperheiden hyvinvointia voidaan edistää eri tavoin.
Lähteet:
Hakala K. 2022. Valmiuslain käyttöönottaminen korona-aikana Viitattu 9.2.2022.
https://www.eduskunta.fi/FI/naineduskuntatoimii/kirjasto/aineistot/kotimainen_oikeus/LATI/Sivut/valmiuslain-kayttoonottaminen-koronavirustilanteessa.aspx
Mielenterveyden keskusliitto 2021. 78 % uskoo koronan lisäävän mielenterveysongelmia tulevaisuudessa. Viitattu 9.2.2022
https://www.mtkl.fi/tiedotteet/78-uskoo-koronan-lisaavan-mielenterveysongelmia-tulevaisuudessa/
UNICEF 2021. UNICEF: Koronan vaikutukset lasten ja nuorten mielenterveysongelmiin ovat vain jäävuoren huippu. Viitattu 10.2.2022.
https://www.unicef.fi/tiedotus/uutisarkisto/2021/unicef-koronan-vaikutukset-lasten-ja-nuorten-mielenterveysongelmiin-ovat-vain-jaavuoren-huippu/
Yle 2020. Suomen ensimmäinen koronavirustartunta varmistui. Viitattu 9.2.2022.
https://yle.fi/uutiset/3-11181717
Valkama H. 2020. Koronakriisi on lisännyt mielenterveysongelmia entisestään. Viitattu 9.2.2022.
https://yle.fi/uutiset/3-11286438
Suurin osa Showcasen blogeista on toteutettu osana Laurean opintojaksoja. Koko koulutustarjontaamme voi tutustua nettisivuillamme. Tarjoamme kymmenien tutkintoon johtavien koulutuksien lisäksi myös paljon täydennys- ja erikoistumiskoulutuksia sekä yksittäisiä opintojaksoja avoimen AMK:n kautta!
Hei ja kiitos mielenkiintoisesta sekä valitettavan ajankohtaisesta blogi- kirjoituksestasi.
Kirjoituksen alku sai muistamaan koronakriisin alkamisen työasioihin liittyen. Työskentelin itse koronan alkaessa sosiaalitoimen perhetyössä ja muistan elävästi sen, mitä haasteita korona toi omiin asiakasperheisiini lisäten entisestään perheiden ahdinkoa.
Etäkoulun alkaessa moni perhe oli isojen kriisien edessä. Voimavarat eivät riittäneet perheen hyvinvoinnista huolehtimiseen ilman ulkopuolista apua, saatikka tukemaan lasta etäopiskelussa. Näin kasvoivat myös lasten koulukäynnin haasteet. Sosiaalitoimessa mietimme yhteisesti erilaisia toimintatapoja- ja malleja, joilla pystyimme tukemaan lasten opiskelua. Osa lapsista pääsi kouluun ja osassa perheissä kävi mm. perhetyöntekijä avustamassa koulunkäynnissä tai aamulla heräämisessä. Isoimmat ongelmat olivat juuri siinä, ettei vanhemmalla (vanhemmilla) ollut keinoja tai osaamista lapsen tukemiseen. Isoimmissa vaikeuksissa olivat yksinhuoltajaperheiden lapset. Osa perheistä tarvitsi vahvaa tukea vanhemmuuteen, jotta selvittiin koronan tuoman etäopiskelun yli.
Tästä löysinkin THL:n mielenkiintoisen tutkimuksen koronaepidemian vaikutuksista lapsiperheiden sosiaalipalveluihin (2021). Tutkimuksen johtopäätöksissä kerrotaan juuri, miten lapsiperheiden sosiaalipalveluissa työskentelevien työntekijöiden arvion mukaan lasten, nuorten ja perheiden avuntarve on kasvanut koronakriisin aikana. Myös huoli lapsista, nuorista ja etenkin perheistä on lisääntynyt. Tutkimuksessa tuodaan myös esille se, että lasten pahoinvointi ja koulunkäyntiin liittyvät haasteet lisääntyivät, sekä myös mielenterveysongelmat.
Meillä silloin lapsiperheiden sosiaalipalveluissa näkyi myös koronan tuoma resurssipula. Ei ollutkaan riittävästi henkilökuntaa vastaamaan perheiden lisääntyneisiin avuntarpeisiin. Myös vaihtuvuus sekä sairaspoissaolot vaikeuttivat tilannetta.
THL:n tutkimuksessa tiivistetään hyvin yhden kyselyyn vastanneen työntekijän ajatuksia:
”Yksinäisyys kaikkien ikäryhmien, mutta erityisesti nuorten ja vanhusten kohdalla korostuu. Myös lapsiperheet ovat ilman tukiverkostoa ja monien haasteiden edessä, taloudelliset huolet, terveyshuolet, oma jaksaminen ja harrastusten puutteet, sosiaalisten kontaktien puute, parisuhdepulmat, voimavarat, kaikki näyttäytyy perheiden jaksamisessa ja lasten hyvinvoinnissa.” (THL 2021.)
LÄHTEET
THL 2021. Koronaepidemian vaikutukset lapsiperheiden sosiaalipalveluihin – pulmia ja ratkaisuehdotuksia. Viitattu 16.2.2022. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/142962/URN_ISBN_978-952-343-699-2.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Olipas ajankohtainen kirjoitus ja ennen kaikkea muistutus siitä, kuinka kauan olemme eläneet koronan kanssa. huoh 🙁
Oma mielipiteeni on, että hallitus ei onnistunut hyvin hoitamaan tätä maailmanlaajuista pandemiaa. Tässäkin asiassa mallia olisi voinut ottaa naapurista.
Mihin rajoitukset vaikuttivat? Mielestäni liian monen elämään ja elinkeinoon. Etäopetusta ja harrastusten lakkauttamista, Uudenmaan sulkua unohtamatta. Olin itse siinä suhteessa hyvässä tilanteessa, ettei lomautukset vaikuttaneet minuun, mutta se, että piti olla yht`äkkiä opettaja töissä, sekä kotona oli aika raskasta.
Rajoitukset purkuun ja opetellaan elämää koronan kanssa.
Hei Gegi.
Halusin tulla lukemaan aiheestasi ja toit mielestäni hyvin esiin korona-ajan haasteita perheissä.
Onko käynyt myös niin, että korona-ajan ongelmat ovat myös nostaneet esille voimakkaammin lapsiperheiden ja nuorten ongelmat yhteiskunnassamme?
Kiinnostuin kovasti kertomastasi Unisefin raportista, jossa käyvi ilmi ettei maailmalla oteta tosissaan nuorten mielenterveysongelmia. Mielestäni tämä on erittäin tärkeä nosto liittyen myös sote valmisteluihin, jossa on mahdollisuus luoda paremmat palvelut nuorille kuin myös lapsiperheille.
Varhaiskasvatuksessa työskennellessä havaitsin myös kiintymyssuhteen tärkeyden ja mielestäni perheille tulisi tarjota enemmän tukea ja tietoa kiintymyssuhteen ylläpitämisestä ja sen tärkeydestä. Turvallinen kiintymyssuhde tukee lapsen kehitystä ja kasvua sekä antaa mallia tulevaisuuden ihmissuhteisiin. Tarvittaessa vanhempia tulee auttaa kiintymyssuhteen luomisessa lapseensa.
(THL 2022)
Lapsuudessa luotu hyvä kiintymyssuhde on merkittävä voimavara nuoren elämässä.
Vanhemmuuden tukiohjelman tulisi olla kattavampi ja kaikille perheille helposti tarjolla. Erityisesti ennaltaehkäisy auttaisi moniin perheen ongelmiin.
Jäinkin miettimään miten kaikki perheet saataisiin mukaan heille suunnattuihin ja kohdennettuihin palveluihin ?
lähde: Kiintymyssuhteen merkitys ja tukeminen 2022. Thl. Viitattu 2.3.2022 https://thl.fi/fi/web/vammaispalvelujen-kasikirja/vammaisuus-yhteiskunnassa/vammainen-henkilo-vanhempana/kiintymyssuhteen-merkitys-ja-sen-tukeminen
Hei Gegi.
Halusin tulla lukemaan aiheestasi ja toit mielestäni hyvin esiin korona-ajan haasteita perheissä.
Onko käynyt myös niin, että korona-ajan ongelmat ovat myös nostaneet esille voimakkaammin lapsiperheiden ja nuorten ongelmat yhteiskunnassamme?
Kiinnostuin kovasti kertomastasi Unisefin raportista, jossa käyvi ilmi ettei maailmalla oteta tosissaan nuorten mielenterveysongelmia. Mielestäni tämä on erittäin tärkeä nosto liittyen myös sote valmisteluihin, jossa on mahdollisuus luoda paremmat palvelut nuorille kuin myös lapsiperheille.
Varhaiskasvatuksessa työskennellessä havaitsin myös kiintymyssuhteen tärkeyden ja mielestäni perheille tulisi tarjota enemmän tukea ja tietoa kiintymyssuhteen ylläpitämisestä ja sen tärkeydestä. Turvallinen kiintymyssuhde tukee lapsen kehitystä ja kasvua sekä antaa mallia tulevaisuuden ihmissuhteisiin. Tarvittaessa vanhempia tulee auttaa kiintymyssuhteen luomisessa lapseensa.
(THL 2022)
Lapsuudessa luotu hyvä kiintymyssuhde on merkittävä voimavara nuoren elämässä.
Vanhemmuuden tukiohjelman tulisi olla kattavampi ja kaikille perheille helposti tarjolla. Erityisesti ennaltaehkäisy auttaisi moniin perheen ongelmiin.
Jäinkin miettimään miten kaikki perheet saataisiin mukaan heille suunnattuihin ja kohdennettuihin palveluihin ?
lähde: Kiintymyssuhteen merkitys ja tukeminen 2022. Thl. Viitattu 2.3.2022 https://thl.fi/fi/web/vammaispalvelujen-kasikirja/vammaisuus-yhteiskunnassa/vammainen-henkilo-vanhempana/kiintymyssuhteen-merkitys-ja-sen-tukeminen