“Hullu & väkivaltainen” – Mielenterveysongelmiin liitetyt myytit

Kuva: Pixbay

Monet saattavat pelästyä, jos kuulevat henkilön sairastavan skitsofreniaa – sehän tarkoittaa, että hän on hullu ja väkivaltainen. Osa taas ajattelee, että masentunut on vain heikko ja laiska, ja että tilasta voisi päästä eroon, jos vain itse haluaisi. Kun jostain asiasta on vähän tietoa voi helposti omaksua yleistykset sekä muut virheelliset myytit faktatiedoksi ottamatta itse asiasta selvää.

Mielenterveysongelmien ympärillä vallitsee stigma, eli häpeänleima. Ihmiset liittävät väärää tietoa ja ennakkoluuloja mielenterveysongelmiin aiheuttaen häpeää ja syrjintää mielenterveyshäiriöitä sairastavia kohtaan. Monet haluavat salata tilansa, eivätkä hakeudu tuen pariin koska eivät halua ”hullun” leimaa. Noin 70% masennuspotilaista ei kerro läheisilleen tilastaan, sillä he pelkäävät syrjintää. Suurin syy ennakkoluuloihin on ihmisten tietämättömyys asiasta sekä virheelliset myytit, jotka on yleistetty koskemaan mielenterveysongelmia. Yleistykset leviävät tietämättömältä toiselle ja sosiaalinen häpeänleima on valmis. Jotta stigmaa ja häpeää saataisiin vähennettyä, täytyy lisätä ihmisten tietoisuutta.

Myyttejä mielenterveysongelmista

Mielenterveysongelmista kärsivä on väkivaltainen ja vaarallinen

Fakta: Mielenterveysongelmista kärsivät eivät ole yhtään sen väkivaltaisempia kuin muu väestö.  Vain noin 3-5% väkivaltateoista voidaan suoraan liittää vakaviin mielenterveyshäiriöihin.  Itse asiassa, henkilöt kenellä on mielenterveysongelmia joutuvat noin 10 kertaa todennäköisemmin itse väkivallan uhreiksi.

Hulluja rikollisia

Fakta: Tutkimukset ovat osoittaneet, että henkirikoksen tekijöistä noin 90%:lla ei ole todettu mielenterveyshäiriöitä. Tämä tarkoittaa, että suurimmalla osalla rikollisista ei ole minkäänlaista mielenterveyshäiriötä.

Mielenterveysongelmien kanssa ei pysty elää normaalisti

Fakta: Oikeanlaisella hoidolla monet elävät häiriön kanssa aivan tavallista elämää ja osa parantuu kokonaan. Nykyään on saatavilla monenlaista hoitomuotoa, ja eri mielenterveysongelmista tiedetään enemmän kuin aiemmin.

Työkyvyttömiä

Fakta: Noin 70% lievistä mielenterveysongelmista kärsivistä käy töissä. Heillä on todettu olevan hyvä työmotivaatio, he ovat ahkeria sekä tunnollisia työntekijöitä.

Mielenterveysongelmat ovat vain merkki heikkoudesta

Fakta: Mielenterveysongelmat ovat sairaus yhtä lailla kuin muutkin sairaudet. Niistä ei voi noin vaan halutessaan päästä eroon. Tunne ei ole pelkästään pään sisällä, vaan usein vaikuttaa myös ihmisen fyysiseen terveyteen. Mielenterveysongelmien kanssa kamppailevat ovat ennemminkin vahvoja, kuin heikkoja.  

Harvinaisia

Fakta: Tällä hetkellä noin 450 miljoonalla ihmisellä maailmanlaajuisesti on jonkinlainen mielenterveysongelma. Maailmanlaajuisesti noin joka neljäs kärsii mielenterveysongelmasta jossain vaiheessa elämäänsä. Häiriöt ovat yleisimpiä nuoruudessa, Suomessa noin 25% nuorista kärsii jostain mielenterveyden häiriöstä.

Kuva: Pixbay

Stigman ja yleistyksien rikkominen on tärkeää, sillä se auttaa vähentämään häpeää sekä edesauttaa mielenterveysongelmista kärsiviä hakeutumaan tuen pariin. Ihmisten tiedottaminen mielenterveysongelmista ja oikeiden faktojen esille tuominen on avain stigman rikkomiseen. Erilaiset hankkeet, kuten Lapinlahde-hanke, pyrkii tiedottamaan ihmisiä mielenterveysongelmista ja tätä kautta vähentämään häpeänleimaa.

Lähteet:

https://mieli.fi/fi/miten-v%C3%A4hent%C3%A4%C3%A4-mielenterveysstigmaa

https://www.medicalnewstoday.com/articles/medical-myths-mental-health-misconceptions

https://www.who.int/health-topics/mental-health#tab=tab_1

4 kommenttia artikkeliin ”“Hullu & väkivaltainen” – Mielenterveysongelmiin liitetyt myytit

  1. Veera Pulkkinen

    Kiinnostava kirjoitus! Mielestäni on upeaa, että tänä päivänä on jo useita ulostuloja julkisuuden henkilöiltä, jotka kertovat elävänsä jonkinlaisten mielenterveyshäiriöiden kanssa (kuten esimerkiksi paniikkihäiriö ja masennus) tai toipuneensa niistä, ja näin osaltaan auttavat mielenterveyshäiriöiden ympärillä leijuvan stigman poistamisessa. Kuitenkin tekstiäsi lukiessani minuun teki uudella tavalla vaikutuksen myyttien ja faktojen rinnakkainasettelu. Toit esille näkökulmaa, johon ei mielestäni tarpeeksi usein törmää. Kuvittelin ennen tätä tekstiä olevani varsin hyvin kartalla ennakkoluuloista, joita mielenterveysongelmiin liitetään. Tulin tekstiäsi lukiessani tietoiseksi, että olenkin kantanut mukanani paljonkin harhaluuloja, esimerkiksi rikollisuuden ja väkivaltaisuuden yhteydestä mielenterveysongelmiin. Kiitos siis silmiä avaavasta kirjoituksesta!

  2. Nora Loma

    Todella tärkeästä aiheesta kirjoitat. Muistan kun muutin vuosia sitten uuteen asuntoon ja naapuri kysyi mitä teen työkseni. Vastatessani työskenteleväni mielenterveys- ja päihdekuntoutujien kanssa, uusi naapurini totesi minulle “otan osaa”. Häkellyin täysin hänen kommentistaan, mutta onneksi sain sanottua hänelle “Ei tarvitse, rakastan mun työtä, enkä tekisi mitään muuta “.

    Häpeäleima olisi todella tärkeää saada jotenkin muutetuksi ja käännettyä voimavaraksi, moni saattaa jättää hoitoon hakeutumisen leiman takia hyvin myöhäiseksi eikä uskalla kertoa tilanteestaan edes läheisilleen. Jotenkin näen, että pitkälti leima on vuosikymmeniäkin sitten muodostuneita uskomuksia, jotka ovat jääneet ihmisten päähän. Sen takia on erityisen tärkeää, että näitä asioita tuodaan koko ajan enemmän julkiseksi. Moni voi elää mielenterveys ongelmien kanssa aivan normaalia elämää ja erilaisilla kuntoutusmuodoilla mielenterveyden häiriöistä ei välttämättä pääse eroon, mutta niiden kanssa oppii elämään. Vielä kun hoidon piiriin pääsy ei kestäisi kovin kauaa ja erilaisia kuntoutusmuotoja hyödynnettäisiin ennaltaehkäisyn näkökulmastakin.

  3. Mirak

    Minusta aivan loistava kirjoitus, joka oli mielenkiintoa ylläpitävästi kirjoitettu sekä todella johdonmukainen. Yleinen mielipide on mielenterveyssairauksiin negatiivinen ja minusta olit faktaan pohjautuen avannut erinomaisesti ennakkoluuloja. Tänä päivänä yhä vain enemmän mielenterveysongelmista uskalletaan puhua ja levittää tietoa siitä, että se on sairaus siinä missä muutkin. Vanhemmalle väestölle se on edelleen niin sanotusti tabu ja se on vain heikkojen ihmisten keksitty juttu. Heidän mielestään myös esimerkiksi masentuneisuus lähtee vain, kun yrittää olla iloinen. Luulen, että mielenterveydellisiä ongelmia on ollut aina paljon, eikä se ole niinkään radikaalisti noussut (vaikka onkin noussut), mutta ongelmista puhutaan enemmän, ja ne tuodaan näkyville. Olenkin sinun kanssasi samaa mieltä siitä, että tietoisuuden lisääminen auttaisi parantamaan ennakkoluuloista asennetta mielenterveyden ongelmiin.

  4. Emmi

    Hyvä kirjoitus ja hyvin ajankohtainen.
    Uskon, että tietämättömyys ja pelko saa ihmiset olemaan niin kapeakatseisia ja näkemään mielenterveysongelmat pelkkänä uhkana.
    Hyvää tosin on jo tapahtunut 2000-luvun aikana paljon, tietoisuus on lisääntynyt ja julkkisten avautumiset omista ongelmistaan on varmasti auttanut paljon asiaan.

    Muistan omasta nuoruudestani, sairastuessani masennukseen oli koko sairaus minulle täysin vieras asia. Tuolloin ei edes puhuttu masennuksesta, varsinkaan nuorilla. Paristi apua hakiessani, kuulin vain, kuinka murrosikään kuului mielialanvaihdokset. Vasta, kun sain aikuiset heräämään ja tajuamaan, että oli tosi kyseessä. Apua sai heti.
    Kerroin avoimesti masennuksestani kaikille, koska halusin ihmisten tietävän, että tällainenkin sairaus on olemassa. Paljonhan siitä tuli “kakkaa niskaan” monelta nuorelta. “Hullu”, sitä sanaa sain kuulla ja paljon. Sattuihan se. Mutta onneksi ymmärsin jo tuolloin, että nuo haukkujat eivät vain ymmärtäneet. Avoimuudella kuitenkin tieto lisääntyi nuorison keskuudessa, ja jälkeenpäin kuulin, että moni oli hakenut apua pahoinvointiinsa.

    Joten voisi sanoa, että jatketaan tämän tietoisuuden levittämistä, niin tämä stigmakin vielä tulee katoamaan.

Vastaa