Ystäväni käy läpi kriisiä, kuinka voisin auttaa häntä?

Moni meistä kokee joskus kriisin elämässään tai muuten vain tulee kausia, kun voi huonosti ja on henkisesti paha olla. Oma huonovointisuus tuntuu pahalta, mutta myös läheisen ystävän alakuloisuus sekä paha mieli harmittavat, ja haluaisi kovasti parantaa hänen oloaan. Ystävän pahaa oloa on vaikeaa seurata vierestä. Haluaisi auttaa, muttei oikein tiedä miten. Ei ehkä oikein osaa lähestyä toista. Tulee mietittyä tarpeettoman pitkään, mitä sanoisi tai tekisi, sillä pelkää toimivansa väärin.  Ei halua, että ystävä loukkaantuisi ja hänen olonsa pahentuisi entisestään, joten saattaa päätyä lopulta olemaan tekemättä mitään.

Tytöt, Valehtelee, Klassikkoautojen, Nuori, Nainen
Kuva: Pixabay

Kun ihminen on kokenut jotakin traumaattista ja järkyttävää, on tärkeintä olla läsnä ja toimia kyseisen ihmisen ehdoilla. Suomen Mielenterveys ry:llä on hyvät ohjeet kriisiä läpikäyvän ystävän kohtaamiseen. Ensin sivustolla mainitaan kuunteleminen, sillä on yleistä haluta puhua mieltään järkyttävästä kokemuksesta ja jopa toistaa tapahtuman kulku moneen kertaan.  Onkin olennaista kuunnella ystävää oikeasti ja olla läsnä. Olemme jokainen kuitenkin oma yksilömme, joten ei voi tietää, haluaako ystävä välttämättä puhua asiasta ollenkaan. On tärkeää hyväksyä sekin päätös, ettei ystävä välttämättä koe vielä olevansa valmis puhumaan tapahtuneista.

Nuorten mielenterveystalon sivuilla kerrotaan, että järkyttävä tilanne vaikeuttaa omien kokemusten sanoittamista, jolloin ystävän puhumattomuutta ei tule ottaa henkilökohtaisesti. Järkyttävän kokemuksen jälkeen tunteet voivat olla pinnalla, ja ystävä saattaa olla ärtynyt tai kiukkuinen. Tämä on hyvä tiedostaa, jotta osaa itse suhtautua asiaan neutraalisti, eikä ota raivokohtauksia henkilökohtaisesti. Aiemman linkin takaa löytyy ”Toivo -kriisistä selviytymisen oma-apuohjelma nuorille” -opas, johon on koottu auttavia harjoituksia ja tietoa kriisistä selviytymiseen. Voi olla hyvä suositella ystävälle paikkoja ja internetsivustoja, joista hän tarvittaessa ja halutessaan saa apua, varsinkin jos tietää, ettei hän itse välttämättä ole kaikista avun mahdollisuuksista tietoinen.

Ystävä saattaa sisimmässään toivoa, että joku kysyisi häneltä, mitä hänelle oikeasti kuuluu ja kuinka hän voi, vaikkei hän itse ottaisikaan yhteyttä. Hän ei välttämättä halua puhua itse tapahtuneesta, mutta siihen liittyvistä tunteista hän voi kokea tarvetta jutella jollekin. Suomen mielenterveys ry:n mukaan voi aina varovaisesti kysellä kuulumisia ja muistuttaa ammattiavun olemassaolosta. Kaikista tärkeintä on tarvittaessa olla lähellä ja antaa ystävälle mahdollisuus puhumiseen, tai sitten vain olla hiljaa läsnä. Ystävän olotilan huonontuessa on huolenpitoa yrittää tarjota hänelle ammattiapua.

Olisi myös hyvä itse tietää kriisien laaduista ja niiden vaiheista, jotta tietää mitä toinen ihminen käy läpi. Tällöin ei tulisi sanottua töykeitä asioita toiselle. Mitä enemmän tietää siitä, mitä toinen saattaa käydä läpi, sitä helpompi toista on ymmärtää. Mieli.fi sivustolla on kattavasti teoreettista tietoa kriisin eri vaiheista. 

Joskus miettii, osaako reagoida niin sanotusti oikein toisen ihmisen rankkoihin kokemuksiin. Täytyy kuitenkin muistaa, ettei sinun tarvitse olla ystävällesi terapeutti, eikä hän sellaista sinulta vaadikaan. Nuorten mielenterveyssivustokin painottaa, että on tärkeää nimenomaan kuunnella toista, eikä yrittää ratkaista ongelmaa tai pyrkiä selittämään sitä pois. Yleensä tärkeintä näissä tilanteissa kriisiä läpi käyvälle on tietää, että joku välittää, eikä hylkää, vaikkei aina jaksaisikaan pitää ystäviin itse yhteyttä ja olla ideoimassa tekemistä. Tämäkään ei tarkoita, etteikö ystävä olisi halukas ja innokas tekemään asioita porukassa. Hänelle saattaa myös olla tärkeintä vain mukana oleminen, vaikkei hän kauheasti puhuisikaan tai osallistuisi toimintaan. Pelkästään toisten ihmisten seura ja välittämisen näyttäminen saattavat jo merkitä uskomattoman paljon. Ylen artikkelissa ”Näin autat ystävää kriisitilanteessa” (04.09.2017) psykoterapeutti Katri Kanninen on listannut keinoja, joilla parhaiten autat ystävääsi. Hän myös painottaa, että kriisitilanteessa saatu ystävän tuki auttaa pitkälle tulevaisuuteen.

Haluan loppuun nostaa esille muutaman kohdan omiin kokemuksiin sekä postauksessa käytettyihin lähteisiin pohjautuen, jotka kannattaa muistaa, kun toisella on vaikeaa:

– Ota itse yhteyttä ystävään ja kysele kuulumisia, vaikkei hän pitäisikään yhteyttä sinuun sillä hetkellä.

– Juttele ystävällesi aivan muista asioista kuin tapahtuneesta, jos hän ei itse halua puhua siitä.

– Ole läsnä ja tehkää samoja asioita yhdessä kuin ennenkin -elämä jatkuu.

– Älä yritä olla terapeutti ystävällesi äläkä syyllistä häntä mistään -kannusta ja tue!


Kuva: Pixabay

Olkaa läsnä ja muistakaa kysellä ystävienne kuulumisia!

 – Sara (saapuvei)

4 kommenttia artikkeliin ”Ystäväni käy läpi kriisiä, kuinka voisin auttaa häntä?

  1. Sini Heino

    Kiitos hyvästä postauksesta.

    Olet mielestäni koonnut tähän tekstiin todella hyvin ohjeita miten kohdata kriisin kohdannut ystävä. Olet tuonut esiin hyviä näkökulmia asiaan. Olen itse ollut sekä ystävänä että raskaan asian kohdanneena ja tunnistin heti tekstistäsi nuo tilanteet. On erittäin tärkeää nimenomaan kuunnella ja olla läsnä sekä välittää. Ja jos kysyt ystävältä, mitä hänelle kuuluu, tarkoita sitä oikeasti. Itse koin kyseisessä tilanteessa syyllisyyttä, kun ystäväni kysyi, mitä minulle kuuluu, mutta vastatessani hän keskittyi puhelimeensa. Tuntui, että hän kysyi vain, koska niin on tapana tehdä.

  2. Minna Vartiainen

    Kiitos Sara tärkeän asian esiin nostamisesta.

    Oli ilo lukea, kuinka kattavasti olit saanut kerättyä julkaisuusi niitä asioita, joita tulisi huomioida, kun läheisesi kohtaa kriisin. Kriisi on asia, joka todennäköisesti koskettaa jossain kohtaa meidän jokaisen elämää. Siksi olikin mukava havaita, kuinka olit huomioinut julkaisussasi jokaisen yksilöllisen tavan kohdata kriisin ja ihmisen omilla ehdoilla etenemisen- aina ei ole tarve puhua.

    Sini kirjoitti omassa kommentissaan, kuinka oli kohdannut tilanteen, jossa ystävän kuuntelu ja läsnäolo eivät toteutuneet. Ikävä lukea tällaisesta, mutta kohtaamasi tilanne on varmasti hyvin tätä päivää. Meillä olisi parantamisen varaa. On totta, että hyviin tapoihin kuuluu kysyä kuulumisia, mutta kun toisella on oikeasti haastava tilanne elämässään ja hänen vastauksensa sivuutetaan, voi tämä synnyttää kielteisiä tunteita kuten arvottomuutta.

    Mielestäni julkaisun sanomassa ja Sinin kommentissa kohtaavat kaksi keskeistä elementtiä, jotka ovat myös vahvasti läsnä sosionomin työnkuvassa. Kuuntelu ja läsnäolo ovat toisen tukemisen ja huomioimisen keskeisiä elementtejä ihan perusarjessakin, eikä vain kriisin keskellä tai asiakastyössä. Hienoa, että näitä asioita nostetaan esiin ja lisätään valmiuksia tukea toisiamme!

  3. Emilia Luokkakallio

    Todella tärkeä aihe Sara!

    Omalle kohdalle kolahti erityisesti tuo että ystävä toivoo toisen olevan kiinnostunut hänen voinnistaan vaikka itse ei ottaisikaan yhteyttä. Itsekin olen toivonut että joku vain kysyisi miten voin tai joku haluaisi piristää ja ilahduttaa minua, ilman että minun tarvisi kysyä sitä. Se tuntuu huomattavasti paremmalta sekä vahvistaa tunnetta siitä että on toiselle tärkeä.

    Samalla kuitenkin tiedostan, nykymaailman kiireen. Jokaisella on omat arjen kuviot, jotka vievät omalla tavalla veronsa. Nykymaailmassa myös sosiaalinen media tuo oman roolinsa tähän. Monet luulevat, kun puhelimen välityksellä kysyy kuulumisia, se riittää. Itse olen todella väsynyt siihen, että olemme niin riippuvaisia puhelimesta nykyään. Kun ystävän kanssa tapaa kasvokkain voimaannuttaa se vain täysin erilailla kun ystävän kanssa viestittely. Nähdään siis ihmisiä ja unohdetaan puhelimet!

  4. Nauristo

    Kiitos tästä erittäin informatiivisesta ja tärkeästä postauksesta!

    Olet hienosti tiivistänyt tärkeimmät pointit kriisissä olevan ystävän auttamiseen helposti sulateltavaan pakettiin, jota oli ilo lukea. Omasta kokemuksesta tiedän, että välillä voi tuntua vaikealta ottaa jotain asiaa puheeksi ystävän kanssa, koska ei tiedä, miten tämä reagoi. Olen ajan kuluessa kuitenkin oppinut sen, mitä tässä postauksessa hienosti nostat esille, että kuuntelu ja pelkkä toisen kanssa oleminen voivat tehdä suuren vaikutuksen.

    Kuten Minna sanoi, kriisi on monen ihmisen elämää koskettava asia ainakin jossain vaiheessa elämää ja toit hyvin esiin ihmisten yksilöllisyyden. Kaikilla on omat tapansa reagoida eri asioihin ja käydä niitä läpi, eikä tällaisessa asiassa ole oikeaa tai väärää tapaa tehdä asioita. Loppumuistutuksesi jäävät varmasti mieleeni vielä pitkäksi aikaa!

Vastaa