Hyvinvointi on moniulotteinen käsite, joka ei ole helposti määriteltävissä. Kun mietitään, mistä hyvinvointi koostuu, saattaa se tarkoittaa eri ihmisille eri asioita. Toinen arvostaa terveyttä, toinen sosiaalisia suhteita ja kolmas kiittää onneaan, että on syntynyt Suomeen, missä kansalaisista pidetään huolta. Voidaan kuitenkin sanoa, että hyvinvointi koostuu eri osa-alueista, missä otetaan huomioon fyysinen, psyykkinen sekä sosiaalinen hyvinvointi. Monesti samaan yhtälöön nostetaan vielä yhteiskunnallinen hyvinvointi.
Fyysinen hyvinvointi pitää sisällään sellaisia asioita kuten liikunta ja ruokavalio, psyykkiseen hyvinvointiin kuuluu mielenterveys ja itsetuntemus, sosiaalinen hyvinvointi taas kattaa perheen, parisuhteen ja ystävät. Yhteiskunnallista hyvinvointia taas voidaan tarkastella suppeammin tai laajemmin. Suppeammassa mittakaavassa voidaan ottaa huomioon toimiminen oman alueen yhteisössä vaikkapa kaupunginosassa, esim. tapahtumiin osallistuminen, vapaaehtoistyö, osallistuminen paikallisten järjestöjen tai seurakunnan toimintaan. Laajemmassa mittakaavassa yhteiskunnalliseen hyvinvointiin kuuluu esim. saatavilla olevat palvelut tai äänestäminen vaaleissa.
Hyvinvointiin kiinnitetään valitettavasti huomiota usein vasta kun se alkaa rakoilla vaikka yhtä tärkeää olisi hyvinvoinnin ylläpito. Toisaalta ihmiset tekevät päivittäin asioita oman hyvinvointinsa ylläpitämiseksi kiinnittämättä asiaan sen suuremmin huomiota. Tällaisia asioita ovat mm. terveellisestä ruokavaliosta huolehtiminen, hammaslääkärillä käynti ja ystävän tapaaminen kahvin merkeissä. Kun hyvinvointi alkaa kärsiä, se ilmenee kaikilla eri alueilla, joillain vahvemmin kuin toisilla. Ihminen voi laihtua tai lihota, olla ärtynyt, kärsiä stressistä tai unettomuudesta, eristäytyä lähimmäisistään ja menettää mielenkiintoaan asioihin, jotka aikaisemmin koki itselleen tärkeiksi.
”Kun yksi ovi onneen sulkeutuu, toinen avautuu. Usein jäämme kuitenkin tuijottamaan sulkeutunutta ovea niin pitkäksi aikaa, ettemme huomaa ovea, joka on avautunut.” —Helen Keller
Hyvinvoinnin kannalta onkin tärkeää pyrkiä pitämään eri osa-alueet tasapainossa. Ihminen voi uudella ruokavaliolla ja aktiivisella liikuntaharrastuksella saada aikaan haluamiaan tuloksia ja voida siinä mielessä fyysisesti hyvin, mutta pikkuhiljaa muut asiat alkavat jäämään retuperälle työelämässä ja sosiaalisissa suhteissa, alkaa kertymään unettomia öitä ja omaa aikaa vain rauhassa olemisellekaan ei enää tahdo löytyä. Ajankäyttö eri osa-alueiden välillä vaihtelee yksilöittäin eikä ole olemassa yhtä oikeaa tapaa, jonka avulla kaikki voisivat hyvin. Siksi jokaisen olisikin tärkeää oppia tunnistamaan ne asiat, jotka vaikuttavat omaan hyvinvointiin ja suunnitella ajankäyttöään sen mukaan.
-JTV-
Lähteet:
Hyvinvointi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 4.9.2020. Viitattu 16.9.2020. https://thl.fi/fi/web/hyvinvointi-ja-terveyserot/eriarvoisuus/hyvinvointi
Suurin osa Showcasen blogeista on toteutettu osana Laurean opintojaksoja. Koko koulutustarjontaamme voi tutustua nettisivuillamme. Tarjoamme kymmenien tutkintoon johtavien koulutuksien lisäksi myös paljon täydennys- ja erikoistumiskoulutuksia sekä yksittäisiä opintojaksoja avoimen AMK:n kautta!
Moi! Kerrot kirjoituksessasi mielenkiintoisesti hyvinvoinnin eri ulottuvuuksista, ja pystyn hyvin samaistumaan siihen, että omaan hyvinvointiin kiinnittää todenteolla huomiota vasta siinä vaiheessa, kun ei voi niin hyvin. Olen huomannut, että omaa hyvinvointia on välillä hankala vaalia ja arvostaa, kun kaikki on ok, sillä sen olemassaoloa ei jollain tapaa huomaa? Aloin pohtimaan omaa hyvinvointiani, ja huomasin, kuinka haastavaa sen tasapainottelu eri osa-alueilla välillä onkaan. Kuten mainitsit, ajanhallinta on erityisen tärkeää, sillä ainakin itselläni esimerkiksi koulutehtävien määrän kasvaessa moni muu elämän osa-alue kärsii, mutta sama toimii kyllä toisinkin päin… 🙂