Päihteettömyyden tukeminen

Rikosseuraamuslaitoksen asiakkaista jopa 80 % on ongelmia päihteiden käytön kanssa ja monet rikokset tapahtuvatkin päihteiden vaikutuksen alaisena. Päihteiden käyttö on myös yksi keskeinen tekijä ylläpitämään rikollista elämäntapaa. Millaista tukea vangeille sitten tarjotaan päihteettömän elämän rakentamiseen?

Vangille laaditaan aina rangaistusajan suunnitelma, jossa arvioidaan myös mm. päihteiden käyttöä, niiden vaikutusta rikollisuuteen, tarvetta päihdekuntoutukselle, sekä sitä millainen kuntoutus olisi hänelle sopiva ja mihin hän on valmis sitoutumaan.  

Vankilassa olevaan päihdehoitoon kuuluu mm. vieroitushoitoa, päihdehaittojen vähentämistyötä, päihdepsykiatrista työtä ja opioidiriippuvaisten korvaus- ja ylläpitohoito. Vankilaan saapuessa tehdään aluksi kartoitus asiakkaan päihteiden käytöstä. Asiakkaalle jaetaan tietoa päihteisiin liittyvistä terveysriskeistä ja niiden vaikutuksista. Tarvittaessa aloitetaan lääkkeellinen vieroitushoito. Asiakkaalle kerrotaan myös vankeusajan ja sen jälkeisistä päihdekuntoutuksen mahdollisuuksista. Vankilassa on päihdetyön ohjaajan vastaanotto, jonne ohjataan kaikki asiakkaat, joiden suunnitelmaan on kirjattu päihteiden käyttöön vaikuttaminen. Asiakas voi myös itse hakeutua juttelemaan päihteiden käytöstään, jos kokee sille tarvetta.

Vankiloissa on käytössä lyhyitä motivointiohjelmia. Toiminnan tarkoituksena on jakaa tietoa ja motivoida asiakasta muutokseen. Pidempi kestoisissa motivointiohjelmissa hyödynnetään usein kognitiivista käyttäytymisterapiaa. Ohjelmat sisältävät tehtäviä ja keskusteluja, jotka tukevat päihteetöntä ja rikosvapaata elämäntapaa. Tarjolla on myös yksilömuotoista päihdekuntoutusta, riippuen siitä mikä vastaa asiakkaan yksilöllisiin tarpeisiin parhaiten. Vankiloissa järjestetään myös vertaisryhmätoimintaa, AA-, NA- ja A-Killan toiminta, sekä Kris-toiminta.

Päihdekuntoutuksen lisäksi päihteetöntä elämää tukee merkittävästi koulutuksen, työllistymisen, somaattisen ja psyykkisen terveyden tukeminen, sekä sosiaalisiin ongelmiin puuttuminen. Usein nimittäin vankien ongelmat eivät yksinään liity päihteisiin, vaan kyseessä on laajemmat haasteet heidän arkielämässään. Siksi on tärkeää, että myös näihin seikkoihin kiinnitetään huomiota ja huomioidaan vangin tilanne kokonaisuudessaan. Vangille pyritään rakentamaankin päiväjärjestys, joka sisältäisi mm. opiskelua, työn tekoa ja harrastuksia, yhdistettynä päihdekuntoutukseen. Tämä valmistaa myös vankia vapautumisen jälkeiseen elämään. Tärkeä osa päihteettömyyden tukemista on korostaa yhteydenpitoa läheisiin tai muihin päihteettömyyttä tukeviin yhteyksiin vankilan ulkopuolella, sekä informoida jo vankilassaoloaikana vankilan ulkopuolella olevista päihteettömyyttä tukevista palveluista. Tarvittaessa vanki voidaan sijoittaa erilliseen päihdehoito- tai kuntoutuskeskukseen enintään kuuden kuukauden ajaksi.

Keskuksissa järjestettävä kuntoutus on maksullista ja sen kustantaa joko kunta tai Rikosseuraamuslaitos, kustannukset voidaan myös jakaa. Maksua kuntoutukseen on kuitenkin vaikeaa saada, mikä estää kuntoutukseen pääsemisen. Ongelmaksi on myös ilmennyt kuntoutuspaikkojen vähäinen määrä tarpeeseen nähden, niin vankilassa kuin myös vankilan ulkopuolella. Rikoskierteessä olevien lyhytaikaisvankien päihteettömyyden saavuttaminen on haastavaa, koska heidän ongelmiinsa ei ehditä puuttua vapaudessa tai vankilassa. Tähän haasteeseen pyritään vastaamaan kehittämällä vankiloiden ja vankilan ulkopuolisten esimerkiksi päihdehoitokeskusten yhteistyötä.

Kuva: Pixabay

Lähteet

https://www.rikosseuraamus.fi/fi/index/taytantoonpano/toiminnot/kuntouttavatoiminta-paihdetyo.html

https://www.ept-verkosto.fi/blog-post/blogi-vankien-paihde-ja-mielenterveyskuntoutus-on-riittamatonta/

Kommentoi