Projektina markkinatutkimus – elämyksenä pakohuone

Teemme tänä keväänä 2025 Laurean opiskelijatiimin kanssa P2P-projektina markkinatutkimuksen pakohuonetoimijalle. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten lähialueiden asiakkaat tavoitetaan tehokkaasti ja kuluttajapuolen myyntiä voidaan lisätä. Tiedonkeruumenetelmänä käytetään kyselytutkimusta. Aihe vaikutti heti mielenkiintoiselta.

Ennen julkaisua testaamme laatimamme kyselyn muutamalla Laurean opettajalla, jotta voimme varmistaa luottamuksellisuuden säilymisen ja saada heidän näkemyksensä tutkimusraporttiin. Saatekirje on yhtä tärkeä kuin kysely, jotta vastaajia saadaan. Ulkoasuun tulee myös kiinnittää huomiota. Julkaisu tapahtuu sosiaalisen median alustalla.

Vaikka en olekaan vielä markkinoinnin asiantuntija, olen aina ollut innokas kokeilemaan uusia asioita ja etsimään elämyksiä. Tiimin kanssa saimme testata toimeksiantajan pakohuonetta osana projektia. Kokemus oli viihdyttävä ja laatu ylitti odotukset. Kyselytutkimuksen toteuttaminen on myös kokemuksena uusi, joten teoreettisen viitekehyksen laatimiseen käytettiin aikaa.

Kuva: Pixabay

Pakohuone – mikä se on?

Pakohuone on joukkuepeli, jossa voi paeta arjen rutiineista ja uppoutua jännittäviin tarinoihin. Näissä kokemuksissa yhdistyvät yhteistyö, ongelmanratkaisu ja luovuus. Vähän kuin olisi itse mukana elokuvassa, mutta näytellä ei tarvitse. Pakohuoneen yksi viehätys on kyky haastaa osallistujat ajattelemaan luovasti ja toimimaan tiiminä.

Pakohuonepelit tarjoavat älyllistä jännitystä. Ne ovat interaktiivisia seikkailuja, joissa pelaajaryhmä suljetaan teemalliseen huoneeseen ja heidän tehtävänään on ratkaista erilaisia pulmia ja arvoituksia päästäkseen ulos määräajassa. Useimmiten aikaa annetaan noin tunti ja suorittajien määrä on 2–6 henkilöä.

Huoneiden teemat vaihtelevat aikamatkoista, salaperäisistä rikostarinoista jopa kauhutarinoihin. Skaala on todella laaja ja niitä voidaan käyttää myös koulutukseen. Kauhuhuoneita ei suositella ensikertalaisille. Tutustuminen pakohuonepeliin on hauska kokemus ja hyvä tapa ryhmäytyä. Oletko sinä jo kokeillut pakohuonetta?

Kuva: Pixabay

Pakohuonetoiminta Suomessa

Pakohuonepelien suosio on kasvanut huomattavasti vuodesta 2014 lähtien, jolloin ensimmäiset pakohuoneet avattiin maahan. Pakohuonepelit luokitellaan osaksi elämyspalveluita. Yritysrekistereissä päätoimialaksi ilmoitetaan muun muassa muualla luokittelematon huvi- ja virkistystoiminta.

Kyselytutkimuksen lisäksi aloitamme seuraavaksi suomalaisten pakohuoneyritysten vertailun. Täysin ajantasaista koostetta pakohuoneyrittäjistä on vaikea löytää. Kansainvälinen pakohuoneiden hakukone (EscapeNavigator 2025) sisältää 138 suomalaista pakohuonetta 21 eri paikkakunnalla, ylläpitäen listaa otsikolla ”kaikki pakohuoneet Suomessa”.

Kuvio 1: Pakohuoneyritysten määrän kehitys Suomessa (mukaillen Kortesuo 2018, pakohuoneet bisneksenä ja…)

Kuitenkin Kortesuon (2018, pakohuoneet bisneksenä ja toimialana) mukaan Suomessa oli vuonna 2018 noin 68 pakohuoneyritystä 50 paikkakunnalla. Pakohuoneita suomalaisilla yrityksillä oli noin 250 kappaletta. Yritysten määrä oli yli 20-kertaistunut neljässä vuodessa.

Mitä tarkoitetaan elämyspalveluilla?

Pakohuoneet ovat vain yksi esimerkki laajasta elämyspalveluiden kentästä. Ihmiset kaipaavat ainutlaatuisia kokemuksia ja elämyksiä. Tähän tarpeeseen vastaavat elämyspalvelut, jotka tarjoavat unohtumattomia hetkiä ja muistoja arjen keskelle. Elämyspalvelut ovat aktiviteetteja tai kokemuksia, jotka tarjoavat osallistujille jotain tavallisesta poikkeavaa ja mieleenpainuvaa.

Elämykset voivat olla adrenaliinia nostattavia seikkailuja, kuten benji-hyppyjä, koskenlasku tai laskuvarjohyppyjä. Rentouttavia wellness-kokemuksia kuten metsäkylpy tai joogaretriitti. Kulttuurielämyksiä, kuten interaktiiviset teatteriesitykset tai taidepajat. Gastronomisia seikkailuja, kuten fine dining -illallisia pimeässä tai ruoanlaittokursseja huippukokkien johdolla.

Kuva: Pixabay

Elämyksen määritelmä

Tarssasen (2019, 11) mukaan elämys on kokemuksena merkittävä, positiivinen ja ikimuistoinen. Se voi myös tuottaa kokijalleen henkilökohtaisen muutoksen. Hän on julkaissut Elämyskolmio-mallin havainnollistamaan täydellistä tuotetta. Siinä on elämyksen kaikki elementit edustettuina kaikilla tasoilla.

Kuvio 2: Elämyskolmio (mukaillen Tarssanen 2019, 11)

Mallin avulla on mahdollista analysoida ja kehittää tuotetta. Elämyksen kriteerien täyttymys varmistetaan, kun siihen sisällytetään elementtejä, joiden avulla elämys todennäköisesti täyttyy. Elämys on aina henkilökohtainen, joten sitä on mahdoton takuuvarmasti luvata jokaiselle kokijalle. (Tarssanen 2019, 11–12).

Teksti: Raija Ally
Lähteet:
Kortesuo, K. 2018. Pakohuone: Suunnittele, toteuta, pakene. Hämeenlinna: Karisto.
Tarssanen, S. 2009. Elämystuottajan käsikirja. 6. p. Rovaniemi: Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskus.
EscapeNavigator. viitattu 23.3.25. https://escapenavigator.fi/

Suurin osa Showcasen blogeista on toteutettu osana Laurean opintojaksoja. Koko koulutustarjontaamme voi tutustua nettisivuillamme. Tarjoamme kymmenien tutkintoon johtavien koulutuksien lisäksi myös paljon täydennys- ja erikoistumiskoulutuksia sekä yksittäisiä opintojaksoja avoimen AMK:n kautta!

Kommentoi