Olenko kotona?

Kirjoittaminen ei ole helppoa kaikille. Meille oli erityisen haastavaa ilmaista henkilökohtaiset ajatuksemme ja kokemuksemme kirjallisesti. Luimme ja esitimme ajatuksiamme pakolaisista, maahanmuuttajista ja kotouttamisesta, joka on yksi tämän päivän tärkeimmistä asioista. Saimme uutta tietoa tältä matkalta ja silloin tällöin löysimme itsemme. Jaoimme omat kokemuksemme ja alleviivasimme tässä prosessissa tärkeitä asioita. Voimme sanoa, että näiden blogitekstien kirjoittaminen […]

Mielenterveyshuolto on osa valtion asioita, jotka pyrkivät edistämään kansalaistensa hyvinvointia. On olemassa useita tapoja edistää mielenterveyttä ja saavuttaa ihmisten elämän eri osa-alueita, kuten sosiaalinen vuorovaikutus, parisuhteet, ystävät, työ, harrastukset, riippuvuus ja stressi. Ihmiset tuntevat ja reagoivat tilanteisiin yksilöllisesti. Tarjoa mahdollisuuksia, jotka vahvistavat ja rohkaisevat heitä löytämään polku, jonka avulla he voivat elää laadukkaammin ja henkisemmin.

Virallisesti laissa määritelty kotouttamistehtävä kuuluu valtiolle ja kunnille. Tätä tehtävää on kuitenkin tuettu säätiöiden ja hyväntekeväisyysjärjestöjen yhteisellä ponnistelulla maahanmuuttajien hyvinvoinnin ja tuen edistämiseksi, kuten esimerkiksi yleiset neuvontapalvelu ja muut tuet suunnattu perheille, naisille, laspsille, työttömille, ikäihmisille ja muille joille tarvitse tuki eri kielillä. Näiden teosten hyöty yhteiskunnalle on kiistaton ja välttämätön olemassa olevan tarpeen vuoksi.

Muutto uuteen maahan tuo mukanaan odotetun psykologisen taakan, lähinnä siksi, että se vaatii valmistautumista käsitelläkseen muuttoon kuuluvia oikeudellisia järjestelyjä. Usein ei heti tule mieleen, että uuteen elämään astuessa uuteen maahan sopeutumiseen kuuluu myös sopeutuminen uuden maan tapoihin ja kulttuuriin. Joissakin maissa maahanmuuttajien odotetaan käsittelevän paikallista kulttuurista assimilaatiota luonnollisemmin ja sulautuvan paikalliseen väestöön rauhallisemmin ja luonnollisemmin

Tilastokeskuksen mukaan suurin osa ulkomaalaisista on saapunut Suomeen pakolaisina tai turvapaikanhakijoina. Ulkomaalaistaustaisten henkilöiden määrä on 6,6 % koko Suomen väestöstä ja arvioiden mukaan tulevaisuudessa pakolaisten määrää tulee kasvattamaan myös ilmastonmuutokset. Menestyvänä hyvinvointivaltiomallina, Suomella on tärkeitä lakeja ja palveluita suojellakseen oman järjestelmää ja integroidakseen maahanmuuttajat. Kotouttamisesta on säädetty laissa. Laki maahanmuuttajien kotouttamisesta (493/1999) sekä laki kotouttamisen

Tulevaisuudessa tahti kiihtyy, sillä jopa puolet kaikista kielistä on luokiteltu uhanalaisiksi. Kaksi kieltä kuolee joka kuukausi, ja UNESCO arvioi tällä hetkellä, että yli puolet maailman puhutuista kielistä kuolee tai katoaa 2000-luvun loppuun mennessä. Maailmassa on 7000 kieltä, joista ehkä vain 15 prosenttia säilyy seuraavalle sukupolvelle. (Yle, 2012) Toimittaja ja kieliasiantuntija Jukka Laurimon mukaan perinteisen elinkeinon katoaminen vie

Ihmiskunnan historian kannalta yksi vanhimmista ilmiöistä voidaan sanoa olevan muuttoliike. Me kaikki elävät nykyään, kaikki Homo Sapiens -lajin jäsenet, voimme jäljittää esi-isämme Afrikkaan. On epävarmuutta siitä, milloin nykyihmiset alkoivat muuttaa Afrikasta, mutta se tapahtui 100 000–75 000 vuotta sitten. Ihmiset ovat aina halunneet asua rikkaassa ja hedelmällisessä maassa, josta he voisivat löytää ruokaa ja juomaa