Lastensuojelu varhaiskasvatuksessa-täydennyskoulutus on ollut meille ryhmäläisille antoisa ja silmiä avaava matka lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen yhteiseen maailmaan. Olemme kaikki olleet aiemmin tilanteissa, joissa olemme olleet huolissamme lapsen hyvinvoinnista, mutta meillä ei ole ollut työkaluja sanoittaa huoltamme tai toimia sen mukaan. Siksi valitsimme kehittämistehtäväksemme ns. lastensuojelun käsikirjan, jossa pyrimme muun muassa selventämään lastensuojeluilmoituksen tekoa, tarkentamaan sosiaalihuoltolain mukaista lastensuojelutarpeen arviointia ja kirkastamaan näiden kahden eroa.
Lapsen oikeuteen kuuluu saada hänen kehittymistään sekä hyvinvointiaan tukevia moniammatillisia palveluja. Lapsen etu on aina pidettävä ensisijaisena. Varhaiskasvatuksen henkilöstöä ohjaa varhaiskasvatuslaki, joka on säädetty, jotta lapselle voitaisiin turvata iän mukainen kokonaisvaltainen eteneminen kasvun, kehityksen ja hyvinvoinnin alueella. Yhteistyötä tulee tehdä lapsen huoltajan kanssa lapsen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistämiseksi sekä tukea huoltajaa kasvatustyössä. Yhteistyötä terveydenhuollon- ja sosiaaliviranomaisten kanssa tarvitaan, jotta voidaan varmistaa lapsen tarvitseman tuen ja palvelujen riittävän saaminen. (Varhaiskasvatuslaki 540/2018 .)
Mitä jos lapsi voi huonosti juuri siksi, että hänen vanhempansa ovat lapsina jääneet ilman tukea?
Lapsi tarvitsee vakaat ja turvalliset kasvuolosuhteet. Voi olla, että vaikutuspiirissämme olevat perheet voivat huonosti juuri siksi, että näiden lasten vanhemmat ovat jääneet vaille riittävän hyvää turvaa ja huolenpitoa omassa lapsuudessaan. Huono-osaisuudella on riski siirtyä seuraaville sukupolville, jos lapsi jää ilman oikea-aikaista tukea. Lapsen kokema niin sanottu myrkyllinen stressi (esimerkiksi lapsen kokema kaltoinkohtelu tai vanhempien päihde- tai mielenterveysongelma) voi vaikuttaa monella tavalla pitkälle aikuisiän kokonaisvaltaiseen terveyteen (Fellitti & Anda 1998; Elomaa 2016). Tarvitsemme myötätuntoista, aitoa kohtaamista ihmiseltä ihmiselle – ei tuomitsemista – samalla kun toimimme ammattilaisina lapsia ja perheitä tukien ja lapsen hyvinvointia tukien (Hedman 2021).
Haitallisilla lapsuuden kokemuksilla (adverse childhood experiences eli ACE) voi olla pitkäkestoiset seuraukset aikuisiän hyvinvointiin – varsinkin jos lapsi jää ilman riittävää tukea ja positiivisia korjaavia kokemuksia.
Huoli on vaikea asia. Se on jotakin konkreettista, jotain mihin jäämme kiinni ja joka meitä vaivaa tai jopa pelottaa. Samalla huoli on kuitenkin myös jotain mihin voi olla todella vaikeaa tarttua. Miten voimme silloin parhaiten auttaa perhettä ja lasta? On tärkeää muistaa, että varhaiskasvatuksen työntekijöiden tehtävänä ei ole ratkaista lapsen tai perheen ongelmia, meidän työnämme on tuoda huoli toisten ammattilaisten tutkittavaksi (Eriksson & Arnkill 2012.)
Puheeksiotto ei ole yksipuolista keskustelua. Puheeksioton tulisi aina olla dialogia, jossa ihmiset pohtivat jotakin asiaa yhdessä ja otetaan yhdessä askelia paremman lopputuloksen saavuttamiseksi (Eriksson & Arnkill 2012).
Ajattelemme, että huolen puheeksiottoa pitäisi varhaiskasvatuksessa harjoitella aivan samoin kuin esimerkiksi hätäpoistumista vaaratilanteessa. Jos huolesta puhumista harjoiteltaisiin, se tulisi tutuksi ja tapahtuisi rennommin oikeissa tilanteissa. Tällöin suuri osa itsessä syntyvästä pelosta “mitä tapahtuu kun sanon tämän asian ääneen” hälvenisi. Huoltajat aistisivat tämän, ja huolesta puhuminen toteutuisi paremmin dialogisena. Eriksson ja Arnkill (2012) esittävät upeassa kirjassaan Huoli puheeksi, opas varhaisista dialogeista hienosti sen, miten työntekijät voivat harjoitellessaan jopa keksiä erilaisia tapoja, jotka voisivat juuri kyseessä olevan perheen kanssa toimia avoimen dialogin synnyttämiseksi.
Miten teidän päiväkodissanne voisi parhaiten harjoitella huolen puheeksiottoa?
Halusimme tuottaa lastensuojelutarpeen arvioinnin tueksi taulukon, joka auttaa niin yksittäistä työntekijää kuin varhaiskasvatuksen tiimiä pohtimaan, mistä huoli syntyy, miten olisi parasta toimia ja miten voitaisiin huolen keskiössä olevaa lasta tukea oikealla tavalla ja oikea-aikaisesti.
Käsikirjaamme pystyy helposti jakamaan netissä ja se tulostuu selkeänä kokonaisuutena. Taulukko lastensuojelutarpeen arvioimisen tueksi tulostuu omana sivunaan, jolloin se on myös helposti kopioitavissa.
Ohessa laatimamme taulukko, toivottavasti siitä on apua huolen tarkastelemisessa!
Tästä voit ladata taulukon PDF-muodossa: https://showcase.laurea.fi/wp-content/uploads/2021/10/Huoli-varhaiskasvatuksessa-taulukko-PDF.-Hedman-Huotari-Sarnas-2021.-.pdf
Kirjoittaneet Hedman Aster, Huotari Saija & Sarnas Karoliina
LÄHTEET:
Elomaa, A-P. (2016). Immunomodulatory changes in depression, adverse childhood experiences and sleep disturbances. Itä-Suomen yliopisto. Terveystieteiden tiedekunta. Väitöskirja. Kuopio: Itä-Suomen yliopisto. Viitattu 21.10.2021. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-61-2142-0
Eriksson, E. & Arnkil, T.. (2012). Huoli puheeksi. Opas varhaisista dialogeista. Stakes. Oppaita. Tampere: Juvenes print.
Fellitti, V. J. & Anda, R. F. & Nordenberg, D. & Williamson, D. F. & Spitz, A. M. & Edwards, V. & Koss, M. P. & Marks, J. S. (1998). Relationship of childhood abuse and household dysfunction to many of the leading causes of death in adults. The Adverse Childhood Experiences Study. Department of preventive medicine, Southern California. American journal of preventive medicine. Saatavilla https://doi.org/10.1016/S0749-3797(98)00017-8
Hedman, A. (2020). Traumainformoitu orientaatio kirkon auttamistyössä. www.traumainformoitu.fi Viitattu 3.10.2021.
Varhaiskasvatuslaki 540/2018. Viitattu 1.10.2021. https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2018/20180540
Weck-Näse, J. (2021). Lastensuojelullinen huoli. Videoluento. Lastensuojelu varhaiskasvatuksessa täydennyskoulutus. Laurea UAS. Viitattu 20.10.2021.
Suurin osa Showcasen blogeista on toteutettu osana Laurean opintojaksoja. Koko koulutustarjontaamme voi tutustua nettisivuillamme. Tarjoamme kymmenien tutkintoon johtavien koulutuksien lisäksi myös paljon täydennys- ja erikoistumiskoulutuksia sekä yksittäisiä opintojaksoja avoimen AMK:n kautta!