Kirjoittanut Anna K., Annika H., Suvi L. & Miina U.
Varhaiskasvatuksen henkilöstöön kuuluvalla on salassapidon estämättä velvollisuus tehdä lastensuojeluilmoitus viipymättä, jos on tehtävässään saanut tietää lapsesta, jonka hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma käyttäytyminen edellyttää lastensuojelun tarpeen selvittämistä. Ilmoitusvelvollisuus voidaan toteuttaa myös yhdessä lapsen tai hänen vanhempansa kanssa. (Lastensuojelulaki 25§.)
Lastensuojelu varhaiskasvatuksessa -opintojen ryhmämme kehittämistehtäväksi valikoitui työyhteisöjen tarpeista nouseva aihe saada lisää tietoa, ohjeita ja käytännön vinkkejä lastensuojeluilmoituksen tekemiseen. Varhaiskasvatuksessa, riippuen alueesta, kunnasta tai kaupungista, käytänteet vaihtelevat paljon. Laki määrittelee selkeästi sen, kenen lastensuojeluilmoitus on tehtävä. Määrittelystä huolimatta kentällä on erilaisia toimintatapoja. Koimme tämän asian varsin tärkeäksi ja esille nostettavaksi asiaksi. Kaikkien alalla työskentelevien tulee tietää, miten näissä tilanteissa toimitaan. Varhaiskasvatuksen työntekijöiden tulee, kokemustemme mukaan, myös saada lisää tietoa lastensuojeluilmoituksen käytännön teon eri vaiheista ja oppia havainnoimaan paremmin huolia, joista ilmoitusaiheet syntyvät.
Kuka on ilmoitusvelvollinen?
Onko lastensuojeluilmoituksen tekeminen tosiaan pakko vai velvollisuus, miten me asian työntekijöinä koemme. Lastensuojeluilmoituksen tekemiseen liittyvät käytännöt ja prosessit tulisivat olla jokaiselle työntekijälle selviä. Lapsen etu on varhaiskasvatuksessa kaiken taustalla. Kun huoli herää lapsesta tai perheestä, tilanteesta pitää keskustella. Varhaiskasvatuksessa tiimin ja esihenkilön tuki ovat oleellisia prosessia aloitettaessa. Lapsen kasvun ja kehityksen havainnointi ja dokumentointi ovat osa varhaiskasvatuksen arkea. Järjestelmällinen dokumentointi auttaa huomaamaan huolen lapsen hyvinvoinnissa ja helpottaa huolen puheeksi ottamista (Heinonen ym. 2016). Tiimin kanssa yhdessä keskustellaan havainnot ja mietitään, mistä kaikesta huolta on kertynyt. Huolen aiheet on hyvä kirjata ylös, jotta niihin voidaan myöhemmin palata konkreettisten tukitoimenpiteiden kera. Huoli voi koostua yhdestä isosta asiasta, mutta myös monen pienemmän huolen jatkumo on yhtä merkityksellinen puheeksi ottamisen kannalta (Eriksson & Arnkill 2012, 16). Monessa huolta herättävässä tapauksessa keskustelun aloittaminen perheen kanssa sensitiivisellä tavalla johtaa suoraan huolen pienenemiseen, esimerkiksi “olemme huomanneet, ettei lapsen hiuksia ole pesty pitkään aikaan, onko teillä kotona kaikki hyvin? Haluaisitteko keskustella meidän tai vaikka perhetyöntekijän kanssa asiasta?”.
Huolen herätessä ratkaisuja voi miettiä tiimin, esihenkilön, erityisopettajan tai muun vastaavan asiantuntijan kanssa. Vaikka haluammekin osaltamme tällä kehittämistyöllä kannustaa varhaiskasvatuksen työntekijöitä lastensuojeluilmoitusten tekemiseen ja vaikeiden asioiden puheeksiottoon, on kuitenkin muistettava, että näistä huolista on aina tärkeää kertoa omalle esihenkilölle. On tärkeää myös muistaa, että aina on mahdollisuus konsultoida kunnan sosiaalipäivystystä parempia toimintaohjeita saadakseen.
Lastensuojelulain mukaan varhaiskasvatuksen työntekijä on kuitenkin ilmoitusvelvollinen, eikä hän voi siirtää vastuuta esihenkilölle tai toiselle tiimin jäsenelle. Huolta aiheuttava tilanne voi näyttäytyä eri työntekijöille eri tavalla, koska omat kokemukset vaikuttavat taustalla huolen kokemukseen, joten huoli voi näyttäytyä hyvinkin eriasteisena eri toimijoille (Eriksson & Arnkill 2012, 21). Tästä syystä ammatillinen keskustelu ja asioiden puheeksiotto tiimin ja huoltajien kanssa on ensiarvoisen tärkeää.
“Minä autan sinua”
Parhaan mahdollisen pohjan lapsen asioiden edistymiselle saamme, kun teemme ilmoituksen yhdessä perheen kanssa. Tämä tuntuu meistä varhaiskasvatuksen työntekijöistä tuntumamme mukaan kovin vaikealta, sillä pelkäämme rikkovamme sen hyvän vuorovaikutussuhteen, jonka olemme perheen kanssa onnistuneet luomaan. Taitomme keskustella perheiden kanssa ja perustella huolen syitä, auttaa meitä ensireaktioiden jälkeen. On mietittävä lapsen etua ja vahvistettava itselleen ammatillisesti ajatusta “minä autan sinua”. Oleellista huolen puheeksi otossa ei ole se, että ollaanko varmasti oikeassa, vaan se, että pyritään pyytämään lapsen huoltajilta yhteistyötä ja apua huolen vähentämiseksi (Eriksson & Arnkill 2012, 11). Lastensuojeluilmoituksen tekeminen voi tuntua pakolta, kun lapsen tai perheen tilanne on epäselvä, perhe suhtautuu asiaan vastustelevasti tai jopa kieltää työntekijää viemästä asiaa eteenpäin. Myös työyhteisön suhtautuminen asiaan voi nostaa kynnystä lastensuojeluilmoituksen tekemiseen. Lain mukaan varhaiskasvatuksen työntekijän on toimittava kuitenkin lapsen parhaaksi. Mitä voi mahdollisesti tapahtua, jos en nyt toimi? Näihin pohdintoihin halusimme kehittämistyöllämme kiinnittää huomiota ja lisätä henkilöstön tietoisuutta lastensuojelusta.
Huoltajien ja varhaiskasvatuksen työntekijöiden välisen luottamuksellisen suhteen on todettu olevan lasta suojaava tekijä vaikeassa perhetilanteessa. Luottamuksellinen suhde voi joutua koetukselle tilanteessa, kun varhaiskasvatuksessa nousee huoli lapsen hyvinvoinnista tai lapsesta tehdään lastensuojeluilmoitus. Lastensuojeluilmoituksesta kerrottaessa on hyvä korostaa, että päiväkodin tai yksittäisen työntekijän tarkoitus ei ole syyttää tai epäillä huoltajia, vaan ilmoituksen taustalla on huoli lapsen hyvinvoinnista ja se pitää selvittää. (Ahonen 2017, 244-246.) Tärkeää on myös se, että sekä työntekijä ja perhe, saa tunteen siitä, että heidät kohdataan ja heitä kuullaan. Avoimuus, sensitiivisyys ja luonteva ilmapiiri ovat tärkeitä lähtökohtia keskustelulle, koska lastensuojeluun liittyy edelleen monia pelkoja. On meidän tehtävämme alan ammattilaisina muuttaa puhetta lastensuojelusta positiivisempaan suuntaan, jotta myös vanhemmat ymmärtävät, että lastensuojelun tarkoituksena on perheen auttaminen ja lapsen hyvinvoinnin tukeminen (Siljamäki, T. 2021).
Kehittämistehtävästä arjen työkaluksi
Kehittämistehtävässä olemme työstäneet jokainen tahoillamme ohjevihkoa, joka sisältää tietoa huolen eri vyöhykkeistä, huolen puheeksi ottamisen keinoista, lastensuojeluilmoituksen tekemisestä, paikallisista yhteistiedoista ja konsultaationumeroista sekä ohjeita ennen ja jälkeen lastensuojeluilmoituksen tekemisen. Ohjevihko sisältää myös tietoa paikallisista lapsiperhepalveluista. Ohjevihko tulee olemaan osa yksikön perehdytyskansiota. Se selkiyttää yksikön sisäisiä toimintatapoja ja antaa varmuutta lastensuojeluilmoituksen tekemiseen. Ohjevihko osaltaan myös helpottaa perheiden palveluohjausta tilanteissa, joissa perhe tarvitsee tukea, mutta lastensuojeluilmoitusta ei ole tarpeen tehdä.
Ohjevihkojen teossa on hyödynnetty esimerkiksi kaupunkien omia nettisivuja, organisaatioiden sisäisiä palveluja sekä THL:n Lastensuojelun käsikirjaa. Työyhteisöiltä kysyttiin toiveita ja ajatuksia kehittämistyöhön liittyen, joten ohjevihkojen valmistumista odotetaan kovasti. Onneksi jo tämän syksyn aikana varhaiskasvatusyksikkömme henkilöstöt voivat lukea vinkkejä ja ohjeita perehdytyskansioista tai kaupunkien sisäisiltä jaetuilta asemilta ja palauttaa nämä asiat muistiin.
Pakko vai velvollisuus? Velvollisuus totta kai, mutta lastensuojeluilmoituksen tekeminen voidaan kokea myös pakoksi tai hankalaksi asiaksi. Tärkein syy lastensuojeluilmoitukseen on aina lapsen etu ja meillä aikuisilla on aina velvollisuus heitä auttaa. Toivottavasti ohjevihkomme työyhteisöille tuo tunnetta osaamisesta ja antaa rohkeutta ja ihan käytännön ohjeita ilmoituksen tekemiseen. Kun huoli lapsesta herää, niin silloin pitää, ihan meidän kaikkien, tietenkin toimia.
Lähteet
Ahonen, L. 2017 Haastavat kasvatustilanteet. Lämpimän vuorovaikutuksen käsikirja. PS-Kustannus.
Eriksson, E. & Arnkil, T. 2012 Huoli puheeksi – Opas varhaisista dialogeista. 8. painos. Helsinki. Stakes 2005.
Heinonen, H., Iivonen, E., Korhonen, M., Lahtinen, N., Muuronen, K., Semi, R. & Siimes, U. 2016 Lastenoikeudet ja aikuisten vastuut varhaiskasvatuksessa. PS-Kustannus.
Siljamäki, T. 2021. Sami Luoto kehitti päiväkoteihin puheeksi ottamisen mallin. Lapsen maailma. Viitattu 28.9.2021. https://lapsenmaailma.fi/artikkeli/sami-luoto-kehitti-paivakoteihin-puheeksi-ottamisen-mallin/
Suurin osa Showcasen blogeista on toteutettu osana Laurean opintojaksoja. Koko koulutustarjontaamme voi tutustua nettisivuillamme. Tarjoamme kymmenien tutkintoon johtavien koulutuksien lisäksi myös paljon täydennys- ja erikoistumiskoulutuksia sekä yksittäisiä opintojaksoja avoimen AMK:n kautta!