Translakiuudistus ja nuoret

“Transsukupuolinen on ihminen, jolla on voimakas sukupuoliristiriita. Sukupuoliristiriita tarkoittaa, että ihmisen sukupuoli-identiteetti eli tunne siitä, mitä sukupuolta on sisäisesti, on ristiriidassa hänen syntymässä määritetyn sukupuolensa kanssa. Kokemukset sukupuoliristiriidasta ovat yksilöllisiä. 

Transsukupuolinen ihminen voi olla esimerkiksi transmies, transnainen tai muunsukupuolinen. Kaikki muunsukupuoliset eivät kuitenkaan ole transsukupuolisia, vaan sukupuoliristiriidan voimakkuus muunsukupuolisilla vaihtelee. Osa muunsukupuolisista tarvitsee sukupuolen korjaushoitoja, osa taas ei” (teksti lainattu trasek).  

Suomi astui keväällä 2019 askeleen kohti tasa-arvoisempaa yhteiskuntaa hallituksen aloittaessa kokonaisvaltaisen translakiuudistuksen. Vaatimus ihmisoikeuksia rikkovasta lisääntymiskyvyttömyydestä hoitojen etenemiseksi poistettiin, ja sukupuolen juridinen vahvistaminen erotettiin lääketieteellisestä prosessista (amnesty). Alle 18-vuotiaat transsukupuoliset jätettiin kuitenkin huomioimatta, mikä jättää monet nuoret, joita asia koskettaa, ulkopuolelle.

Lakimuutosten myötä moni asia muutettiin parempaan suuntaan, mutta alle 18-vuotiaat jätettiin huomioimatta. Muun muassa sukupuolen vahvistaminen juridisesti (sukupuolen juridisella vahvistamisella tarkoitetaan henkilötodistuksen sukupuolimerkinnän muuttamista henkilön sukupuoli-identiteettiä vastaavaksi) on edelleen mahdollista vain täysi-ikäisille, eikä murrosikää estävää blokkerihoitoa ole mahdollista saada kuin aikaisintaan 16-vuotiaana, jolloin murrosikä on yleensä jo pitkälle edennyt (lääkärilehti) (blokkeri- eli jarrutushoidolla voitaisiin ehkäistä kehodysforiaa eli sukupuoliristiriitaa). Monet tahot kuten Lapsiasiavaltuutettu, Väestöliitto ry., Sateenkaariperheet ry., Lastensuojelun Keskusliitto ja Mannerheimin lastensuojeluliitto ovat kritisoineet hallituksen ratkaisua jättää nuoret ulkopuolelle (trasek).   

Eikö nuoren itsensä kokemus omasta sukupuolestaan ole riittävä peruste korjata juridinen sukupuoli?  

Tulevan sosionomin mietteitä  

Nuorisotyöstä kiinnostuneena tulevana sosionomina koen aiheen kiinnostavaksi sekä yhteiskunnallisesti merkittäväksi. Aihe koskettaa montaa nuorta jokapäiväisessä elämässä, ja mielestäni trans- sekä muunsukupuolisuuteen olisi hyvä paneutua jo sosionomikoulutuksessa (toki myös muissa sosiaali- ja terveysalan tutkinnoissa). Tällä hetkellä koen sosionomikoulutuksen tarjoaman tiedon sukupuolivähemmistöistä asiakasryhmänä aivan liian vähäiseksi, sillä aihetta ei ole käsitelty käytännössä lainkaan.  

Sosiaali- ja terveysalan työntekijöillä tulisi olla riittävä osaaminen transsukupuolisen ihmisen kohtaamiseen ja riittävät tietotaidot trans- sekä muunsukupuolisuudesta. Nuorten asiakkaiden kohtaamisessa ennakkoluuloton ja hyväksyvä kohtaaminen on ehdottoman tärkeää nuoren hyvinvoinnin ja mahdollisen luottamuksellisen asiakassuhteen syntymisen vuoksi.  

Lisätietoa: Trasek, Seta, transtukipiste

3 kommenttia artikkeliin ”Translakiuudistus ja nuoret

  1. Pasova_sofia

    Kiitos että nostit tärkeän aiheen esille !

    On järkyttävää kuinka paljon sukupuolivähemmistöt joutuvat taistelemaan asemastaan. Jos ei ole toimivaa tukiverkostoa ja voimia ottaa paikkaansa yhteiskunnassa, jää helposti alakynteen. On hienoa kuinka paljon translaki- uudistuksen puolesta on kampanjoitu, ja onneksi hallitus on alkanut edistää muutoksia. Paljon on kuitenkin vielä tekemistä että voitaisiin saavuttaa tasa-arvoinen asema sukupuoleen katsomatta.

    Olen myös täysin samaa mieltä että näin sosionomi- opiskelijan näkökulmasta koulutuksen kautta saadut valmiudet kohdata sukupuolivähemmistöjä ovat melkeimpä olemattomat.

    Onneksi opiskelijoille ja ammattilaisille tarjotaan muun muassa Setan puolesta koulutuksia. Niiden kautta ihmiset jotka tahtovat tiedostaa sukupuolen moninaisuutta , voivat lisätä ymmärrystään. Olisi kuitenkin äärimmäisen tärkeää että aivan kaikki ihmissuhdetyötä tekevät ammattilaiset voisivat kohdata jokaisen tasa-arvoisin lähtökohdin. Siksi jokaiselle ihmissuhdetyöntekijälle tulisi mahdollistaa tiedon saanti ja sen myötä kyky jokaisen yksilölliseen ja sensitiiviseen kohtaamiseen.

  2. Iris Laine

    Translakiuudistus on toki hyvä asia, mutta on itse asiassa aika yllättävää ja myös surullista, että se ei koske alle 18-vuotiaita. Jokaisen oma tuntemus sukupuolestaan ja sen määrittely, on todella henkilökohtainen ja herkkä asia. Varmasti moni nuori kokee ihan riittävästi ahdistusta jo sukupuoliristiriitaisuudestaan, ja sen lisäksi heillä ei edes ole oikeutta vahvistaa sukupuoltaan juridisesti sellaiseksi, jonka itse kokee oikeaksi. Toivon todella, että asiaan tulisi Suomessa pian muutoksia, jotta jokainen, myös alle 18-vuotiaat nuoret saisivat tässä asiassa samat oikeudet, sillä ne todellakin pitäisivät kaikille olla samat, iästä riippumatta.

  3. Lotta Sjöblom

    Kiitos tärkeästä aiheesta! Translakiuudistus on askel oikeaan suuntaan, mutta olen samaa mieltä, että alle 18-vuotiaat on unohdettu hallituksen lakimuutoksessa. Hyvä, että asia on nostettu esille ja mainitsemasi tahot ovat julkisesti kritisoineet hallituksen päätöstä. Positiivista kuitenkin on, että henkilötunnuksen sukupuolisidonnaisuudesta tullaan luopumaan osana henkilötunnuksen uudistamista.

Vastaa