Digitaalisella pelaamisella tarkoitetaan esimerkiksi tietokoneilla, pelikonsoleilla, älypuhelimilla ja tableteilla pelaamista. Tämä aihe tuntuu olevan enemmän tai vähemmän kokoajan pinnalla. Aiheesta on kirjoitettu lukemattomia artikkeleita ja tutkimuksia. Monesti keskitytään enemmän haittoihin, kuin positiivisiin puoliin. Kohtuullisesti pelaaminen voi tukea nuoren kehitystä ja oppimista. On esimerkiksi tutkittu, että peleillä on positiivisia vaikutuksia kielelliseen kehitykseen, tilan hahmottamiseen sekä silmä-käsikordinaatioon. Pelaaminen parhaimmilaan kehittää esimerkiksi myös sosiaalisten tilanteiden ja tunnetaitojen opettelua, ja vaikkapa pettymyksen sitämistä. Joillekkin pelaamisen tärkein syy on sosiaalisuus ja yhdessä tekeminen, vaikka monesti ajatellaan, että pelaaminen on yksinäisten ja syrjäytyneiden ongelma. Noin 90% lapsista ja nuorista pelaa digitaalisesti, ongelmapelaajia heistä on vain pieni osa. Pelaaminen on harrastus siinä missä jalkapallo tai viulun soitto, kunhan muu elämä pysyy tasapainoisena ja monipuolisena.
Dna teetti vuonna 2018 tutkimuksen 6 – 16- vuotiaiden kännykän käytöstä ja tietokoneella pelaamisesta. Siinä kysyttiin vanhempien ajatuksia pelaamisesta ja jopa 87 prosenttia näkee pelaamisen lapsen ja nuorten kielitaitoa parantavana ja 76 prosenttia havaitsemis- ja reaktiokykyä kehittävänä. Yli puolet 14 – 16- vuotiaiden lasten vanhemmista kertoo, että heidän lapsillaan on pelien ja nettiyhteisöjen kautta tuttu8ja ja kavreita eri puolilta maailmaa. Tutkimukseen vastasi yli tuhat vanhempaa.
Pelit ovat kehittyneet huimasti viime vuosina ja moni nuori on jämähtänyt kotiin koneen äärelle, kun muu elämä jää käytännössä hoitamatta pelaamisen vuoksi. Harvemmin kumminkaan ongelmapelaaminen on se ongelmien alkuperäinen lähde, vaan pohjalta voi löytyä esimerkiksi koulukiusaamista, huono itsetunto, heikot soisiaaliset taidot, mielenterveysongelmat, erityisesti masennus. Yle areenasta löytyvässä dokumentissa Logged In oli hyvin kuvattu tätä. Pelaamisesta tulee ongelma silloin, kun se alkaa vaikuttamaan muihin elämän osa-alueisiin negatiivisesti, kuten unirytmiin, ihmissuhteisiin, harrastuksiin, opiskeluun, terveyteen tai toimeentuloon. Liika pelaaminen aiheuttaa kyvyttömyyttä käsitellä tunteita ja monesti epäsäännöllinen elämä aiheuttaa lisää levottomuutta ja kärsimättömyyttä.
Pelaaminen on monelle nuorelle pako todellisuudesta, niin kuin on monelle esimerkiksi päihteetkin. Pelaamisesta voi kokea saavansa enemmän onnistumisen kokemuksia ja elämyksiä, kuin oikeasta elämästä. Pelaamisella paetaan arjen ongelmia, yksinäisyyttä ja ikäviä tunteita. Pelimaailmassa ei tarvitse näyttäytyä omilla kasvoilla, joten ulkonäköön liittyvää arvostelua ei ole. Kaikki tämä on riippuvuutta vahvistavaa kokemusta ja vaatii paljon korvaavavia ja eheyttäviä kokemuksia, että nämä uskomukset voidaan murtaa. Kohtuuden voi varmasti saavuttaa tämän riippuvuuden kohdalla, mutta sen rajaamisen on ainakin aluksi tultava joko vanhemmilta tai ulkopuolisen avun kautta.
Linkit lähteisiin:
https://www.jpnews.fi/muut/tutkimus-naihin-lasten-ja-nuorten-taitoihin-pelaaminen-vaikuttaa/
https://www.mll.fi/vanhemmille/tietoa-lapsiperheen-elamasta/lapset-ja-media/digitaalinen-pelaaminen/
https://paihdelinkki.fi/fi/tietopankki/tietoiskut/pelaaminen/digipelaaminen
Suurin osa Showcasen blogeista on toteutettu osana Laurean opintojaksoja. Koko koulutustarjontaamme voi tutustua nettisivuillamme. Tarjoamme kymmenien tutkintoon johtavien koulutuksien lisäksi myös paljon täydennys- ja erikoistumiskoulutuksia sekä yksittäisiä opintojaksoja avoimen AMK:n kautta!
Todella hyvin kirjoitettu teksti aiheesta, josta on hyvä tietää myös niitä hyviä puolia. Usein keskusteluissa tulee ilmi vain negatiivisia ajatuksia digitaaliseen pelaamiseen liittyen. Uskon, että moni, joka pitää digitaalista pelaamista täysin huonona juttuna ei ole itse oikeasti täysin perillä siitä, millaista digitaalinen pelaaminen voi oikeasti olla, kun pelaaminen on tasapainossa muun elämän kanssa.
Kiitos palautteesta! Itsellä on myös vahva kokemus pelaamisesta ja käytän sitä itse rentoutumiseen ja ajankuluksi. En voi sanoa, että olisin kokenut tätä tapaa negatiivisena.