Yhteisöllisyyden vaiettu puoli

Yhteisöllisyydestä ja sen tärkeydestä ei ole epäselvyyttä, mutta onko se aina hyväksi? Vai onko niin että kuten monessa muussakin asiassa, väärin käytettynä tai ymmärrettynä sillä voi olla täysin päinvastainen vaikutus?

Yhteisöllisyys on käsitteenä melko ympäripyöreä ja saattaa antaa liikaa tilaa tulkinnoille. On pitkälti sanan käyttäjästä kiinni miten perehtynyt hän on aiheeseen ja sen monimuotoisuuteen. Yhteisöjen arvot ja tavoitteet vaikuttavat siihen, miten ja minkälaiseksi yhteisö muovautuu. Yhteisöstä tulee helposti ”me”, jolloin siihen kuulumattomat jäävät automaattisesti sen ulkopuolelle.

On olemassa hyviä yhteisöjä jotka tukevat ja voimaannuttavat sen jäseniä ja luovat sosiaalista turvaa. Mutta on olemassa myös niitä, jotka ovat liian tiiviitä ja rajoittavia ja paikoin pakottaviakin. Yhteisöllisyys on parhaimmillaan vapaaehtoista ja osallistavaa, mutta huonoissa yhteisöissä saattaa vallita kahlehtivia kirjoittamattomia sääntöjä. Pahimmillaan tällaisissa yhteisöissä saattaa esiintyä hyväksikäyttöä tai kannustamista rikolliseen toimintaan. Jos kuitenkin pitäydytään lievemmissä haittavaikutusmuodoissa, voi yhteisöllä olla esimerkiksi hyvää tarkoittava perusajatus joka kuitenkin käytännössä toimii päinvastaisesti. Tahattomia seurauksia voivat synnyttää esimerkiksi yhteisöt, joissa annetaan vertaistukea yhteiskuntaan mukaan pääsemiseksi mutta päädytäänkin tarjoamaan paikka josta jäsen ei välttämättä haluakaan lähteä.

Yhteisöstä tulee helposti ”me”, jolloin siihen kuulumattomat jäävät automaattisesti sen ulkopuolelle.

Sosiaalisessa mediassa törmää myös helposti yhteisöllisyyden nurjaan puoleen erilaisten ryhmien muodossa. Siellä esiintyy paljon kiusaamista ja syrjintää sekä myös kunnianluokkauksia. Koska jäsenet voivat halutessaan olla anonyymeja ja kasvottomia, on raja huonon ja erittäin huonon käytöksen välillä hiuksen hieno ja helposti ylitettävissä. On helppo piiloutua tulkintaerojen ja hymiöiden taakse jos joku pyrkii nostamaan kyseisen tyylin esille. Ryhmän ulkopuolelle jättäminen on varsinkin nuorten kulttuurissa erittäin musertavaa ja saattaa johtaa pahimmillaan syrjäytymiseen tai masennukseen.

Yhteisöllisyys on tärkeää ja sitä tarvitaan, mutta ei missä muodossa tahansa. Olisi tärkeää, että jokainen yhteisöllisyyttä tukeva taho ja henkilö ymmärtäisi ja miettisi mitä käsitteellä haetaan ja mikä on sen tavoite. Silloin toiminta ja tuki kohdistuisivat juuri oikeassa muodossa niille jotka sitä tarvitsevat.

kuvan lähde: https://www.needpix.com/photo/download/911546/group-team-outsider-isolated-isolation-bullying-adjustment-excluded-peer-pressure

Jätä kommentti

Vastaa