Yhteisöllisyys vahvistaa

Oma jaksaminen ja hyvinvointi on monien ihmisten mielissä näinä päivinä. Huolehditaan syömisestä, nukkumisesta ja liikkumisesta. Omistetaan fitnesskellot, joogamatot ja idätetään silmuja tiskikaapissa. Ollaan ketodieetillä, käytetään detox-kuureja ja lisäravinteita. Meditoidaan.

Kaikki tämä on tietysti hyväksi.

Kuinka moni tämän hyvinvointihuuman keskellä, muistaa huolehtia kaikkein tärkeimmästä hyvinvoinnin peruspilarista? Sen ja kiireisen arjen keskellä tämä helposti unohtuu ja välttämättömimmät aikataulut syövät aikaa siltä kaikkein tärkeimmältä.

Ihmissuhteilta.

Milloin viimeksi olet nähnyt hyvää ystävääsi? Tai käynyt työkaverin kanssa kahvilla? Tai ihan vain höpötellyt niitä näitä ventovieraan kanssa bussissa kotimatkalla?

Tutkimusten mukaan kaikki hyvät ihmissuhteet ovat hyväksi meidän mielenterveydellemme. Yhteisöllisyys saa kehomme vapauttamaan endorfiineja, dopamiinia ja oksitosiinia. Ne vähentävät stressiä ja saavat meidät ajattelemaan positiivisesti ympäristöstämme. Lisäksi ihmissuhteilla on yhtä tärkeä merkitys kuolleisuusriskin alenemiseen, kuten alkoholin tai tupakoinnin lopettamisella.

Sosiaaliset suhteet auttoivat elämään pidempään 50 prosenttia todennäköisemmin.

Yksinäisyyden haittoja ovat esimerkiksi masennus ja sydän- ja verisuonitaudit. Liikalihavuuden riski nousee. Ihmisen tuntiessa yksinäisyyttä, aivojen kipukeskus aktivoituu, jolloin kipuja koetaan enemmän.

Riskit tulevat perintönä esi-isiltämme. Vaaran uhatessa rakennettiin kyliä, joissa yhdessä oli helpompi puolustautua petoeläimiä vastaan. Kun kylästä lähdettiin yksin liian pitkälle, stressihormonit saivat ihmisen reagoimaan uhkaan taistele tai pakene- reaktiolla. Nykyajan ihmisen elinympäristö on vanhoille geeneille vaativa jatkuvine ärsykkeineen ja stressitilanteineen. Tästä syystä matalakin stressitaso voi jatkuvana kasvattaa sydän- ja verenpainetautien riskiä.

”On selkeät todisteet siitä, että sosiaalinen eristäytyminen ja yksinäisyys merkittävästi lisäävät ennenaikaisen kuoleman riskiä ja riskin suuruus ylittää monet muut terveyteen vaikuttavat tekijät.”

Psykologi Julianne Holt-Lunstad. 2017.

Peter Strangin mukaan yhteisöllisyyttä on neljä erilaista tasoa. Ensimmäiseen tasoon kuuluvat perhe, toiseen ystäväpiiri, kolmanteen tasoon menevät erilaiset harrastusporukat ja neljännessä ovat Internetin eri yhteisöt. Ihmisen kehittyessä ihmisuhteet muuttuvat mukana. Välillä ystävyyssuhteita pidetään tärkeämpinä, toisinaan taas perhettä. Joskus yksinolo on juuri sitä mitä keho tarvitsee. Usein kuulee sanottavan: kuuntele kehoasi – mikä tässäkin tapauksessa pitää paikkansa. Yksinolo ei ole pahasta, jos itse haluaa sitä.

Voiko ihminen, jolla on hyvät ihmissuhteet ja sosiaaliset taidot kokea yksinäisyyttä? Alla olevassa Yle Kioski- jaksossa neljä nuorta aikuista kertoo yksinäisyydestä. Lisäksi yksinäisyysasiantuntija Niina Junttila kertoo yksinäisyyden haitoista.

Jätä kommentti

Vastaa