Kohtauspintoja taiteesta

Kahlasin viime blogitekstissäni mainitsemani Dived:n (kieli- ja kulttuuritietoisen opettajuuden ja opettajankoulutuksen kehittämishanke) nettisivuja, ja löysin sieltä kiinnostavia linkkejä kieli- ja kulttuuritietoisille sivustoille. Taisin muuten myös kehottaa ihmisiä menemään ulos toisiinsa tutustumaan. Syön sanani, pysykää sisällä!

Ainakin toistaiseksi. Joka tapauksessa, yksi näistä kahlaamistani sivustoista on mediataidekasvattaa.fi.

Syön sanani, pysykää sisällä!

Tältä sivustolta löytyy kaikille vapaasti käytettäviä kieli- ja kulttuuritietoisen opetuksen materiaaleja mediataiteen muodossa. Palvelu ei vaadi kirjautumista ja on maksuton. Se on tarkoitettu pääasiassa varhaiskasvatuksen, ala- ja yläkoulun sekä toisen asteen käyttöön.

Eksyin sivustolla katsomaan saamelaistaiteilija Marja Helanderin teosta Dolastallat – Tulistella. Teoksessa suoritetaan nykyaikaisin laittein shamanististyyppinen rituaali arktisen kaivosteollisuuden leimaamassa maisemassa. Saamelaisten, Euroopan ainoan alkuperäiskansan, kulttuuri on viime vuosina saanut jalansijaa suomalaisessa yhteiskunnassa. Heidän kulttuuristaan opetetaan yhä enemmän myös kouluissa. Kuitenkin vielä vuonna 2017 Yle uutisoi, kuinka saamelaisten oikeudet eivät toteudu tarpeeksi hyvin. Mistä tämä johtuu? Emmekö näe metsää puilta? Osaammeko arvostaa sitä, mikä on lähellä?

Helanderin teoksen yhteydessä on neljä tehtävää, joita voi käyttää teoksen tulkinnan apuna. Tehtävät liittyvät esimerkiksi luontosuhteeseen ja huumoriin. Kuka saa nauraa ja kenelle? Milloin huumori menee vääränlaiseksi vallankäytöksi? Voiko suomalainen laukoa ruotsalaisvitsejä? Tai saamelaisvitsejä?

Huumori on hyvin tilanneriippuvainen laji, ja sen oikeanlainen käyttö liittyy myös tunnetaitoihin. Joskus tilannetta tunnustelemalla oikealla hetkellä laukaistu pilkkakin voi purkaa jännitteitä ja keventää tunnelmaa. Huumori ja nauru tarjoavat kosketuspinnan käsitellä kummallisilta tuntuvia toisen kulttuurin piirteitä, ja voi auttaa näiden normalisoinnissa.

Taide on oiva väylä käyttää huumoria. Huumorin ja taiteen yhdistelmällä voidaan hyökätä ilkikurisestikin kulttuuristen tabujen kimppuun ja herätellä keskustelua. Sillä, kuka pilkkaa, ketä ja millä tavalla on kuitenkin kulttuurisesti ja ihmisoikeudellisestikin merkitystä.

Kiinan Kööpenhaminan-suurlähetystö vaati Jyllands-Postenia ja taiteilijaa pyytämään anteeksi koronapilakuvasta tanskalaislehdessä. Kuvakaappaus. Lähde.

Suurin osa Showcasen blogeista on toteutettu osana Laurean opintojaksoja. Koko koulutustarjontaamme voi tutustua nettisivuillamme. Tarjoamme kymmenien tutkintoon johtavien koulutuksien lisäksi myös paljon täydennys- ja erikoistumiskoulutuksia sekä yksittäisiä opintojaksoja avoimen AMK:n kautta!

2 ajatusta aiheesta “Kohtauspintoja taiteesta”

  1. Kivan kuuloinen tuo kulttuurikasvatuksen sivu. Sait minutkin sinne vähän kurkkaamaan. Ja paremmalla ajalla varmasti enemmänkin tutustun.
    Kulttuureiden ymmärtäminen ja niihin tutustuminen on tärkeää ja niitä pitää juurikin osata käsitellä asianmukaisesti.
    Meillä on vielä paljonkin haastetta kulttuurien hyväksymisessä ja ihmisten kohtelemisessa tasa-arvoisesti, kuten tästä saamelaisuutisestakin huomaa. Kuitenkin kuten sanoit on saamelaiskulttuuri tulossa lähemmäs ja ehkä me sitä kautta opimme ymmärtämään ja kunnioittamaan myös näitä.

    Tuo huumori on kyllä niin vaarallinen laji! Omasta mielestä hyväkin vitsi voi satuttaa toista pahasti. Tästä syystä juurikin täytyy olla tarkkana mistä vitsailee ja kenelle. Huumori kuitenkin myös keventää, enkä usko että pärjäisimme ilman huumoria. Sen täytyy vain pysyä hyvän maun rajoissa.

Kommentoi