On aloitettava Henkka Hyppösen lausahduksella, joka on jäänyt mieleeni vuosien takaa:
”Ensin keksittiin viemärit, että saadaan pas** piiloon. Sitten tuli sosiaalinen media, jolla se kaivettiin takaisin esiin.”
Sananvapaus määritellään yksilön perusoikeudeksi, ja siitä on säädetty Suomen perustuslaissa ja EU:n ihmisoikeussopimuksessa. Sananvapaus takaa ihmisille oikeuden ilmaista julkisesti mielipiteitään, myös kärkkäitä sellaisia. Sosiaalisen median myötä käsitys sananvapaudesta tuntuu kuitenkin herättävän yhä useammin pohdintaa. Mihin raja vedetään? Yksinkertaistetusti sananvapauden piiriin nähdään kuuluvaksi yhteiskunnalliset asiat, kun taas yksityisasioiksi mielletään esimerkiksi seksuaaliset suhteet ja perhe-elämä. Nämä kuitenkin saattavat useassa tapauksessa ristetä, jolloin liikutaan harmaalla alueella. Mikä on yksityistä ja mikä yhteiskunnallista?
Tyypillisimpiä esimerkkitilanteita lienevät erilaisiin vähemmistöihin liittyvät keskustelut, mutta myös feministinä esimerkkejä ei tarvitse etsiä kaukaa. Minja Koskela kiteyttää ilmiön kirjassaan Ennen kaikkea feministi näin:
”Seksistisesti tulee saada puhua, koska sananvapaus, mutta jos feministi kritisoi seksismiä, hän rajoittaa sananvapautta”
Olemme kaikki nähneet sosiaalisen median keskusteluja, jossa sananvapauden sankari viitta hulmuten julistaa seksistissävytteisiä kommenttejaan, joita muut kanssaurostelijat villisti komppaavat. Kunnes tulee se ensimmäinen feministinen näkemys esitetystä kommentista. Hetkellisen väittelyn jälkeen keskustelu luiskahtaa nopeasti henkilökohtaisuuksiin, syyttelyyn ja mikäli kohteena on nainen, myös erilaisiin hiekkaan liittyviin nimityksiin, eli suoranaiseen haukkumiseen. Siirrytään vihapuheeseen.
Kiivaimpien kiukuttelijoiden mielestä vihapuheen kieltämisellä kavennetaan sananvapautta ja sitä kautta demokratian toteutumista. Vihapuheen tarkoitus on kuitenkin pyrkiä hiljentämään ja hallitsemaan eri ihmisryhmiä, joten koen tämän väitteen kumoavan itse itsensä. Minkälaisessa demokratiassa kaikilla ei ole tasavertaista ääntä?
Mitä olet mieltä: voiko sananvapauteen nojaten käyttää loukkaavaa kieltä ja satuttaa toista tietoisesti? Missä kulkee sananvapauden raja? Ja olisiko hyvä ottaa myös käyttöön termi sananvastuu?
Lähteet:
Koskela, M. 2019. Ennen kaikkea feministi. Hämeenlinna: Karisto.
Suomen Journalistiliitto. 2019. https://journalistiliitto.fi/fi/pelisaannot/sananvapaus/.
Kuvat: Pixabay
Suurin osa Showcasen blogeista on toteutettu osana Laurean opintojaksoja. Koko koulutustarjontaamme voi tutustua nettisivuillamme. Tarjoamme kymmenien tutkintoon johtavien koulutuksien lisäksi myös paljon täydennys- ja erikoistumiskoulutuksia sekä yksittäisiä opintojaksoja avoimen AMK:n kautta!