Seuraavissa kolmessa blogikirjoituksessani käsittelen turvapaikanhakijoiden mielenterveyden haasteita maahanmuuttoprosessin aikana sekä esittelen järjestöjä, jotka tarjoavat apua ja ovat edistämässä turvapaikanhakijoiden asioita.
Uuteen maahan muuttaminen on iso elämänmuutos, jonka jokainen kokee ja käy läpi omalla tavallaan. Siihen kuuluu paljon erilaisia tunteita ilosta suruun. Ulkoiset olosuhteet ja ympäristö ovat voineet muuttua täysin, ja jokainen käsittelee sisäisesti muutoksen aiheuttamia vaikutuksia. Monet perusasiat muuttuvat vaikuttaen elämän kaikkiin osa-alueisiin kuten kieleen, kulttuuriseen ympäristöön, sosiaalisiin suhteisiin sekä omaan rooliin niin yhteiskunnassa kuin perheessä. Lähtiessään kotimaastaan kaikki joutuvat luopumaan jostakin. Oma elämänhistoria ei katoa muuton myötä, ja riippumatta lähdön syistä jokainen käy läpi prosessin, jonka avulla sopeutuu uuteen tilanteeseen. Maahanmuuttoprosessi voi olla psyykkisesti raskas ja herättää voimakkaita tunteita. Kaikki ympärillä voi tuntua vieraalta ja vaikealta, omat tunteet ja reaktiot voivat hämmentää ja pelottaa. Epätoivoiset tunteet ovat normaaleja reaktioita muutokseen. (Mielenterveystalo 2022a).
Lähtiessään kotimaastaan kaikki joutuvat luopumaan jostakin.
Oheisessa kaaviossa on kuvattu maahanmuuton psyykkinen prosessi ja siihen tavallisesti sisältyviä erilaisia vaiheita ja tunteita. Katkoviiva kuvaa ihmisen psyykkistä hyvinvointia, sen yläpuolella ihminen voi paremmin ja alapuolella huonommin. Vihreä käyrä kuvaa maahanmuutto prosessin vaiheita.
Maahanmuuttoprosessin alku eli kuherruskuukausi on usein toiveikasta aikaa. Tulijan toiveet ja odotukset ovat usein korkealla, mutta ne saattavat olla myös epärealistisia. Uusi kulttuuri kiehtoo ja uudessa maassa olevat vaikeudet ja ongelmat saatetaan kieltää tai niitä ei haluta nähdä. Sokkivaiheessa tulija alkaa törmätä uudessa maassa elämisen haasteisiin sekä ongelmiin ja saattaa kokea olonsa yksinäiseksi, huonoksi ja pettyneeksi. Toiveet ja mahdollisuudet eivät kohtaakaan ja tulija saattaa kyseenalaistaa valintojaan. Reaktiovaiheessa uusi elämäntilanne, epävarmuus tulevasta ja rutiinittomuus vievät voimia ja ovat psyykkisesti raskaita. Vanhat ihmissuhteet ovat jääneet toiseen maahan, ja tilalle pitäisi löytää uusia sosiaalisia kontakteja. Omat tunteet saattavat olla hyvin voimakkaita ja tuntua pelottaviltakin, mutta ne ovat normaali osa sopeutumista ja maahanmuuttoprosessia. Ajatuksia ja tunteita tulisi kuitenkin osata käsitellä, jotta vaiheesta pääsee eteenpäin. Käsittelemättömät tunteet saattavat johtaa syvään kriisiin ja masennukseen. Korjaamisvaiheessa aletaan näkemään myönteisiä asioita niin uudessa maassa kuin tulevaisuudessakin. Luottamus elämään uudessa maassa ja vaikeuksista selviytymiseen alkaa palata. Myös koti-ikävä ja suru saattavat nousta pintaan. On tärkeää surra asioita, jotka on menettänyt, jotta voi luopua vanhasta ja katsoa tulevaan. Suremisen avulla voi jatkaa eteenpäin ja oma elämänhistoria muuttua voimavaraksi. Viimeisessä uudelleenorientaatiovaiheessa ihminen huomaa maahanmuuton positiiviset asiat ja osaa toimia kahdessa kulttuurissa, jotka antavat uusia mahdollisuuksia elämään. Tässä vaiheessa ihminen on sopeutunut ja osaa toimia molemmissa kulttuureissa. Elämään kuuluvat tavalliset ilot ja surut. (MIELI 2022).
Ajatuksia ja tunteita tulisi osata käsitellä, jotta pääsee eteenpäin.
Maahanmuuton eri vaiheissa sekä eri elämäntilanteen mukaan voimavarat ja tuen tarve vaihtelevat. Uudet ja vanhat sosiaaliset kontaktit ovat tärkeänä tukena uudessa maassa ja myös ammattilainen voi olla tukena prosessissa. On tärkeää ymmärtää, millaista yksilöllistä tukea asiakas tarvitsee sekä auttaa asiakasta löytämään ja hyödyntämään omat voimavaransa. Usein ohjausta tarvitaan siihen, minkälaista tukea on saatavilla ja mistä. (Mielenterveystalo 2022a).
Mielenterveys on meitä kaikkia koskettava asia ja jokainen meistä voi kohdata elämässään haastavia kokemuksia, jotka vaikuttavat myös mielen hyvinvointiin. Esimerkiksi suuret elämänmuutokset kuten maahanmuutto, menetykset ja vaikea elämäntilanne voivat muuttaa omia ajatuksia ja tunteita. Onkin tärkeää tietää mistä voi saada tukea ja miten voi huolehtia omasta mielenterveydestä. Mielenterveystalon (2022b) sivuille on koottu tietoa mielenterveyden aiheista ja esimerkiksi maahanmuuton aiheuttamista muutoksista monilla eri kielillä. Maahanmuuttajille kootun oppaan ovat tuottaneet yhteistyössä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri, MIELI Suomen mielenterveys ry, Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelma (SADe) ja RAY. (Mielenterveystalo 2022b).
Lähteet:
Mielenterveystalo. 2022a. Miltä maahanmuutto tuntuu. Viitattu 9.2.2022. https://www.mielenterveystalo.fi/aikuiset/itsehoito-ja-oppaat/oppaat/maahanmuuttajat/Pages/milta_maahanmuutto_tuntuu.aspx
Mielenterveystalo. 2022b. Maahanmuuttajat. Viitattu 9.2.2022. https://www.mielenterveystalo.fi/aikuiset/itsehoito-ja-oppaat/oppaat/maahanmuuttajat/Pages/default.aspx
MIELI. 2022. Maahanmuutto on iso elämänmuutos. Viitattu 11.2.2022. Suomen mielenterveys ry. https://mieli.fi/maahanmuutto-on-iso-elamanmuutos/
Suurin osa Showcasen blogeista on toteutettu osana Laurean opintojaksoja. Koko koulutustarjontaamme voi tutustua nettisivuillamme. Tarjoamme kymmenien tutkintoon johtavien koulutuksien lisäksi myös paljon täydennys- ja erikoistumiskoulutuksia sekä yksittäisiä opintojaksoja avoimen AMK:n kautta!
Hei!
Kiitos mielenkiintoisesta tekstistä. Ihmisen muuttaminen syystä tai toisesta vieraaseen maahan, vieraaseen kieleen ja kulttuuriin on varmasti aina jollain tavalla traumaattista. Osa selviytyy tilanteesta paremmin ja joillekkin se on varmasti vaikeampaa. Itse ei pysty edes kuvittelemman mitä kaikkia tunteita se herättäisi, jos joutuisin keskelle tuntematonta ilman omaa sosiaalista tukipiiriä.
Asia joka minua mietityyttää on se kuinka hyvin kotouttaminen Suomessa loppupeleissä onnistuu. Hyvällä kotouttamisella varmasti voitaisiin välttää joitakin karikoita ja helpottaa maahanmuuttajien sopeutumita aivan vieraaseen ympäristöön ja kulttuuriin.
Mistä maahanmuuttajat saavat tiedon Suomalaisesta palvelupolusta ja sen tarjoamista vaihtoehdoista? Kaikissa maissa ei ole edes käsittteitä masennus ja terapia, joten kuinka nämä ihmiset saadaan oikean hoidon piiriin? Olen kuullut maahanmuuttajan suusta, että hän ei kokenut saavansa mitään hyötyä Suomessa saadusta terapiasta, koska heidän kulttuurissaan ei ole olemassa terapioita, vaan jokainen vain selviää itse parhaaksi katsomallaan tavallaan.
Olisiko jotain asioita joita voisimme tehdä paremmin, että maahanmuuttajien sopetuminen tänne olisi helpompaa, että ne notkahdukset psyykkisessä voinnissa jäisivät ainakin lyhytkestoisiksi?
Siinäpä muutama pähkinä purtavaksi.
Kiitos Piia kommentistasi!
Nostit esille tärkeitä kysymyksiä. Näen, että niin ammattilaisilla kuin jokaisella meistä vastuu olla vähentämässä stigmaa, jota mielenterveysongelmiin liittyy. Tärkeää olisi myös vahvistaa maahan muuttavien ja turvapaikkaa hakevien luottamusta palveluja ja hoitotapoja kohtaan. THL: n (2021) sivujen mukaan (https://thl.fi/fi/web/maahanmuutto-ja-kulttuurinen-moninaisuus/maahanmuutto-ja-hyvinvointi/maahanmuuttajien-mielenterveys/turvapaikanhakijoiden-ja-pakolaisten-mielenterveys) tähän voidaan vaikuttaa muun muassa antamalla tietoa mielenterveysongelmista esimerkiksi psykoedukaation avulla ja sanoittamalla mielenterveyteen liittyviä asioita, kertomalla auttamiskeinoista, tukemalla palveluihin pääsyä sekä työskentelemällä tulkin avustuksella, kun yhteistä kieltä ei ole. Asiakkaan tarpeita ja toiveita on tärkeä kunnioittaa sekä ymmärrettävä asiakkaan oma kokemus sairaudestaan hänen kulttuuritaustansa huomioiden. Eri kulttuureissa toimivat tavat hoitaa voivat kulkea myös käsi-kädessä.
Kotoutumislaki (https://kotoutuminen.fi/kotoutumislaki-ohjaa-kotouttamista) koskee maahanmuuttajia, joilla on voimassa oleva oleskelulupa Suomessa. Kotoutumispalvelut alkavat siis vasta, kun turvapaikanhakija on saanut oleskeluluvan. Prosessi voi kuitenkin olla pitkä ennen kuin oleskeluluvan saa. Turvapaikanhakijoiden kohdalla puhutaankin esikotoutumisesta. Vastaanottokeskus (https://migri.fi/arki-vastaanottokeskuksessa) tarjoaa vastaanottopalveluita, joihin kuuluvat muun muassa sosiaali- ja terveyspalvelut, joiden lisäksi vastaanottokeskuksesta annetaan tietoa suomalaisesta yhteiskunnasta sekä ohjausta ja neuvontaa. Oulun Diakonissalaitoksen säätiö on toteuttanut ESIKOTO-hanketta (https://www.diak.fi/kumppanille-ja-kehittajalle/hankkeet/paattyneet-hankkeet/esikoto/), jonka tavoitteena on ollut luoda matalan kynnyksen toimintamalleja esikotouttavaan työhön. Hankkeessa on mahdollistettu turvapaikanhakijoiden aktiivista osallisuutta ja otettu turvapaikanhakijoita onnistuneesti mukaan järjestöjen perustoimintaan.