Viime postauksessani sivusin Suomessa sovellettavaa Asunto ensin -toimintamallia. Kerrattakoon, että sen pohja-ajatuksen mukaan jatkuvan asuinsijan takaaminen ilman ulkokohtaisia vaatimuksia esim. elämäntapamuutoksista on jokaisen perusoikeus ja lähtökohta ihmisarvoiselle elämälle. Tämän päälle rakentuu toinen mallin keskeisimmistä periaatteista: yhteisöllisyyden ja osallisuuden kokemusten tukeminen osana ongelmien vähentämistä kodittomien arjessa. Aiheeseen tutustuminen sai minut pohtimaan laajemmin sosiaalisen osallisuuden kokemusten merkitystä erilaisista taustoista tulevien asunnottomien kuntoutuspoluilla.
Haasteiden ja onnettomien sattumusten kasaantuessa kuka tahansa meistä voi joutua tilanteeseen, jossa löytää itsensä vailla kotia. Tilanteen pitkittyessä ja pettymyksien kasaantuessa epäluottamus ympäröiviin ihmisiin ja järjestelmään kokee epäilemättä valtaisia perusturvallisuutta syövyttäviä iskuja: koditon on hän, joka on pudonnut kaikkien hyvinvointivaltiomme turvaverkkojen läpi. Epäluottamus lieneekin yhdistävä tekijä suurimmalla osalla asunnottomuutta kokeneiden ihmisten tarinoita.
Antropologi Debra Boyer on tutkinut kaduilla asuvien asunnottomien keskinäistä yhteisöllisyyttä. Hänen mukaansa karu katuelämä voi ajan mittaan alkaa tuntua kodittomasta turvalliselta ja ennustettavalta monimutkaisiin ja byrokraattisiin viranomaisjärjestelmiin turvautumiseen verrattuna. Niihin liittyy myös suurempi pettymisen riski kun katujen tasaisesti toistuvaan kurjuuteen. Samantyyppistä kokemusmaailmaa lienee helposti löydettävissä myös oman maamme kodittomien keskuudesta. Voisi kuvitella, että kulttuurissamme vallitse yksin pärjäämisen eetos saattaa kärjistää ilmiötä entisestään: ”minä en tarvitse vaikeaa paskajärjestelmää, kyllä minä porskutan vaikka kuraojassa.” Tämän tyyppisissä skenaarioissa voitanee puhua vääristyneen turvan tunnun kokemuksista.
Aiemmat syvät epäluottamuksen ja vääristyneen turvan kokemukset ovat epäilemättä haastavia kodittoman kuntoutustyön näkökulmasta: juuri luottamus ja turvan tuntu kun ovat yksiä voimauttavan yhteisöllisyyden kokemuksen keskeisimmistä rakennuspalikoista. Asunto ensin -periaatteen mukainen asumissosiaalinen työ perustuukin arvostavaan ja yhdenvertaiseen kohtaamiseen, jonka tarkoitus on vahvistaa keskinäistä luottamusta ja sen myötä yhteisöllistä ilmapiiriä.
Asunto ensin -periaatetta sovelletaan maassamme ensisijaisesti asumisyksiköiden toiminnassa. Tutustuinkin tätä postausta varten muutamiin asumisyksiköissä asuvien asunnottomien yhteisöllisyyden kokemuksia käsitteleviin graduihin ja opinnäytetöihin. Yhdessä niistä oli tutkittu erästä naisten asumisyksikköä, jossa keskinäinen yhteisöllisyys perustui kotirintamalta kumpuavalle jaetulle pelolle: kumppaniaan pelkäävä nainen oli paremmin turvassa vertaisyhteisössä. Kyseisessä yksikössä yhteisöllisyys näyttäytyy esimerkiksi asukkaiden keskinäisenä huolenpitona: päihtyneen ja vahingoitetun kanssa-asujan tilaa seurataan ja huolehditaan hänen perustarpeistaan. Läpileikkauksena kaikkien lukemieni lopputöiden tutkimustuloksista ilmeni, että asumisyksiköiden asukkaiden välinen yhteisöllisyys on nähty tavalla tai toisella merkitykselliseksi. Tunne arvostettuna jäsenenä olemisesta voi tutkitusti merkittävästi edesauttaa toipumisprosessia.
Asunto ensin -työssä tuetaan asukkaan osallisuuden kokemusta omasta elämästään. Ajatus on, että myös kiinnittyminen ympäröivään yhteisöön lähtee rakentumaan sitä myötä. Uskon täysin, että juuri tämä itsemääräämisoikeus ja siitä kumpuava arvokkuuden ja hallinnan tuntu on avainasemassa myös voimauttavien yhteisöllisyyden kokemusten syntymiselle. Uskon olennaista olevan se, että ihmisellä on mahdollisuus suhteutua omilla ehdoillaan myös yhteen liittymiseen, eikä se ole ”pakotettua” esimerkiksi ainoastaan välittömän päivittäisen selviytymisen näkökulmasta.
Mitä mieltä sinä olet? Miten näet sosiaalisen osallisuuden ja yhteisöllisyyden roolin asunnottoman kuntoutuspolussa?
Lähteet:
https://ysaatio.fi/asunnottomuus-suomessa
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/21682/yht.pdf?sequence=1&isAllowed=y
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/150442/Anniina%20Puro%20.pdf?sequence=1&isAllowed=y
https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/72059/1/URN%3ANBN%3Afi%3Ajyu-202010076115.pdf
Kuva: Nuorisotakuutalo
Suurin osa Showcasen blogeista on toteutettu osana Laurean opintojaksoja. Koko koulutustarjontaamme voi tutustua nettisivuillamme. Tarjoamme kymmenien tutkintoon johtavien koulutuksien lisäksi myös paljon täydennys- ja erikoistumiskoulutuksia sekä yksittäisiä opintojaksoja avoimen AMK:n kautta!