Päihteet ja rangaistavuus

Kun puhutaan huumausaineista ja niiden käytön laillisuudesta sekä rangaistavuudesta, puhutaan usein useammasta kuin yhdestä asiasta. Usein pohditaankin kahta eri kysymystä: Pitääkö huumausaineiden käytön olla laillista ja säädeltyä, kuten alkoholin ja tupakan? Vai tuleeko niiden käytöstä ja pienten määrien hallussapidosta omaan käyttöön rangaista?

Laillistamisella tarkoitetaan yhdisteiden yleistä saatavuutta ja niiden laillista jakelua erikseen sovitulla tavalla joko rajoitetummin tai vapaammin. Rajoitetussa mallissa huumausaineiden saatavuutta rajoitettaisiin, kuten esimerkiksi Suomessa tupakan ja alkoholin saatavuutta. Vapaammassa mallissa saatavuus voisi olla vain lievästi rajoitettua tai valvottua, kuten esimerkiksi kannabiksen saatavuus joissakin Yhdysvaltojen osavaltioissa.

Dekriminalisoinnilla tarkoitetaan, että huumausaineiden käyttö ja pienten määrien hallussapito eivät enää ole laissa kiellettyä. Kuitenkin edelleen esimerkiksi valmistus, kuljetus, jakelu ja kauppa olisivat rangaistavia.

Depenalisoinnilla tarkoitetaan, että edellä mainitut teot ovat yhä edelleen lainvastaisia, mutta niistä ei tavanomaisissa tapauksissa enää rangaista. Joskus tarkoitetaan pelkästään käytöstä ja siihen liittyvistä teoista säädettyjen seuraamusten lieventämistä.

Käyttörikos tarkoittaa nykylainsäädännön mukaan sitä, että huumausaineen käytöstä ja pienten määrien hallussapidosta seuraa rangaistus. Tämä on yleensä sakkorangaistus, mutta se voi olla myös jopa kuusi kuukautta vankeutta. Alaikäisten kohdalla rangaistuksen vaihtoehtona voidaan käyttää puhuttelua.

Kuva: THL

Heini Kainulainen kirjoittaa Päihdelinkin sivuilla, että huumausaineriippuvuudesta ei pitäisi sakottaa. Poliisin tehtävänä on selvittää huumeriippuvaisen halukkuus hoitoon hakeutumiseen. Hoitoon hakeutuva tai hakeutunut käyttäjä voi välttää hänelle muutoin käyttörikoksesta määrättävän sakon.

Hannamari Ahonen kirjoittaa Turun Sanomissa THL:n tutkijoiden selvittäneen miten huumeiden käytön rangaistavuuden poistaminen on vaikuttanut eri puolilla maailmaa. Ankara rangaistuspolitiikka ei ole vähentänyt käyttöä tai siitä aiheutuvia haittoja Suomessakaan. Yhtenä ratkaisuna onkin esitetty, että huumausaineiden käytön ja hallussapidon rangaistavuudesta luovutaan. Rangaistavuuden poistaminen vähentää tutkimusten mukaan käyttäjien tartuntatautiriskiä ja yliannostuskuolemia. Jos huumeiden käytöstä ei rangaistaisi, käyttäjien olisi myös helpompi hakea apua ja hoitoa.

Rikoksentorjunta.fi sivustolla on kirjoitettu alkoholista ja väkivallasta. Alkoholilla on varsin suuri merkitys Suomen väkivaltarikollisuudessa. Alkoholin käyttö ja erityisesti humalahakuinen juominen lisäävät riskiä sekä syyllistyä väkivaltarikokseen että joutua sen uhriksi. Myös muiden päihteiden kuin alkoholin vaikutus näkyy selvästi suomalaisessa väkivaltarikollisuudessa. Muita päihteitä käytetään tai on käytetty yleensä samanaikaisesti alkoholin kanssa väkivaltarikosten tapahtuessa. Alkoholinkäyttöön kytkeytyvään väkivaltaan voidaan vaikuttaa vähentämällä paitsi alkoholin kokonaiskulutusta myös humalahakuista juomista. Erityisesti nuorten ja alaikäisten alkoholinkäyttöön tulisi puuttua, sillä nuorena aloitettu alkoholinkäyttö on voimakkaasti yhteydessä alkoholisoitumiseen ja siihen liittyvään väkivaltaan.

-Sini

Jätä kommentti

Vastaa