Kun läheinen käyttää

Monen nuoruuteen kuuluu juhliminen, missä vaiheessa se muuttuu ongelmaksi? Missä vaiheessa ei enää naurata, kun ystävä kertoo viikonlopun railakkaista juhlista? Jos yhteinen tekeminen on ollut se, että tavataan baarissa oluen ja biljardin merkeissä, saattaa olla vaikeaa ehdottaa sen sijaan reipasta kävelylenkkiä metsässä.  

Päihdelinkistä löysin useampia mielenkiintoisia artikkeleita, joista yhdessä kerrottiin alkoholiriippuvaisen lasten ja läheisten elämien kulkevan alkoholistin mielen ja tuntemusten mukaan. Alkoholistin ja hänen läheisensä elämä on kulissien täyttämää, aina pitää olla selitys.  

Näinhän se varmasti on. Päihteiden käyttäjä saattaa suunnitella ja sopia vaikka mitä, mutta tekeminen menee sen hetkisen tunteen ja tarpeen mukaan. Jos sen hetkinen tarve on saada lisää päihteitä, hankitaan niitä. Jos on huono olo edellisen illan juhlista, ei taatusti huvita lähteä esimerkiksi kaupungille perheen kanssa.  

Aikaisemmin oli enemmän tapana käydä kosteilla lounailla, se on onneksi nykyisin vähentynyt, kun taas huumekokeilut, huumeiden käyttö ja reseptilääkkeiden väärinkäyttö ovat lisääntyneet. Päihteiden väärinkäyttö vaikuttaa ihmisen vireystasoon ja esimerkiksi työelämässä saattaa alkaa näkymään virheinä ja myöhästelynä. Päihderiippuvaisen saattaa itse olla vaikea havaita riippuvuuttaan. Viimeistään siinä vaiheessa, kun läheinen huomauttaa asiasta tulisi havahtua ongelmaan. Mahdollisesta päihdeongelmasta on vaikea puhua, töissä kollegat saattavat alkaa peittelemään riippuvaisen virheitä. Kotona saatetaan alkaa keksimään selityksiä, miksi riippuvainen ei pääse esimerkiksi suvun juhliin.  

Läheisen tai työtoverin päihdeongelmaan on haastavaa puuttua. Työpaikoilla on usein nimetty päihdeyhdyshenkilö, johon voi olla yhteydessä. Työpaikoilta löytyy yleensä päihdesuunnitelma, joka toimii esihenkilön tukena ja joka muokataan kuhunkin työpaikkaan sopivaksi. 

Marko Karjalainen teki itse ratkaisun ja ilmoittautui itse vankilaan päästäkseen huumeista eroon. Hänen päihteidenkäyttönsä on alkanut jo nuorella iällä. Itse hän epäilee, että olisi kuollut, jos ei olisi päässyt vankilan päihdekuntoutusohjelmaan. Hän on esimerkki siitä, että riippuvainen pystyy itse tunnistamaan ongelmansa ja taistelemaan siitä eroon. Moni ei kuitenkaan valitettavasti siihen pysty. 

Moni riippuvainen pitää yllä roolia läheisiään ja myös itseään varten. Puolison on vaikea tunnustaa toisen riippuvuutta, olisi paljon mukavampaa, että kaikki olisi hyvin. Salaisuuksien ylläpitäminen on raskasta ja melkeinpä helpompaa olisi puhua avoimesti, silloin avun saaminenkin helpottuisi. Puolison riippuvuuden puheeksi ottaminen on vaikeata, mutta ongelma ei katoa sillä, että siitä ei puhuta. Kuitenkaan ilman sitä, että riippuvainen itse haluaa lopettaa ei yleensä pitkäaikaisia tuloksia synny. Ihmisen tulee itse haluta lopettaa.  

Läheisen tulee muistaa, että hän ei ole syypää toisen riippuvuuteen. Ihmisen täytyy itse haluta muutosta. Läheisen ei tulisi valehdella toisen puolesta, se tekee omasta elämästä hankalampaa. Riippuvaiselle ei tulisi antaa rahaa, eikä hänen edesottamuksensa ole läheisen syy eikä häpeä. Summer kertoi aikaisemmassa postauksessaan siitä, kuinka monen huumeidenkäyttäjän läheinen pelkäsi leimautuvansa itse, ja sen vuoksi he salailivat läheisensä päihteiden käyttöä.  

 Jokaisella meistä on oikeus määrittää omat rajamme ja pitää niistä kiinni. Kannattaa myös muistaa, että on olemassa ammattilaisia, joilta voi pyytää apua ja neuvoa. Läheinen voi ottaa yhteyttä esimerkiksi sosiaalitoimeen tai kotisairaanhoitoon. Läheisen tulee myös muistaa itsensä kaiken keskellä. Esimerkiksi A-klinikalla on mahdollista saada keskustelu apua.  

Olen miettinyt paljon lapsen asemaa riippuvaisen läheisenä. Lapsen luottamus vanhempaan on aukotonta ja keinot käsitellä vaikeita asioita rajalliset. Itse toivoisin, että riippuvuuksista voitaisiin puhua avoimemmin ja vapaammin. Kun itse lapsena yritin puhua vanhempani päihteiden käytöstä, huomasin sen, että asiasta ei oltu valmiita keskustelemaan. Lopulta lopetin itsekin. 

4 kommenttia artikkeliin ”Kun läheinen käyttää

  1. Eveliina Ikonen

    Tärkeä aihe. Riippuvuudesta on varmasti haastava lähteä puhumaan. Olen samaa mieltä, että asiasta pitäisi keskustella avoimemmin koko meidän yhteiskunnassamme. Lapselle on varmasti myös vaikeaa asua päihteitä käyttävän vanhemman kanssa. Apua ei ole helppoa hakea, kun lapsi on kuitenkin lojaali vanhemmalle. Matalan kynnyksen palveluista kertominen laajemmin, voisi helpottaa tilannetta myös.

  2. Marjo-Riikka Miettunen

    Kiitos kun nostit esiin tärkeän aiheen.
    Kukaan muu kuin käyttäjä ei voi päihteiden käyttöä lopettaa, ellei hän niin halua. Aina löytyy keino hankkia kovasti haluttua ainetta, olosuhteilla ulkopuoliset voivat ainoastaan hidastaa aineiden saamista.
    Toivottavasti kaikki ne läheiset, jotka kärsivät asiasta, uskaltavat ja jaksavat aiheesta keskustella, kerta toisensa jälkeen. Muutos lähtee aina siitä, että ongelma tunnistetaan ja käyttäjä ongelman myös myöntää. Tämän jälkeen mahdolliset tukitoimet voivat saavuttaa tarvitsijat ja toivottavasti myös tuovat apua ja helpotusta niin käyttäjän kuin hänen läheistensä elämään.

Vastaa