Alle puolet Suomen maahanmuuttajaväestöstä ovat naisia. (Tilastokeskus 2019). Maahanmuuttajanaisista löytyy paljon harvemmin tilastotietoja verrattuna maahanmuuttajamiehiin. Sen sijaan maahanmuuttajanaisiin liittyvät artikkelit sekä tilastot ovat keskittyneet heidän työttömyysarvioihinsa. Ulkomaalla syntyneiden naisten työllisyysaste oli 56% ja suomalaisten naisten 73% vuonna 2018. Suomalaisilla naiset ovat myös huomattavasti koulutetuimpia verrattuna maahanmuuttajanaisiin. (Tilastokeskus 2018.) Monet eri tekijät vaikuttavat tilaistoissa näkyviin eroihin.
Ulkomaalta Suomeen muuttanet naiset joutuvat yleensä aloittamaan elämän nollasta ja käyvät läpi sopeutumisprosessia. Heidän täytyy sopeutua täysin uuteen maahan ja kulttuurin sekä oppia maan kieli, tavat ja arvot. Maahanmuuttajanaisille tuntuu moni asia täysin vieraalta Suomessa, jopa pienet asiat kuten ruoka. Joidenkin synnyinmaa voi poikkea Suomesta valtavasti, jonka takia heidän sopeutumisprosessi on luultavasti vaikeampi. Maahanmuuttajat joutuvat oppimaan liian monta asiaa hyvin lyhyessä ajassa, jos haluavat sopeutua nopeasti. He kokevat myös usein yksinäisyyttä uudessa maassa, sillä heidän sukulaiset ja kaverit ovat jääneet kotimaahan. Sopeutumisprosessin kesto myös riippuu, siitä mistä syystä maahan on muutettu. Pakolaisilla on yleensä hyvin heikkomieliala ja traumat äkillisistä elämänkriisistä johtuen.
Laki kotoutumisen edistämisestä (2010/1386 3 §) kotoutumista määritellään näin ’’maahanmuuttajan ja yhteiskunnan vuorovaikutteista kehitystä, jonka tavoitteena on antaa maahanmuuttajalle yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittavia tietoja ja taitoja samalla kun tuetaan hänen mahdollisuuksiaan oman kielen ja kulttuurin ylläpitämiseen’’. Määritelmässä tulee ilmi, että kotoutuminen tapahtuu vuorovaikutuksessa eli maahanmuuttaja tarvitsee toisen henkilön kontaktia tueksi. Kotoutumista täytyy ymmärtää oikein. Kotoutumista voivat tarvita kaikki ulkomaalaistaustaiset, vaikka olisivatkin syntyneet Suomessa. Se auttaa maahanmuuttajia sopeutumaan ja olemaan osallisena suomalaisessa yhteiskunnassa. Kotoutuminen ei missään nimessä tarkoita omasta kulttuurista luopuminen.
Kotoutumista voidaan nähdä työllistymistä laajempana ilmiönä. Sen avulla maahanmuuttaja voi kokea itsensä hyväksytyksi yhteiskunnassa. Kotoutuminen edistää myös henkistä hyvinvointia, opettaa kieliä ja kulttuurisia käytäntöjä, vahvistaa sosiaalisia suhteita ja rakentaa verkostoja. (Haverinen, V. 2018.) Kotoutumista voidaan nähdä myös integroitumisena. Tavoitteena on maahanmuuttajien tasa-arvoista pääsyä osallisiksi yhteiskuntaan, jolloin heillä olisi samat mahdollisuudet ja elinolosuhteet kuin muilla. Maahanmuuttajien täytyy olla yhtä lailla valmis tekemään töitä sen eteen, jotta kotoutumisprosessi onnistuisi.
Maahanmuuttajat tarvitsevat aikaa kotoutumiseen ja sopeutumiseen. Monesti tuntuu siltä, että ihmiset eivät edes suostu antamaan mahdollisuuden maahanmuuttajille edes yrittää. Painostaminen ja syrjiminen ovat sellaisia asioita, jotka hidastavat kotoutumisprosessia. Varsinkin maahanmuuttajanaisille kotoutuminen ja työllistyminen voi olla hieman vaikeampaa, sillä suurin osa heistä on ollut työttömänä koko elämänsä ajan. Maahanmuuttajanaisilla avautuu uusia ovia Suomessa, mutta he eivät välttämättä ole tietoisia omista taidoistaan ja mahdollisuuksistaan. Tämän takia kotoutuminen on tärkeä prosessi ja siihen täytyy varata aikaa.
On myös todettu, että työllisyys paranee sitä mukaan, mitä pidempään Suomessa on asunut. Seurantatutkimuksen mukaan vuosina 1996-1997 maahanmuuttajanaisista oli ainoastaan 26 prosenttia koko- tai osa-aikatyössä. Vuonna 2004 maahanmuuttajaisista jo 57 prosenttia kävi töissä. Samassa tutkimuksessa tuli ilmi, että ainoastaan 39 prosenttia työssä käyvistä maahanmuuttajista koki työnsä vastaavan omaa koulutustaan. (Perhoniemi, R. & Jasinskaja- Lahti, I. 2006, 48–49.)
Lähteet
Perhoniemi, R. & Jasinskaja- Lahti, I. 2006. Maahanmuuttajien kotoutuminen pääkaupunkiseudulla: seurantatutkimus vuosilta 1997-2004. Helsinki: Helsingin kaupungin tietokeskus 2006.
Suurin osa Showcasen blogeista on toteutettu osana Laurean opintojaksoja. Koko koulutustarjontaamme voi tutustua nettisivuillamme. Tarjoamme kymmenien tutkintoon johtavien koulutuksien lisäksi myös paljon täydennys- ja erikoistumiskoulutuksia sekä yksittäisiä opintojaksoja avoimen AMK:n kautta!
Maahanmuuttajien kotouttaminen on mielenkiintoinen ja paljon mediassakin esillä oleva aihe!
Etenkin 2015 Suomeakin kohdannut ”pakolaistulva” nosti tämän aiheen esiin, sillä tuolloin emme olleet yhteiskuntana täysin valmistautuneita vastaanottamaan sellaista määrää pakolaisia, jotka meille tuolloin saapui.
Itse kotouttamisprosessissa minua kiinnostaa erityisesti se, mihin osa-alueisiin siinä tulisi eniten panostaa, jotta saisimme siitä mahdollisimman tehokkaan? Miten saisimme siis yhteiskunnan vähäisilläkin resursseilla maksimaalisen tuloksen?
Itselleni tulee mieleen, että kielen oppiminen on varmasti yksi voimakkaimmista kotouttamiskeinoista ja nostitkin tämän blogissasi esiin. Oppiessaan kielen, lisää se maahanmuuttajan työllistymismahdollisuuksia, sosiaalisia verkostoja sekä auttaa meitä ”kanta-väestöön” kohtaamaan ja ymmärtämään kulttuurillisia eroja.
Kiitos kommentista!
Voin sanoa, että kielen oppiminen on varmastikin prioriteetti. Sen lisäksi mielestäni kotouttamisprosessissa täytyy panostaa rohkaisemiseen, varsinkin naisten kohdalla. Monelle maahanmuuttajanaisille työssäkäynti voi olla täysin uusi juttu.