Tänään alkaa lasten oikeuksien viikko, joka huipentuu perjantaina kansainväliseen lasten oikeuksien päivään. Omien lasteni päiväkodissa lasten oikeuksien päivänä on nurinkurinpäivä. Silloin kaikki saavat pukeutua yöpukuun ja kaikki on ihan hassusti. Aamulla syödään herkkulounasta ja päivällä puuroa. Ruokailu voi tapahtua pöytien alla pipot päässä. Matot saattavat löytyä verhotangosta roikkumasta ja yöpukuiselle henkilökunnalle voi toivottaa aamulla päiväkotiin tullessaan vaikka ”Hyvää yötä”.
Jokainen saa osallistua sen verran kuin haluaa, mutta lapsille päivä tuntuu olevan yksi vuoden hauskimmista päiväkotipäivistä. Pedagogisesti päivä haastaa ajattelua, kun kaikkea joutuu miettimään vähän eri tavoin eikä asiat menekään ihan totutusti, vaikka päivärutiineista pidetäänkin kiinni. Jos esimerkiksi piirtää pöydän alapintaan teipattuun paperiin, on motoriikka uusien haasteiden edessä.
Lasten oikeuksien viikko korostaa lasten oikeuksia ja lasten osallistamista. Viikon tavoitteena on lasten ja nuorten keskuudessa lisätä lasten oikeuksia tunnettavuutta. Tänä vuonna teemana on ”Lapsen oikeus tulevaisuuteen!”. Teema on noussut lasten ja nuorten huolesta ympäristöstämme ja ilmastonmuutoksesta. Lasten oikeuksien 24. artiklassa mainitaan pilaantumaton ympäristö lapsen kasvuolosuhteiden turvaajana.
Miltä tulevaisuus näyttää, uskaltaako lapsi tai nuori unelmoida, vai näyttääkö kaikki niin harmaalta, että on parempi olla ajattelematta tätä hetkeä pidemmälle? Jokaisen lapsen ja nuoren oikeuksia ovat myös mahdollisuus haaveiluun, tulevaisuudenuskoon ja saada edetä kohti omanlaista tulevaisuuttaan.
Lapsen oikeudet
Lasten oikeuksien sopimus on alle 18-vuotiaita koskeva ihmisoikeussopimus. Se on hyväksytty YK:n yleiskokouksessa vuonna 1989 ja Suomi allekirjoitti sopimuksen yhtenä ensimmäisistä valtioista vuonna 1990. Lain mukaisesti lasten oikeuksien sopimus tuli voimaan Suomessa vuonna 1991 ja on osa meidän oikeusjärjestelmäämme. Sopimuksen myötä Suomi on sitoutunut suojelemaan ja edistämään lasten oikeuksia.
Sopimuksen tärkeimpiä tavoitteita on terveyden, koulutuksen, tasa-arvon ja turvan takaaminen kaikille lapsille. Yhtenä tärkeimpänä sopimuksesta nousee lasten edun ensisijaisuus ja sen huomioinnin velvoitteisuus. Lapsen etu on aina tilanne- ja tapauskohtainen sekä sen arviointi vaatii tulkintaa ja lapsen näkemyksen selvittämistä aikuisen toimesta. Tämän toteutumiseksi aikuisen on tunnettava uusin tieto liittyen lapsen kasvuun ja kehitykseen sekä vuorovaikutussuhteiden merkitys.
Mitä sopimuksella on saavutettu?
Edelleen esimerkiksi sodat, ilmastonmuutos ja mielenterveysongelmien lisääntyminen uhkaavat suotuisaa kehitystä. Maailmanlaajuisesti 31 vuodessa on kuitenkin tapahtunut paljon. Seuraavassa muutama esimerkki edistyksestä. Kolmannes maapallon väestä on saanut puhdasta juomavettä käyttöönsä, joten nyt 71 % ihmisistä on puhdas vesi käytössään. Vuonna 1989 noin 30 prosenttia lapsista ei päässyt kouluun, vuonna 2018 17 % jäi vaille koulua. Aliravittujen lasten määrä on miltei puolittunut (nykyisin 22 %). Lapsikuolleisuus on yli puolittunut (edelleen 5,3 miljoonaa lasta kuolee alle yksivuotiaana). Työnsarkaa on edelleen, vaikka paljon hyvää on saatu aikaan.
Suomessa on edistytty lasten osallisuuden suhteen. Lastensuojelussa lapsen mahdollisuus kertoa mielipiteensä itseään koskevissa asioissa on vahvistunut. Lisäksi ala- ja yläkouluissa oppilaskunnat ovat nykyään pakollisia. Moni lakimme sisältää lapsen edun harkinnan huomioimisen ja lapsen edun ensisijaisuuden huomiointi periaatetasolla on vahvistunut.
Suuri osa suomalaislasten ja -nuorten arkeen vaikuttavista päätöksistä tehdään kunnissa. Unicefilla onkin nykyisin Lapsiystävällinen kunta -malli, joka auttaa kuntia varmistamaan, että lapsen oikeudet toteutuvat jokaisen lapsen arjessa mahdollisimman hyvin.
Viikon aikana järjestetään erilaisia tapahtumia ja voidaan huomioida lapsen oikeudet osana työskentelyä koulussa ja varhaiskasvatuksessa. Lisää tietoa ja vinkkejä viikkoon
Lyhyt video lapsen oikeuksista
Unicef, lasten oikeuksien sopimus
Suurin osa Showcasen blogeista on toteutettu osana Laurean opintojaksoja. Koko koulutustarjontaamme voi tutustua nettisivuillamme. Tarjoamme kymmenien tutkintoon johtavien koulutuksien lisäksi myös paljon täydennys- ja erikoistumiskoulutuksia sekä yksittäisiä opintojaksoja avoimen AMK:n kautta!
Olipa virkistävää lukea myös näistä monista edistysaskelista, joita sopimuksella on saavutettu. Monesti törmää uutisointiin näistä sinunkin mainitsemista luvuista ja prosenteista, jotka kuulostavat ikävältä. Mutta kun asian kääntää ja katsoo kuinka paljon ne luvut ovat pienentyneet, niin se antaa tälle asialle ja sopimuksen tärkeydelle ihan uuden valon!
Ja, ah, nurinkurinpäivää voitaisiin viettää vaikka joka viikko. Ja samalla teemalla aikuiset muillakin työpaikoilla. Lisää heittäytymistä!
Kyllä olisi koululaisillakin vuoden kohokohtana päivä jolloin kaikki menisi päälaelleen ja opettajat kulkisivat pyjamissa. Lapsia ne peruskoululaisetkin ovat ja lapsenmielisyyttä tulisi vaalia kaikissa yhteisöissä, joissa lapsia kasvatetaan. Etteivät sitten kasvaisi niin nopeasti…
Minä haluan viettää työpaikan pikkujoulutkin nurinkurin, kuinka hauskaa se sitten olisi?
Hei ja kiitos kommentoinnista JonnaP!
Huomasin itsekin kirjoittaessa, että mahtavia ja isoja muutoksia on saatu vuosien aikana aikaan. Sitten seuraava ajatus oli kuitenkin heti negatiivisempi johtuen siitä, että vielä on yksilöiden kannalta ajateltuna paljon tehtävää. Mutta on kuitenkin pistettävä painoa tuolle, että paljon on saavutettu ja edelleen on saavutettavissa, kun tahtoa riittää.
Kyllä virkistystätoisinaan kaipaa, etenkin Suomessa marraskuun pimeydessä, yhteisöstä riippumatta. Lapsenmielisyys ja leikkisyys on yksi avain siihen. Paljon edistystä voidaan saada aikaan, kuten ideointia ja oppimista, ilman turhaa rypistämistä, rennolla otteella, osallistujalähtöisesti ja leikinomaisesti. Olisiko nurinkurin pikkujouluissa juhannusteemaa? 🙂