Lapsen kaksi maailmaa

Maahanmuuttajalapsella on käytännössä kaksi maailmaa. Kotona puhutaan tiettyä kieltä, syödään tiettyä ruokaa ja käyttäydytään tietyllä tavalla. Mutta sitten kun mennään päiväkotiin tai kouluun, siellä puhutaan taas toista kieltä, syödään toisenlaista ruokaa ja käyttäydytään mahdollisesti eri tavalla. Miten lapsi sitten sovittaa nämä kaksi maailmaa yhteen? Tässä avustaminen onkin varhaiskasvatus- ja opetustoimen yksi tärkeimpiä tehtäviä.

Kuva: Pixabay
Lue lisää Lapsen kaksi maailmaa

Tunnista lasta kuormittavat tekijät

Vanhemmuus on aina stressaavaa aikaa, sillä jatkuvasti on monta rautaa tulessa. Töissä pitäisi käydä, ja siinä sivussa hoitaa lapsien harrastukset, sekä kotityöt. Mikäli perheessä on erityislapsia voi elimistön stressitila olla vieläkin moninkertaisempi, sillä arjessa koetaan paljon muitakin kuormittavia tekijöitä. Stressi voi viedä vanhemman sekä lapsen yöunet, sekä heikentää keskittymis- ja toiminta kykyä. Erityislapset usein kuormittuvat tavallista helpommin ja palautuminen normaaliin tilaan, saattaa viedä paljonkin aikaa, ja tämä stressaa usein koko perhettä. On siis hyvä, että voisimme hallita stressi tasojamme jollain tavalla, ja että lapsi oppisi paremmin itsesäätelyn taitoja.

Lue lisää Tunnista lasta kuormittavat tekijät

Maahanmuuttajalasten ja -nuorten kotoutuminen

Kun puhumme kotoutumisprosessista, tulee mieleen aikuiset maahanmuuttajat ja heidän kotoutumisen edistämistä. Maahanmuuttajalapset ja -nuoret jäävät hyvin helposti varjoon.  Luotetaan siihen, että koulu ja päiväkoti ovat tarpeellisia heidän kotoutumisprosessiansa varten. Voiko olettaa, että pelkästään koulussa käymällä, maahanmuuttajanuori pystyy nopeuttamaan kotoutumistaan? Miten varmistamme, että maahanmuuttajalapset ja -nuoret saavat tarvitsemansa tukea ja kannustusta opettajilta sekä vanhemmilta? 

Kuva: Pixabay
Lue lisää Maahanmuuttajalasten ja -nuorten kotoutuminen

Lasten oikeuksien viikko korostaa luottoa tulevaisuuteen

Tänään alkaa lasten oikeuksien viikko, joka huipentuu perjantaina kansainväliseen lasten oikeuksien päivään. Omien lasteni päiväkodissa lasten oikeuksien päivänä on nurinkurinpäivä. Silloin kaikki saavat pukeutua yöpukuun ja kaikki on ihan hassusti. Aamulla syödään herkkulounasta ja päivällä puuroa. Ruokailu voi tapahtua pöytien alla pipot päässä. Matot saattavat löytyä verhotangosta roikkumasta ja yöpukuiselle henkilökunnalle voi toivottaa aamulla päiväkotiin tullessaan vaikka ”Hyvää yötä”.

Jokainen saa osallistua sen verran kuin haluaa, mutta lapsille päivä tuntuu olevan yksi vuoden hauskimmista päiväkotipäivistä. Pedagogisesti päivä haastaa ajattelua, kun kaikkea joutuu miettimään vähän eri tavoin eikä asiat menekään ihan totutusti, vaikka päivärutiineista pidetäänkin kiinni. Jos esimerkiksi piirtää pöydän alapintaan teipattuun paperiin, on motoriikka uusien haasteiden edessä.

Lue lisää Lasten oikeuksien viikko korostaa luottoa tulevaisuuteen

Perintönä huono-osaisuus

Perjantaina 20. marraskuuta vietetään Lasten oikeuksien päivää. Tämä tarkoittaa, että ensi viikolla on lasten oikeuksien viikko, johon otan nyt itse pienen varaslähdön. Tämän tärkeän asian takia halusin nostaa jalustalle lapsen ei toivotun perinnön vanhemmiltaan, tarkalleen ottaen huono-osaisuuden perimisen ja sen, kuinka lapsilla on oikeus kieltäytyä tästä perinnöstä. Tätä blogi postausta varten kuuntelin Yle Areenassa Juho-Pekka Rantalan Mikä maksaa? -podcastin jakson Kun huono-osaisuus periytyy (julkaistu 3.9.2020). Jaksossa vieraina on tutkija Niko Eskelinen ja yksi minun lempi tutkijoistani professori Juho Saari. Juho Saari on tunnettu Suomen yhteiskunnan hyvinvoinnin ja osallisuuden tutkija, joka on julkaissut monta eri teosta vuosien tutkimustyön tuloksina. Tämä podcast jakso keskittyi Eskelisen ja Saaren uusimpaan aikaisemmin tänä vuonna julkaistuun teokseen Raskas perintö: ylisukupolvinen huono-osaisuus Suomessa. Seuraavaksi nostankin esiin tästä jaksosta ilmi tulleita ylisukupolvellisen huono-osaisuuden perimisen monimuotoisuutta, sekä päihteiden osallisuutta tässä ilmiössä.

Kuva: Pixabay
Lue lisää Perintönä huono-osaisuus

Arjen pienet hetket

Kuva: Pexels
Kuva: Pexels

Lapsen kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin vaikuttaa paljon se, millaista tukea hän saa vanhemmiltaan ja omasta kasvuympäristöstään. On tärkeää muistaa arjessa kehua pieniäkin onnistumisia, jotta saadaan lapsen minäkuvaa kasvatettua. Osalla lapsista tietyt käyttäytymisen piirteet saattavat tuottaa vanhemmille hankaluuksia kasvatuksessa. Siihenkin, kuinka selviydymme arjen pulmista voi vaikuttaa monenlaiset tekijät, esimerkiksi unenpuute, tunnetilat ja motivaation puute.

Jos lapsella on hankaluuksia kohdata ympäristötekijöitä, ja hänelle osoitettuja odotuksia esimerkiksi neuropsykologisien häiriön kuten ADHD:n vuoksi, voi tulla vastaan tilanteita, joissa lapsen kyky kohdata tilanne ja sen vaativat kriteerit, eivät kohtaa ja näin syntyy ristiriitainen tilanne. Tarkkaavaisuuden, ylivilkkauden ja impulsiivisuuden lisäksi saattaa myös ilmetä liitännäishäiriöinä tunne-elämän pulmia, aistitiedon käsittelyn vaikeuksia sekä puheen tai kehityksen häiriöitä ja niillä voi olla suuri vaikutus siihen, kuinka lapsi selviää arjen hetkistä. On siis tärkeää luoda tilanteet lapselle niin, että hänen olisi mahdollista saada kokea onnistumisen tunteita ja näin päästä kasvattamaan omaa minä kuvaansa. Alla listattuna hieman arkipäiväisiä tilanteita ja käytännön vinkkejä.

Lue lisää Arjen pienet hetket

Miten puhua koronapandemiasta lapselle?

Lasten kanssa eläessä – niin työelämässä kuin vaikka kotonakin – joutuu tilanteisiin, joissa joutuu selittämään hankalasti ymmärrettäviä, monimutkaisia ja pelottaviakin asioita. Mistä vauvat tulevat? Kuoleeko äiti joskus? Miten joulupukki ehtii kaikkien maailman lapsien luokse? Miksi toi mies näyttää oudolta? Lapset ehtivät usein itse ihmettelemään elämää ympärillä, mutta aikuinen joutuu myös kertomaan lapselle monista ikävistä asioista. Se, miten nämä asiat ilmaistaan on lapselle merkityksellistä. Tässä postauksessa jaan neljä vinkkiä, jotka tulisi ottaa huomioon, kun puhuu koronasta lapsen kanssa. Vinkkejä voi hyödyntää niin vanhempi, kuin myös lasten ja perheiden kanssa työskentelevät.

Lue lisää Miten puhua koronapandemiasta lapselle?

Rakkaudesta lajeihin!

Oli positiivista ja mieltä lämmittävää huomata, kuinka paljon pienellä Google selaillulla löytyi vähävaraisten, syrjäytymisvaarassa olevien ja yksinäisten lasten ja nuorten harrastustoimintaa tukevia tahoja.  Itse ajattelen harrastusten tukevan lasten ja nuorten kokonaisvaltaista hyvinvointia parhaalla mahdollisella tavalla. Valitettavaa on, että harrastukset saattavat olla melko kalliitakin mutta mahtavaa on, että Suomesta löytyy paljon lasten ja nuorten harrastustoiminnan tukijoita!

Lue lisää Rakkaudesta lajeihin!

Lastensuojelupommi

Kukaan ei varmasti osaa ennustaa kuinka laajasti korona tulee tulevaisuudessa vaikuttamaan lastensuojelun asiakasmääriin. Jäljet voivat näkyä vielä vuosienkin päästä. Lastensuojelu ilmoitukset ovat vähentyneet, mutta se ei kerro mitään todellisuudesta. Avun saaminen on hyvin hankalaa, kun on siirrytty puhelimen ja netin varaan. Kaikilla ei ole mahdollisuuksia hyödyntää etäyhteyksiä, välttämättä ei ole saldoa käyttää nettiä. Myös kynnys tehdä ilmoitus tai hakea apua on varmasti kasvanut.

Lue lisää Lastensuojelupommi

Kouluun pääsee taas kohta. Pelastus?

Tiistai-iltana hallitus ilmoitti että varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen rajoitteet puretaan ja koulut avataan parin viikon päästä. Tieto on otettu vastaan kaksijakoisesti, mielipiteet ovat vaihdelleet laidasta laitaan. Jossain se on herättänyt riemunkiljahduksia, toisaalla taas suurta tyytymättömyyttä. Miksi ne nyt avataan? Tunnustan itsekin miettineeni että onko siinä mitään järkeä, tässä tilanteessa nyt hetkeksi avata taas koulut.

Lue lisää Kouluun pääsee taas kohta. Pelastus?