FASD Post Scriptum

Alkoholi vaurioittaa ihmistä monella tapaa – sekä käyttäjäänsä, mutta usein myös läheiset joutuvat osalliseksi. Silti ihmistä itseään usein syyllistetään tilanteestaan – “Ei kukaan viinaa väkisin kurkkuun kaada”. Pitkän linjan ja wanhan liiton alkoholistit nähdään osittain myös olosuhteiden uhreina, väsähtäneinä rosoisina sankareina, jotka eivät enää jaksaneet.

Mutta entäpä he, joiden kurkkuun viina on väkisin kaadettu jo ennen syntymää? Joiden elämän vaikeudet on toisen – sen tärkeimmän läheisen – puolesta osoitettu jo etukäteen.

Kuva: Pixabay

FASD – Määritelmä ja historia

FASD (fetal alcohol spectrum disorders) tarkoittaa alkoholin aiheuttamien sikiövaurioiden laajaa kirjoa. Vaurioiden vakavin muoto on FAS, joka tarkoittaa sikiön alkoholioireyhtymää. Tunnistettavia ulkoisia piirteitä ovat pienikokoisuus, pieni pää ja poikkeavat kasvonpiirteet. Alkoholin aiheuttamissa sikiövaurioissa FAS on kuitenkin vain jäävuoren huippu.

Alkoholin haitallisisista vaikutuksista sikiöön raportoitiin tieteellisessä julkaisussa ensimmäisen kerran 1960-luvun lopulla. Suomalaiseen keskusteluun alkoholin aiheuttamat sikiövauriot nousivat 1980-luvulla Ilona Autti-Rämön ja Erja Halmesmäen väitöskirjan myötä. Alun FAS-määritelmän sijaan alettiin 2000-luvulta lähtien käyttää oireiden kirjoa laajemmin kuvaavaa FASD-termiä.

Samaisella aikavälillä 1960-2000 nousi vuosittainen alkoholin kulutus Suomessa kolmesta litrasta yli kymmeneen litraan henkeä kohti ja juominen tasa-arvoistui. Naisten alkoholinkäyttö kuusinkertaistui muutamassa vuosikymmenessä. Osansa meriitistä saa vuoden 1968 keskiolutlaki, joka laajensi saatavuutta kaupunkikeskuksista ympäröivien maaseutujen vähittäiskauppoihin.


Oireet

FASD-lapsen oireita ovat mm. kognitiivisen suorituskyvyn, sopeutumisen sekä käyttäytymisen häiriöt, kasvuhäiriöt ja elinepämuodostumat, sekä tyypilliset kallon ja kasvojen piirteet. Vaikutukset ulottuvat usein hyvin voimakkaina myös tunne-elämän alueelle ja tyypillinen oire on esimerkiksi imulssikontrollin häiriö. FAS-lapsista esimerkiksi jopa 80 %:lla todetaan viivästynyt kielellinen kehitys. Oirekirjon kognitiiviset häiriöt vaihtelevat kehitysvammaisuudesta oppimisen erityisvaikeuksiin.

Tutkimustulokset raskaudenaikaisen alkoholin nauttimisen määrästä suhteessa todettuihin FASD-tapauksiin ovat osittain ristiriitaisia. Selkeää rajanvetoa nautitun alkoholin määrälle ei voida vetää. Kohtuukäyttäjät ovat riskiryhmää siinä missä suurkuluttajat. Tosin pitkäkestoisen alkoholinkäytön on todettu lisäävän riskiä huomattavasti.


Diagnoosin haastavuus

Alkoholin vaurioittamien lasten elämään kuuluu monenlaisia haasteita. Jos lapselle on kehittynyt esimerkiksi neurologinen vaurio, hän saattaa tarvita neuropsykologista kuntoutusta, puheterapiaa, lääkitystä, psykoterapiaa ja toimintaterapiaa. Aikuistuessaan hän voi tarvita asumispalveluita ja avustajia.

Vain kymmenen prosenttia äidin raskauden aikaisen alkoholinkäytön takia fetaalialkoholioireyhtymän (FAS) saaneista lapsista saa diagnoosin. Osalla oireet saattavat esiintyä lievinä niin, ettei niitä tunnisteta riittävän ajoissa jos lainkaan, tai ne tulkitaan väärin ja diagnosoidaan esimerkiksi ADHD:na.

Diagnoosin määrittämisessä haasteellista on sen varmentaminen. Oireiden eri kirjo antaa vain viitteelliset suunnat niiden lähteestä, mutta ilman konkreettista todennusta kyse on tosiasiallisesti spekulaatiosta. Varmin lähde FASD-diagnoosissa on henkilön äiti.


Tilanteesta Suomessa

Suomessa syntyy vuosittain 600-3000 lasta, joilla on jonkinasteinen alkoholivaurio. Vaikeimmin vammautuneet lapset ovat kehitysvammaisia.

Kysely eri päihteiden käytöstä kuuluu äitiysneuvolan toimintaan. Äitiysneuvolassa kannustetaan asiakasta äitiyspoliklinikan seurantaan kertomalla päihteiden ja elämäntapojen vaikutuksista raskauden kulkuun ja sikiön hyvinvointiin. Jos synnyttäjä kertoo käyttävänsä alkoholia säännöllisesti muutamia kertoja viikossa, hänet on ohjattava äitiyspoliklinikalle. Seurantatiheys äitiyspoliklinikalla räätälöidään potilaan tilanteen mukaan.


Post Scriptum

Kansvainvälistä FASD-päivää vietettiin 9.9. Suomessa mm. Alko oli tapahtumassa mukana avaamalla myymälät yhdeksän minuuttia normaalin aukiolon jälkeen. Sosiaalisessa mediassa, Twitterissä ja Instagramissa, on aikaisempina vuosina pyritty lisäämään tietoisuutta #99piknik -tägeillä. Yle käsitteli asiaa 9.9.2014 Aamu-TV:n lähetyksessä. Mitenkään tavattaman suurta ja näkyvää ei asiasta tiedottaminen ole siis ollut.

Raskaudenaikainen alkoholinkäyttö on tällä hetkellä yksi merkittävimmistä kehitysvammaisuuden aiheuttajista länsimaissa. Se on myös ainoa, jonka aiheuttama haitta olisi täysin estettävissä. Siihen riittää odottavan äidin täysraittius raskausaikana.

Olisi helppoa kuvitella teini-ikäisen FASD-lapsen kirjeen äidilleen, jossa kertoo kokemistaan kivuista matkalla aikuisuuteen. Vähättelystä, aikuisten ymmäryksen puutteesta, kiusaamisesta. Jälkikirjoitus olisi ehkä liiankin arvattavissa: “Miksi joit?”.

Kuva: Pixabay

Lähde:

Vaarla, Suvi (toim.). 2011. Alkoholin vaurioittamat. Kehitysvammaliitto ry. Kouvola.


Linkit:

Kehitysvammaliitto (FASD): https://www.kehitysvammaliitto.fi/kehitysvammaisuus/fasd/

Verneri.net (FASD oireyhtymät): https://verneri.net/yleis/fas-ja-muut-fasdin-muodot

Noin 18-minuuttinen Verneri.net:n https://verneri.net/ (verkkopalvelu kehitysvammaisuudesta) julkaisema Youtube-video: Alkoholin synnyttämät.
https://www.youtube.com/watch?v=0SXNpSusFCc&t=7s

Yle:n artikkeli äidin raskaudenaikaisen alkoholinkäytön pysyvästi vammauttaneesta Jennystä:
https://yle.fi/uutiset/3-10747852

2 kommenttia artikkeliin ”FASD Post Scriptum

  1. Krista Jurvelin

    Kiitos postauksestasi Samu!
    Aihe oli mielestäni todella mielenkiintoinen ja vaikka FASD on minulle jo vähän entuudestaan tuttu, opin tekstistäsi paljon uutta. Olit mielestäni kirjoittanut hyvin selvästi FASD:in määritelmästä, diagnosoinnin vaikeuksista ja Suomen tilanteesta. Itse en tiennyt, kansainvälisestä FASD-päivästä ja esimerkiksi siitä, miten Alko on myös siinä mukana. Olen kuitenkin sitä mieltä, että päivä voisi olla enemmän näkyvillä Suomessa, jotta ihmiset voisivat oppia aiheesta ja mahdollisesti olla mukana turvaamassa näiden syntymättömien lapsien tulevaisuutta. Luettuani postauksesi, kysyin muutamalta ystäviltäni tietävätkö he mikä FASD on ja kukaan heistä ei tiennyt mikä se on. Asian esille tuomista siis tarvitaan ja teit mielestäni juuri niin postauksellasi. Kiitos!

  2. Sini Heino

    Nostit Samu postauksessasi esiin tärkeän aiheen. Suomalaisten kansallismörkö, alkoholi, aiheuttaa vahinkoa jo niille, jotka eivät vielä ole itse ehtineet maailmaan asti. Harva minunkaan ystävistäni tietää, mitä FASD tarkoittaa, joten tiedotusta olisi hyvä lisätä. Itse törmäsin FASD-päivään vahingossa, joten siitäkin olisi hyvä tiedottaa tehokkaammin. Kuvasit mielestäni hyvin FASD:n oireita ja sitä, miten se helposti diagnosoidaan kuitenkin väärin. Tärkeää olisikin lasten oirehtiessa tarkistaa myös äidin raskauden aikaista toimintaa.

Vastaa