Suomiko suvaitsevaisuuden maa?

Rasismista puhuttaessa tulee ensimmäisenä mieleen rasistiset vitsit tai sanat toiselle. Voimme ajatella toimivamme suvaitsevasti toisiamme kohtaan vaikka todellisuudessa voimme tiedostaen tai tiedostamatta kohdella ihmisiä eriarvoisesti. Olemmeko me suomalaiset suvaitsevaista kansaa vai löytyykö yhteiskunnastamme rasismia ja syrjintää?

Helsingin Sanomat on julkaissut mielenkiintoisen artikkelin Suomessa esiintyvästä rakenteellisesta syrjinnästä. Artikkeli kertoo Shadia Raskista, joka on tutkinut syrjintäkokemuksia THL:ssä. Shadialle oli jo pienestä pitäen opetettu ettei hänen etunimellään välttämättä saisi töitä.

Suomalaiselle voi olla vaikea ajatella tilannetta, jossa oman nimen kirjoittaminen hakemukseen voi tarkoittaa sitä, ettet saa edes kutsua työhaastatteluun. Ongelma korostuu etenkin vaativammissa työtehtävissä. Ihmiset päätyvät ylikoulutettuina työskentelemään koulutusta vastaamattomaan työhön tai jäävät jopa kokonaan pois työelämästä. Paljon potentiaalia jää hyödyntämättä yhteiskunnassamme elävien syrjivien asenteiden takia.

Kuva: Pixabay

Keskusteluissa kuulee puhuttavan maahanmuuttajien potentiaalista Suomalaisille työmarkkinoille. Tämä tuntuu hieman tyhjältä puheelta jos todellisuudessa maahanmuuttajat joutuvat koulutustaan vastaamattomiin töihin. Syrjivistä asenteista pääseminen vaatii varmasti paljon erilaisia uusia keinoja rekrytoinnissa ja työyhteisöjen tomintakulttuureissa. Pystymmekö sellaiseen muutokseen? Onko työelämämme kielitaito vaatimukset liian korkeat tämän tavoitteen saavuttamiseen? Oppisimmeko löytämään vahvuuksia monikulttuurisuudesta? Miten oppisimme hyödyntämään ja arvostamaan jokaisen erilaista osaamista, vaikka se voisi vaatia meiltä ylimääräisiä ponnisteluja?

Suurin osa Showcasen blogeista on toteutettu osana Laurean opintojaksoja. Koko koulutustarjontaamme voi tutustua nettisivuillamme. Tarjoamme kymmenien tutkintoon johtavien koulutuksien lisäksi myös paljon täydennys- ja erikoistumiskoulutuksia sekä yksittäisiä opintojaksoja avoimen AMK:n kautta!

2 ajatusta aiheesta “Suomiko suvaitsevaisuuden maa?”

  1. Kiitos tästä loistavasta kirjoituksesta! Rasistiset vitsit ja sanat ovat huolestuttavan normalisoituja. Näitä kuulee mielestäni turhan liikaa, varsinkin työelämässä. Eikä niistä saa loukkaantua, koska ’’eihän kukaan tarkoita niillä mitään pahaa’’. Suomalaisessa yhteiskunnassa valitettavasti löytyy paljon rasismia ja syrjintää, se näkyy jopa tilastoissa. Pahin muoto tällaisesta syrjinnästä on tietysti systemaattinen rasismi. Se estää monien menestystä ja heidän potentiaalinsa jää täysin huomaamatta. Tämän lisäksi ulkomaalaistaustainen nimi hankaloittaa merkittävästi työn ja asunnon saantia. Asiat ovat toki menossa pikkuhiljaa parempaan suuntaan, mutta siinä on tietysti vielä parannettavaa.

    Mielestäni on hyvin hauskaa, että Suomessa odotetaan ja vaaditaan ulkomaalaistaustaisilta menestystä ja saavutusta, mutta siihen ei tarjota mahdollisuuksia. Asiat ovat hyvin ristiriidassa toistensa kanssa. Toivon kovasti, että meillä on tasa-arvoisempi systeemi tulevaisuudessa.

  2. Kiitos todella tärkeän asian esiintuomisesta. Näin kantasuomalaisena en voi puhua omista kokemuksista, mutta olen liian useasti joutunut todistamaan rasismia, johon olen myös puuttunut. Koen myös, että meillä kantasuomalaisilla on suurin vastuu rasismin hävittämisessä ja sen vastaan taistelussa. Jos me emme hyväksy rasismia, edes ”harmittomia” vitsejä vaan teemme antirasismista normin, on rasismin hankalampi elää yhteiskunnassamme. Olen kuullut liian monta puolustelevaa kommenttia, erityisesti hiukan vanhemmilta henkilöiltä siitä miten he kasvoivat esimerkiksi n sanaa käyttäen eikä se silloin ollut loukkaava. Samoihin aikoihin myös tupakan ei koettu olevan terveydelle haitallista, jospa siis eläisimme nykyhetkessä, katsoisimme maailmaa avarammin ja oppisimme virheistämme.

    Miten voi vielä olla, että yhteiskunnassamme pelkästään nimi voi vaikuttaa työllistymiseen? Ja Kuten Aishhma kommentoi ristiriitaa siitä, miten ulkomaalaistaustaisilta odotetaan työllistymistä ja menestystä mutta kuitenkin heitä syrjitään nimen perusteella työnhaussa. Suoraan sanottuna tällainen naurettavuus suututtaa. Taistellaan siis kaikki tasa-arvoisemman Suomen ja maailman puolesta puuttumalla rasismiin, aina.

Kommentoi