Haastattelin tämän kerran blogiin yli 20 vuotta muistisairaiden kanssa työskennellyttä perushoitajaa Eilaa. Eila on työskennellyt ensin seitsemän vuotta sairaalassa muistisairaiden osastolla ja sen jälkeen 15 vuotta asumispalveluyksikössä keskivaikeaa ja vaikeaa muistisairautta sairastavien kanssa.
Eilan mukaan muistisairaiden kanssa työskentely on niin fyysisesti kuin psyykkisestikin rankkaa. Työssä tulee aina muistaa, että jokainen muistisairas on persoonaltaan ja taudinkuvaltaan yksilö. Muistisairauksessa voi olla kyse esimerkiksi Alzheimerista, dementiasta tai verisuonten kalkkeutumisesta johtuvasta muistihäiriöstä, joissa jokaisessa on hyvin erilainen taudinkuva ja eteneminen. Muistisairaiden kanssa työskennellessä on tärkeää tietää ja tuntea mahdollisimman hyvin muistisairaan taustat, luonne ja elämä ennen sairastumista, sillä se auttaa hoitajaa paljon muistisairaan kohtaamisessa. Muistisairas tulee kohdata huomioiden sairastuneen omat jäljellä olevat resurssit ja asiat tulee suorittaa niillä ehdoilla ja toiminnoilla, joita muistisairaalla on jäljellä. Muistisairaiden kanssa on myös hyvä muistaa, että sairastunut ei usein ymmärrä samalla tavalla puhetta, hygieniatarpeita, rutiineja tai muita elämään kuuluvia asioita, kuin vanhus, jolla ei ole muistisairautta.
“Olin vasta aloittanut opintoni ja pääsin yököksi vanhainkotiin. Oli ensimmäinen yöni enkä tuntenut asukkaita lainkaan. Minulle annettiin vain nimilista, jossa oli muistisairaita kolmessa kerroksessa. Aloitin yläkerrasta, jossa istui viisi mummoa käytävällä ja jokainen täysin ulosteessa. Kukaan heistä ei osannut kertoa nimeään enkä tiennyt, missä talossa oli vaipat, siivouskaappi tai huuhteluhuone, joten juoksin alakertaan hakemaan työkaverini. Yö oli urani pahin ja olin varma, etten ikinä tule tähän taloon enää. Tulevana kesän olin kuitenkin täällä koko kesän yöhoitajana, mutta kokemus ei unohdu koskaan.”
Eila kertoo, että muistisairaiden kanssa on tärkeä olla hyvin selvillä muistisairaan jäljellä olevista taidoista. Muistisairaat eivät pidät muutoksista, jonka takia turvallinen ympäristö sekä selkeät rutiinit ovat tärkeitä. Toiminnot sekä omat hoitavat henkilöt tulisi mahdollisuuksien mukaan pysyä aina samoina. Työtahdin tulee myös olla rauhallinen eikä kiirettä saisi tuoda asiakkaalle esille, vaan hetkistä tulisi luoda hänelle rauhallisia ja turvallisia.
Eilan mukaan ehdottomasti haastavinta työssä on kuitenkin henkilökunnan vähyydestä johtuva kiire. Myös fyysinen ja psyykkinen kuormitus sekä työn vaativuuden kasvaminen tuovat työhön haastetta, kun työ on entistäkin vaativampaa asukkaiden huonontuneen terveydentilan vuoksi. Eilaa kuitenkin työssä motivoi valtava halu tehdä työtä ja palvella heitä, jotka eniten apua tarvitsevat. Hyvä yhteen puhaltava työyhteisö sekä kannustava esimies auttavat paljon työssä jaksamisessa. Asukkaat ja heidän omaisensa antavat myös usein hyvää palautetta ja ovat kiitollisia saamastaan hoidosta.
“Valvoin kerran erään muistisairaan kanssa hänen neljä viimeistä yötään. Kerroin vanhuksen omaiselle kahden tunnin välein mm. vanhuksen tilanteesta, asentojen vaihtamisesta ja huulien kostuttamisesta huomioiden samalla omaisen tarpeet kuuntelemalla häntä koko tämän ajan. Omainen asui Australiassa ja äitinsä kuoltua hän lähetti minulle sieltä mekon lapsenlapselleni sekä äidillensä kuuluneen rukousnauhan kiitokseksi hänen äitinsä kunnioittavasta hoidosta loppuun asti.”
Eilan mukaan myös muistisairaiden omaisten tukeminen on tärkeä osa työtä. Tärkeää omaisen tukemiseksi on aito kuuntelu, avoin keskustelu sekä säännölliset tapaamiset. Omaista tulee auttaa löytämään ne asiat, mistä hän saa itselleen voimavaroja, taloudellista tukea sekä vertaistukea.
“Tämä työ on minun elämäntapani ja terapiani. Teen koko sydämestäni tätä työtä, jossa pääsen palvelemaan lähimmäisiäni. Tätä työtä pitää tehdä sydämellä ja koko persoonallisuudellaan. Pitää mukautua ja sopeutua tuntoaistit koholla ja herkällä korvalla.”
Lähde:
Perushoitajan haastattelu. 5.12.2021. Jokela
Suurin osa Showcasen blogeista on toteutettu osana Laurean opintojaksoja. Koko koulutustarjontaamme voi tutustua nettisivuillamme. Tarjoamme kymmenien tutkintoon johtavien koulutuksien lisäksi myös paljon täydennys- ja erikoistumiskoulutuksia sekä yksittäisiä opintojaksoja avoimen AMK:n kautta!
Olipas erittäin valaiseva ja kuvaava kirjoitus rankasta työstä muistisairaiden vanhusten parissa. Haastateltavasi antoi realistisen, mutta kuitenkin lämminhenkisen kuvan omasta työstään sekä omasta tavastaan tehdä työtä. Myös omaisten huomioisen tärkeys tuli hienosti nostettua esille kirjoituksessasi. Avoin ja luotettava suhde työntekijöihin lisää omaisten arvostusta ja kiitollisuutta oman läheisen saamaa hyvää hoitoa kohtaan sekä vähentää huonoa omaatuntoa siitä ettei aina voi olla itse paikalla. Näin ainakin kävi itselleni oman omaiseni kohdalla. Kiitos.
Hyvä, kuvaava postaus ja haastattelu. Tietoja pitäisi antaa tarpeeksi ihan alusta alkaen. Jokainen muistisairas kun on yksilö ja toisen pään sisälle ja ajatuksiin ei voi nähdä.
Itse tein Asiakastyön harjoittelun vanhustyössä ja välillä tiedot olivat vaillinnaisia, kuka missäkin toimintatuokiossa voi osallistua mitenkin ja mikä on hyvää puuhaa järjestää ja mikä liian haastavaa. Osa tosi kunnossa, osa heikommassa. Tärkeintä on olla ihminen ihmiselle ja läsnä. Kuunnella. Vaikea mutta myös antoisa asiakasryhmä.