Vanhusten määrä lisääntyy ja sen myötä myös erilaisten muistisairauksien esiintyvyys yleistyy. Yleisin muistisairauksien aiheuttaja on Alzheimerin tauti, joka aiheuttaa 60-70 prosenttia tapauksista.
Muistisairauksien kehittymisen aiheuttajina on usein samankaltaisia tekijöitä kuin sydän- ja aivoverisuonisairauksilla. Korkea verenpaine, diabetes, ylipaino, alkoholi, tupakointi, liikunnan vähäisyys ja korkea kolesteroli ovat merkittäviä riskitekijöitä muistisairauden kehittymisessä. Perintötekijöillä on myös vaikutusta. Muistisairauksien yleisyys kuitenkin lisääntyy voimakkaasti nimenomaan ikääntymisen myötä. Vaikka elintavoilla voisikin olla merkitystä muistisairauden kehittymisessä, ne eivät siitä huolimatta välttämättä estä sen muodostumista.
Muistisairaus voi ilmetä monella tapaa arjessa: tutut askareet hidastuvat, ympäristön ja ajan hahmottaminen vaikeutuu, harhaluuloja voi ilmetä. Yleisiä oireita ovat myös ahdistuneisuus, masennus ja ärtymys. Usein läheiset alkavat huolestua muistisairaiden oireiluista. Muistisairaus saattaa ilmetä myös vaikeutena puhua, sovittuja tapaamisia unohtuu, persoonallisuus muuttuu ja mielialat vaihtelevat. Esineet alkavat kadota ja kelloa voi olla vaikea ymmärtää. Muistisairas henkilö itse kuitenkin saattaa kieltää muistihäiriön, mikä osaltaan voi hidastaa hoitoon hakeutumista. Muistisairaan omaiset ja läheiset ovatkin tärkeässä roolissa hoitoon hakeutumisessa.
Muistisairauden nopea toteaminen on erittäin tärkeää. Muistisairaus todetaan eli diagnosoidaan erilaisilla selvityksillä. Ensiksi selvitetään muistioireiden syy. Diagnostiikka, eli taudin määritys, perustuu muistisairauksille laadittuihin kliinisiin kriteereihin. Potilaan ja omaisen perinpohjaista haastattelua voidaan pitää diagnostiikan ja tilan arvioinnin kulmakivenä. Tässä vaiheessa selvitetään henkilön koulutustaso, erityisvaikeudet, psyykkinen tila ja yleinen terveydentila sekä lääkitys ja päihteiden käyttö. Erityisvaikeudet huomioidaan vastauksissa. Haastattelun aikana kiinnitetään huomiota muun muassa henkilön vireystasoon, keskittymiseen, päättelykykyyn, muistiin ja puheen ymmärtämiseen.
Diagnosointia varten muistihoitaja tekee erilaisia kyselyitä ja muistitestejä, lääkäri puolestaan tekee kliinisen haastattelun ja tutkimuksen. Sen lisäksi tehdään laboratoriotutkimuksia ja aivojen kuvantaminen. Omaisilta tai läheisiltä pyritään saamaan tietoa omaisille suunnatun kyselyn avulla. Ensioireita ja niiden ajankohta pyritään selvittämään. Mikäli henkilöllä todetaan etenevä muistisairaus, tilannetta seurataan puolen vuoden tai vuoden välein.
Erikoissairaanhoidon muistipoliklinikoilla toimii muistisairauksiin perehtyneitä lääkäreitä ja hoitajia, jotka tekevät tutkimuksia muistisairauden toteamiseksi ja he myös laativat hoidon suunnittelun. Alueellista vaihtelua hoidon järjestämisessä kuitenkin esiintyy. Varsinaista hoitoa itse muistisairauteen ei ole, mutta lääkityksellä sairauden etenemistä voidaan hidastaa. Hoidon tavoitteena on, että muistisairas voisi jatkaa mahdollisimman normaalia elämää. Muistisairaan ja hänen läheistensä hyvinvointi on hoidon kannalta avainasemassa. Mielekäs tekeminen, ihmisten tapaaminen ja fyysisen kunnon ylläpitäminen ovat tärkeitä. Tiedon saaminen sairaudesta, neuvonta ja ohjaus ovat myös olennaisia muistisairaan hoidossa.
Muistisairauteen ei ole kuitenkaan parannuskeinoa ja se etenee lääkityksestä huolimatta. Jossain vaiheessa kotona asuminen hankaloituu entisestään ja omaisten tai mahdollisen omaishoitajan jaksaminen vaikeutuu. Ammattilaiset joutuvat arvioimaan tilannetta uudestaan ja muistisairas usein siirretään kotihoidosta vanhainkotiin. Hoitopaikkoja on kuitenkin rajoitetusti ja pysyvän hoitopaikan saa vasta ammattilaisten suorittaman huolellisen arvioinnin ja kartoituksen perusteella.
Lähteet
https://www.kaypahoito.fi/kht00108
https://www.muistiliitto.fi/fi/muistisairaudet/muistihairiot-ja-sairaudet/muistihairioiden-tutkimus
Suurin osa Showcasen blogeista on toteutettu osana Laurean opintojaksoja. Koko koulutustarjontaamme voi tutustua nettisivuillamme. Tarjoamme kymmenien tutkintoon johtavien koulutuksien lisäksi myös paljon täydennys- ja erikoistumiskoulutuksia sekä yksittäisiä opintojaksoja avoimen AMK:n kautta!