Kuka huolehtii Iäkkäistä hyvinvointialueilla?

Tulevaisuudessa hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kuuluu hyvinvointialueille.  Sosiaali- ja terveydenhuollon kannalta se tarkoittaa sitä, että velvoite palvelujen järjestämiseen poistuu kunnilta. Kunnalla on kuitenkin vastuuta hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä tulevaisuudessakin eikä hyvinvointialueiden perustaminen vaikuta siihen. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kuuluu kuitenkin olennaisena osana hyvinvointialueiden toimintaan.  Hyvinvointialueilla on myös velvoite yhteistyön tekemiseen kuntien, hyvinvointialueella toimivien julkisten toimijoiden sekä yritysten ja yleishyödyllisten yhteisöjen kanssa. Jotta hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen onnistuisi, olisi tärkeää sopia yhteisen tiedon käytöstä, yhteisten tavoitteiden asettamisesta, konkreettisesta tekemisestä sekä selkeiden rakenteiden luomisesta. Näin voitaisiin estää mahdollinen päällekkäinen tekeminen sekä hyvinvoinnin edistämisen katvealueiden syntyminen. (Haverinen 2021.)

Haverin kertoo, että ikääntyneet ovat huolissaan sosiaali- ja terveyspalveluiden etääntymisestä jonnekin kauas. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa käytetty ilmaus ”palvelujen järjestäminen leveämmistä hartioista” voi kuulostaa sellaiselta, jonka varjoon yksittäinen vanhus voisi jäädä. Myös ympärivuorokautisten asumisyksiköiden muuttaminen kauemmas voi huolettaa. Hyvinvointialue toteuttaa jatkossa ympärivuorokautisten asumisyksiköiden palvelut, mutta kunta voi vaikuttaa uusien yksiköiden sijainteihin esimerkiksi varaamalla palvelutontteja. Myös tässä hyvinvointialueiden on tehtävä tiivistä yhteistyötä alueensa kuntien kanssa, jottei ikääntyneiden täydy muuttaa pois tuttujen asuinalueiden ja läheisten luota. (Haverinen 2021.) Myös kaupunginvaltuutetut Lampi ja Paasikivi nostavat Turun Sanomissa esiin pelon asumisyksiköiden karkaamisesta yhä kauemmas kotikunnista, joka heikentäisi mm. tapaamismahdollisuuksia. Asumisen järjestyminen läheisten lähettyvillä on tärkeää ja sillä on suuri vaikutus vanhusten hyvinvointiin. (Lampi & Paasikivi 2022.) 

Paasikivi ja Lampi nostavat myös esiin, kuinka kaikki puolueet ja ehdokkaat puhuvat vanhusten laadukkaiden palvelujen toteutumisen puolesta, mutta edut saattavatkin olla vaakalaudalla tulevassa sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa. Vanhustenpalveluiden tila on ollut jo pitkään huono ja henkilöstöpulasta, kodeissaan heikosti pärjäävistä vanhuksista sekä jonoista palveluasumiseen on tullut uusi normaali. Ilman riittäviä henkilöstöresursseja hyvinvointialue ei pysty toteuttamaan laadukkaita palveluja vanhuksille. Myöskään hoitajien palkkaus ei vastaa työn kuormittavuutta tai koulutusta ja   hoitajien työn arvostuksen lasku vaikuttaa myös koulutukseen hakeutumiseen. (Lampi & Paasikivi 2022.) 

Myös Vihreiden liiton kansanedustajan Sofia Virran mukaan ikääntyneiden palveluissa on valtavasti puutteita, joka pahimmillaan vaarantaa oikeuden hyvään vanhuuteen. Myös hoivan saatavuus on heikentynyt erityisesti heidän kohdallansa, jotka sitä eniten tarvitsisivat. Puutteet ikääntyvien palveluissa heijastuvat myös läheisten elämään. Virran mukaan sote-uudistuksen onnistumisen yksi tärkeä mittari onkin, miten onnistumme jatkossa järjestämään ikääntyvien palvelut. Tulevien hyvinvointialueiden päättäjien on perehdyttävä tutkittuun tietoon pohjautuviin näkemyksiin siitä, miten ikäihmisten hyvinvointiin tulee panostaa. Sofia Virran mukaan tärkeää olisi mm. vanhusten yksilöllisten tarpeiden huomiointi, vanhusten ongelmiin sekä avuntarpeeseen vastaaminen nopeasti ja oikea-alaisesti sekä hoitajien työolojen, jaksamisen ja palkkojen parantaminen. Iäkkäiden palveluita kehittäessä on myös tärkeää ottaa huomioon omaisten rooli ja jaksaminen. (Virta 2021.) 

Eläkeläiset ry kannustaa kaikkia eläkeläisiä äänestämään vaaleissa sekä nostamaan esiin eläkeläisten asioita, sillä hyvinvointialuille päätetään monista asioista, joilla on vaikutus iäkkäiden hyvinvointiin, terveyteen ja turvallisuuteen. Tällaisia asioita ovat mm. palveluiden saatavuus, hoitoon pääsy sekä elämänhallinnan tukeminen palveluohjausta vahvistamalla. Eläkeläiset ry:n vaalitavoitteisiin kuuluu palveluiden yhdenvertaisuus, vanhuspalveluiden kuntoon tulo, julkisten palveluiden ensisijaisuus sekä ikääntyneiden mukaan ottaminen vaikuttamiseen. Eläkeläiset ry:n mukaan palvelut tulisi olla saatavilla asuinpaikasta riippumatta ja lähipalvelut sekä liikenneyhteydet palveluiden luokse tulisi taata. Myös vanhusten hoivaan on sijoitettava lisää varoja ja ympärivuorokautisen hoidon tarjontaa on lisättävä, jotta heikkokuntoiset vanhukset eivät jäisi kotihoidon varaan. Myös Eläkeläiset ry:n mielestä on tärkeää, että myös omaishoitajien jaksamisesta huolehditaan. Jatkossakin julkisella vallalla on keskeisin rooli palvelujen tuottajana ja heidän tulisikin toimia esimerkkinä palveluiden hyvässä laadussa. Myös kansalaisten sekä kansalaisyhteiskunnan mukaan ottaminen on tärkeää ja hyvinvointialueiden vanhusneuvostoihin tulisi nimetä alueella toimivien valtakunnallisten eläkeläisjärjestöjen edustajia. Ikäihmisten osallistuminen ei saa olla näennäistä, vaan tarvittaisiin aitoa keskustelua ja kuulemistilaisuuksia. Päätöksentekijöiden ja virkamiesten tulisikin jalkautua alentuneen toimintakyvyn omaavien vanhusten luo. Eläkeläiset ry kannustaakin eläkeläisiä äänestämään ja näin vaikuttamaan sellaisten ihmisten valituksi tulemiseen, jotka tuntevat ikäihmisten tarpeet ja haluavat kehittää ikäystävällistä hyvinvointialuetta. (Eläkeläiset ry 2022.) 

Mielestäni on todella tärkeää nostaa iäkkäiden asema esiin hyvinvointialueiden voimaantulossa. On tärkeää, että päätöksenteossa saataisiin myös niiden ääni kuuluviin, jotka ovat haavoittuvassa asemassa ja siksi palveluita myös eniten käyttää. Myös minua huolestuttaa hyvinvointialueiden vaikutus asumisyksiköiden harventumiseen. Kenenkään ei tulisi pelätä, että oma koti siirtyykin kauas tutusta ympäristöstä. Mielestäni olisi myös tärkeää lisätä pariskunnille suunnattuja asumisyksiköitä. Myös vanhuksella tulisi olla oikeus asua puolison kanssa yhdessä. Sofia Virran mukaan pariskuntien on saatava elää perheenä myös silloin, kun vain toinen tarvitsee laitos hoitoa (Virta 2021). Olen tästä täysin samaa mieltä ja on todella surullista, että tämä ei usein ole tällä hetkellä mahdollista. Olisikin mielestäni tärkeää, että ikäihmisten päätöksen tekoon vaikuttaminen mahdollistettaisiin monipuolisemmin. Keskustelun ei tulisi tapahtua vain internetin välityksellä, joka ei tavoita kaikkia ikääntyneitä. Olen samaa mieltä eläkeläiset ry:n kanssa siitä, että päätöksentekijöiden tulisi jalkautua suoraan vanhusten luo ja kuulla aitoja kokemuksia sekä toiveita heitä koskevista palveluista. Lampea ja Paasikiveä lainaten: “Päättäjien ei pidä unohtaa kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevia tai niitä, joiden on jostain syystä vaikea saada ääntään kuuluviin. Ihmisyyden arvostamisen tulee olla kaiken päätöksenteon perusta.”  

Lähteet: 

Eläkeläiset ry 2022. Aluevaalit 2022. Viitattu 11.1.2022. Aluevaalit 2022 – Eläkeläiset Ry – Pensionärerna Rf (elakelaiset.fi)  

Haverinen, A. 2021. Kenen vastuulla on iäkkäiden hyvinvoinnin tukeminen uudessa sotessa? Vanhustyö-lehti. Viitattu 10.1.2022. Vanhustyö-lehti: Kenen vastuulla on iäkkäiden hyvinvoinnin tukeminen uudessa sotessa? – Vanhustyön keskusliitto (vtkl.fi) 

Lampi, P. & Paasikivi, S. 2022. Vanhuksia ja vammaisia pitää puolustaa hyvinvointialueella. Turun Sanomat. Viitattu 10.1.2022. Lukijoilta | Vanhuksia ja vammaisia pitää puolustaa hyvinvointialueella – Aluevaalit – Turun Sanomat (ts.fi) 

Virta, S. 2021. Oikeus hyvään vanhuuteen on turvattava – 5 keinoa ikääntyneiden hyvinvointiin panostamiseksi hyvinvointialueilla. Blogi. Viitattu 11.1.2022.  Oikeus hyvään vanhuuteen on turvattava – 5 keinoa ikäänty­neiden hyvinvoin­tiin panosta­mi­seksi hyvinvoin­tia­lueilla | Sofia Virta 

Suurin osa Showcasen blogeista on toteutettu osana Laurean opintojaksoja. Koko koulutustarjontaamme voi tutustua nettisivuillamme. Tarjoamme kymmenien tutkintoon johtavien koulutuksien lisäksi myös paljon täydennys- ja erikoistumiskoulutuksia sekä yksittäisiä opintojaksoja avoimen AMK:n kautta!