Hei taas kaikille! Lupasinkin viime postauksessani kertoa teille vielä lisää koulunkäynnin tukijärjestelmästä ja millaista tukea on saatavilla, kun lapsella on todettu kehitysvamma. Kolmiportaisen oppimisen ja koulunkäynnin tukijärjestelmä kuuluvat perusopetuslain periaatteisiin. Tuki jakautuu yleiseen, tehostettuun ja erityiseen tukeen.
Yleinen tuki on pedagogillista, kasvatuksellista ja hoidollista tukea ja kaikki lapset ovat oikeutettuja siihen. Tarkoituksena on turvata lapsen oppiminen ja kasvu mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Yleistä tukea on muun muassa opetuksen eriyttäminen, yhteistyö koulun henkilöstön kanssa sekä opetusryhmien muuntelu tilanteen mukaan. Yleisen tuen saanti ei edellytä minkäänlaisia päätöksiä tai tutkimuksia.
Tehostettu tuki on oppilaille, jotka tarvitsevat säännöllistä tukea tai useita tukimuotoja oppimisessaan tai koulunkäynnissään. Tehostetun tuen aloittaminen perustuu pedagogiseen arvioon sekä oppilaalle laadittuun oppimissuunnitelmaan. Tehostetun tuen aikana korostuu erityisesti osa-aikaisen erityisopetuksen, opintojen yksilöllisen ojauksen, oppilashuollon ja kodin kanssa tehtävän yhteistyön merkitys.
Erityinen tuki koostuu erityisopetuksesta ja siinä huomioidaan myös muu oppilaan tarvitsema sekä perusopetuslain mukainen tuki. Pedagogisilla ratkaisuilla turvataan oppilaan oppiminen. Nämä voivat olla yhteydessä esimerkiksi opetukseen, työtapoihin tai valittaviin materiaaleihin ja välineisiin.
Erityisen tuen päätös
Päätös erityisestä tuen tarpeesta tehdään niille lapsille, jotka tarvitsevat pidempiaikaista sekä laajaa tukea. Erityisopetus on pedagogista tukea sekä koulunkäynnin kanssa tarvittavaa tukea. Lapsi voi tarvita esimerkiksi erilaisia avustajapalveluita tai apua kommunikoinnissa.
Mahdollinen päätös erityisestä tuesta sekä koulunmuodonselvityksestä tehdään kuntoutusryhmän avulla silloin, kun lapsella on todettu kehitysvamma tai kehitysviivästymä. Vanhempien halutessa lapsi voi aloittaa esiopetuksen 5-vuotiaana ja päätös erityisestä tuesta pystytään tekemään ennen esi- ja perusopetusta kyseisenä vuonna, kun lapsi täyttää 5 vuotta.
Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) on oppilaalle, jolle on suunniteltu erityisen tuen päätös. Oppilas saa erityisopetusta henkilökohtaisen suunnitelman mukaisesti. Ensin opetuksen järjestäjän on kuitenkin tehtävä pedagoginen selvitys, jonka jälkeen päätetään erityisen tuen tarpeesta. Vanhemmat voivat myös pyytää päätöstä erityisen tuen tekemisestä ja päätöstä ei tietenkään saa tehdä ilman huoltajien hyväksyntää. Pedagoginen selvitys sisältää muun muassa opettajien kuvauksen oppimisen etenemisessä sekä oppilaan koulunkäynnin yleistilanne koulun, oppilaan ja huoltajan näkökulmasta.
Erityisen tuen päätöksessä tulee kertoa oppilaan pääsääntöinen opetusryhmä, mahdolliset tulkitsemis- ja avustajapalvelut ja muut palvelut sekä lapsen opetuksen poikkeava järjestäminen tarpeen mukaan. Oppilas, joka saa erityistä tukea, opiskelee joko oppiaineittain tai toiminta-alueittain. Toiminta-alueita ovat motoriset taidot, kieli ja kommunikaatio, sosiaaliset taidot, päivittäisten toimintojen taidot ja kognitiiviset taidot. Päätös tarkistetaan toisen vuosiluokan jälkeen ja ennen kuin nuori siirtyy seitsemännelle luokalle. Mikäli oppilaan tuen tarve muuttuu, erityisen tuen tarvetta katsotaan uudelleen.
Tässä oli tiivistetysti tietoa koulunkäynnin tukijärjestelmästä ja erityisestä tuesta vammaisille lapsille. Toivottavasti tässä oli teille uutta tietoa ja hyvää uutta vuotta kaikille!
Suurin osa Showcasen blogeista on toteutettu osana Laurean opintojaksoja. Koko koulutustarjontaamme voi tutustua nettisivuillamme. Tarjoamme kymmenien tutkintoon johtavien koulutuksien lisäksi myös paljon täydennys- ja erikoistumiskoulutuksia sekä yksittäisiä opintojaksoja avoimen AMK:n kautta!
Kiitos hyvästä tiivistyksestä. Koululla on tosiaan käytössä nuo tukimuodot kaikille oppilaille. Kunnista varmaan paljon riippuu, miten kehitys- ja vaikeastivammaiset lapset sijoitetaan kouluun. Mitä itse tiedän niin Keski-Uudenmaan alueella monissa kunnissa opetus on järjestetty yhdessä yksikössä. Sitten on myös rajatapauksia lapsissa, jotka saattavat käydä esimerkiksi erityisluokalla koulua. Uskoisin, että kunnan koko määrittää paljon sitä miten opetus on kouluissa järjestetty.