Mielenterveys- ja päihdeongelmat ovat yleisiä lastensuojelussa. Sijoitetuista 13–17-vuotiaista lapsista joka toinen on nuorisopsykiatrian asiakas, minkä lisäksi lähes kahdella kolmesta koulukotiin sijoitetulla lapsella on jokin psykiatrinen diagnoosi. (Laitinen 2021.) Noin puolet mielenterveysongelmista alkaa lapsuudessa ja nuoruudessa ennen 14 vuoden ikää (WHO 2019). Korona-ajan vaikutuksia lastensuojeluun vielä seurataan, mutta esimerkiksi Helsingissä mielenterveysongelmiin liittyvien lastensuojeluilmoitusten määrä kasvoi alkuvuonna neljänneksen viime vuoteen verrattuna. Lastensuojelun asiakkuuksien ja sijoituksien määrän on arvioitu kasvavan vielä entisestään. (Lepistö 2021.)
Lapsen tai vanhemman mielenterveys- ja päihdeongelmat ovat yleisiä syitä lapsen huostaanottoon, mutta pelkästään esimerkiksi masennus ei voi olla syy sijaishuollolle. Huostaanotto on viimesijainen keino, jolla pyritään turvaamaan lapsen kehitys ja kasvu. Kaikkien muiden toimenpiteiden tulee osoittautua riittämättömiksi ja laissa säädettyjen tiukkojen huostaanoton edellytysten tulee täyttyä ennen huostaanottoa. (Huostaanoton yleisimmät syyt.) Lastensuojelussa näkyy paljon muun muassa koulukäynnin vaikeuksia sekä itsetuhoisuutta (Lepistö 2021). Itse huomasin samoja haasteita työskennellessäni eräässä lastensuojelun laitoksessa, minkä lisäksi myös päihteidenkäyttöä tuntui esiintyvän suurimmalla osalla asiakkaista.
Lasten ja nuorten mielenterveysongelmat ovat kasvussa, minkä vuoksi jo valmiiksi kuormittuneiden hoitotahojen on vaikea vastata tuentarpeeseen (Lepistö 2021.). Lastensuojelulaissa (417/2007) säädetään erikseen terveydenhuollon velvollisuuksista järjestää lastensuojelunasiakkaana olevalle lapselle hoito- ja terapiapalveluita, jos ne ovat tarpeellisia. Laitoksessa työskennellessäni huomasin, kuinka paljon nuorten hoitokontakteihin panostettiin, mutta hoitojen vaikuttavuudesta en juurikaan saanut tietoa. Monesti törmäsin kuitenkin tilanteeseen, jossa tarpeellista hoitoa joutui odottamaan esimerkiksi kuukausia, mikä on hyvin pitkä aika avun tarpeessa olevalle.
Oireilevan lapsen tai nuoren hoitoon liittyy useampi ongelmakohta. Osastojaksot ovat lyhentyneet, minkä vuoksi vain akuutit ongelmat ja lääkitykset saadaan hoidettua, mutta sen jälkeen nuori siirtyy takaisin laitokseen. Lasten ja nuorten hoitamisessa lastensuojelulaitoksissa taustalla voivat olla resurssipula tai säästäminen, sillä nuoren hoitaminen laitoksessa on halvempaa kuin sairaalassa. Nuoren oireilun kasvaessa hänet siirretään usein vain vaativampaan laitokseen, mutta sijaishuollon hoitomallit eivät välttämättä takaa tarvittavaa hoitoa, sillä jopa vaativammissa laitoksissa resurssointi ja osaaminen eivät aina riitä. Hoidon puutteellisen laadun takana voi olla myös sitoutumattomuus hoitoihin. (Laitinen 2021.)
Yhden ihmisen sairastuminen vaikuttaa koko perheeseen. Masentuneiden vanhempien lapsista jopa 60 prosentilla on alttius sairastua mielenterveyshäiriöön ennen 25 ikävuotta. Vanhempien mielenterveys- ja päihdeongelmat voivat myös vaikuttaa lapsen kehitykseen ja elämänlaatuun sekä vanhemman toimintaan, minkä vuoksi koko perheen huomioiminen on erityisen tärkeää, kun mielenterveys- ja päihdepuolelle tulee perheellinen asiakas. (Saarinen & Salminen 2019.) Perheen lapsille tulisi antaa mielenterveyttä edistäviä toimia sekä ehkäisevää mielenterveystyötä, jotta mahdollisimman varhaisessa vaiheessa pystyttäisiin ennaltaehkäisemään mahdollinen mielenterveyshäiriön kehitys sekä turvaamaan turvallinen ja onnellinen lapsuus kotona.
Lähteet:
Huostaanoton yleisimmät syyt. Minilex. Viitattu 5.10.2021.
ttps://www.minilex.fi/a/huostaanoton-yleisimm%C3%A4t-syyt
Laitinen, J. 2021. Sijaishuollon lapset eivät aina saa apua mielenterveyden ongelmiin. Talentia-lehti. Viitattu 8.10.2021.
https://www.talentia-lehti.fi/sijaishuollon-lapset-eivat-aina-saa-apua-mielenterveyden-ongelmiin/
Lepistö, J. 2021. Mielenterveyden ongelmiin liittyvät lastensuojeluilmoitukset selvässä kasvussa Helsingissä – “Nämä lapset ja nuoret eivät voi jäädä odottamaan”. MTV-uutiset. Viitattu 8.10.2021.
Saarinen, S. & Salminen, A. 2019. Mielenterveys- ja päihdeongelma vaikuttaa koko perheeseen. Lastensuojelun keskusliitto. Viitattu 5.10.2021.
https://www.lskl.fi/blog/mielenterveys-ja-paihdeongelma-vaikuttaa-koko-perheeseen/
WHO. 2019. Mental Health. Viitattu 8.10.2021.
https://www.who.int/news-room/facts-in-pictures/detail/mental-health
Kuva:
https://pixabay.com/fi/photos/masennus-ahdistus-surua-j%c3%a4rkytt%c3%a4%c3%a4-4782718/
Suurin osa Showcasen blogeista on toteutettu osana Laurean opintojaksoja. Koko koulutustarjontaamme voi tutustua nettisivuillamme. Tarjoamme kymmenien tutkintoon johtavien koulutuksien lisäksi myös paljon täydennys- ja erikoistumiskoulutuksia sekä yksittäisiä opintojaksoja avoimen AMK:n kautta!
Lastensuojelu ei ole minulle kovin tuttu toimintakenttä, mutta vaikka en ole sinänsä yllättynyt, että asiakkailla esiintyy paljon mielenterveys- ja päihdehaasteista, ovat kuvaamasi tilastot pysäyttäviä. Voisi varmaan ajatella, että kaikilla lasu-lapsilla on kokemusta mielenterveys- ja päihdeongelmista joko omakohtaisesti tai läheisten kohdalla.
Mielenterveyden haasteista puhuttaessa korostetaan paljon ennaltaehkäisyn tärkeyttä, mikä varmasti olisi tärkeä apu tässäkin tilanteessa. Vanhemman tai lapsen oireillessa koko perhe olisi huomioitava ja tarjottava apua oikea-aikaisesti ennen kuin ongelmat kärjistyvät. Juuri niin kuin kirjoitat olisi ensisijaisen tärkeää pystyä turvaamaan jokaiselle lapselle turvallinen ja onnellinen lapsuus kotona.
Maaret/Repolainen
Kyllä! Itselläni ei ole työkokemusta lastensuojelusta, joten jakamasi tieto kentältä on minulle arvokas! Vastaavia pohdintoja kuulee ja lukee yleisestikin eri kentiltä, tukitoimet ovat riittämättömät nykytilanteen paineeseen. Ilmiö näkyy myös lastensuojelun ulkopuolella muussa nuoriso- ja mielenterveystyössä, nuoret voivat huonosti ja se ilmenee varmasti kotien ja katujen lisäksi myös lastensuojelussa. Vantaalaiseen matalankynnyksen mielenterveyspalveluita ja neuvoja tarjoavaan nuorten päiväkeskus Nuppiin oli viime heinäkuussa 200 asiakkaan jono, se vastaa ajallisesti jopa 2-4 kuukautta odottamista (Vantaan kaupungin valtuusto kävi hyvää keskustelua Vantaan nuorten ja perheiden tuentarpeesta 20.9.2021 valtuuston kokouksessa, nauhoite löytyy Vantaa kanavalta jos kiinnostaa!).
Kun tukitoimet ovat riittämättömät kouluissa, neuvoloissa, terveyskeskuksissa ja kuten nostit esiin, jopa lastensuojelussa, on aika miettiä että pitäisikö asialle tehdä kiireellisesti jotain. Tarvitaan lisää ennaltaehkäisevää työtä lapsille ja myös heidän perheilleen, sekä lisää mielenterveystyön ammattilaisia, kuten psykiatrisia sairaanhoitajia sekä psykologeja kaupungin palkkalistoille ja osaksi lastensuojelua! Lastensuojelun sekä muun nuoriso- ja mt-työn tilanne tuntuvat olevan kukin omalla tavallaan kriisiytyneitä kenttiä, joiden paine lisää painetta myös toiseen, ja jos yksi kaatuisi niin se näkyisi myös muiden työssä. On vaan jotenkin niin hurjaa, että tilanne on päästetty näin pahaksi, varsinkin pandemian aikaan. Tilannehan ei ollut hyvä vielä ennen koronaakaan.
Kumpikohan tulee pidemmällä aikavälillä kalliimmaksi, se että lisäisimme lastensuojelun resursseja ja kehittäisimme palveluja, vai se että katsomme vierestä kun ’’talo palaa’’ ja siivoamme jäljet sitten joskus myöhemmin. Tarvitsemaansa apua vaille jääneet lapset ja nuoret ovat vaarassa jäädä myös muun yhteiskunnan hyvinvoinnin ulkopuolelle vielä aikuisiälläkin.