Maahanmuuttajien työllistyminen puhututtaa usein yhteiskunnallisessa keskustelussa. Viime vuonna Yle uutisoi miesten ja naisten välisistä eroista maahanmuuttajien työllistymisessä. Artikkelin mukaan ulkomailla syntyneistä työikäisistä naisista vain 55% työskenteli kun taas Suomessa syntyneistä naisista työskenteli yli 70 % vuonna 2018, mikä tarkoittaa yli 15 prosenttiyksikön eroa. Ero on merkittävä verrattuna miesten parin prosenttiyksikön vaihteluun. Toisaalta esimerkiksi Työ- ja elinkeinoministeriön Maahanmuuttajien työllistyminen -julkaisussa (2014) todetaan, että maassa oleskeluaika nostaa naisten työllisyysastetta vähitellen vaikkakaan se ei nouse miesten tasolle.
Maahanmuuttajien työllistyminen -julkaisussa ongelmiksi mainitaan muun muassa työllistymisprosessin pitkät odotusajat. Maahanmuuttajista 60% ilmoittautuu julkaisun mukaan työttömäksi työnhakijaksi mutta odotusajat ilmoittautumisen ja TE-toimiston toimenpiteiden välillä ovat pitkiä. Ylen artikkelissa nostetaan esille erityisesti pienten lasten äitien haasteet työllistyä, sillä siinä missä Suomessa lasten kanssa kotiin jäänyt äiti palaa aiempaan työpaikkaansa ei maahan muuttaneella äidillä ole vielä Suomessa työtä, johon palata. Toinen Ylen artikkelissa esiin nostettu ongelma koskee sukupuolen mukaan erityineitä työmarkkinoita. Naisia työskentelee enemmän suomen kielitaitoa vaativissa töissä kuten sosiaali- ja terveysalalla tai asiakaspalvelussa, kun taas miesvaltaisemmilla aloilla kuten rakennus- ja kuljetusalalla työkieli vaihtelee.
Työ- ja elinkeinoministeriö esittää julkaisussaan ratkaisuiksi kielitaitoa parantavia palveluita sekä osana TE-toimistojen palveluita että kohdennetusti lasten kanssa kotona oleville vanhemmille. Lisäksi TE-toimistot nostivat raportissa esille työn ohella tapahtuvan kielen opiskelun tärkeyden ja tämän tukimuodon olemattomuuden. Työn ohella tehtävä kielen opiskelu korostuu myös Ylen artikkelissa.
Olisikin mielenkiintoista tietää miten eri alojen koulutukset ja kielitaito vaikuttavat maahanmuuttajien työllistymiseen ja työllistyvätkö he omaa koulutustasoaan vastaaviin tehtäviin Suomessa.
Julkaisu maahanmuuttajien työllistymisestä ei valitettavasti käsittele koulutuksen ja kielitaidon roolia työllistymisessä. Itseasiassa julkaisussa jopa mainitaan, että tietoa ei ole saatavilla riittävän kattavasti. Olisikin mielenkiintoista tietää miten eri alojen koulutukset ja kielitaito vaikuttavat maahanmuuttajien työllistymiseen ja työllistyvätkö he omaa koulutustasoaan vastaaviin tehtäviin Suomessa.
Suurin osa Showcasen blogeista on toteutettu osana Laurean opintojaksoja. Koko koulutustarjontaamme voi tutustua nettisivuillamme. Tarjoamme kymmenien tutkintoon johtavien koulutuksien lisäksi myös paljon täydennys- ja erikoistumiskoulutuksia sekä yksittäisiä opintojaksoja avoimen AMK:n kautta!
Postausta oli mielenkiintoista lukea ja sain paljon uutta tietoa maahanmuuttajien työllisyydestä. Erityisesti pienten lasten äitien mahdollisuudet työpaikan hankkimiseen tulisi ehdottomasti olla paremmat ja tähän pitäisi keksiä joku ratkaisu. Äitien ollessa kotona pienten lasten kanssa, ei heillä ole edes välttämättä mahdollisuutta mennä töihin, koska kuka sitten huolehtisi lapsista? Olen myös sen kannalla, että maahanmuuttajien kielitaitoa tulisi edistää ja kouluttautumismahdollisuuksia tuotava enemmän esille. Ilman kielitaitoa maassamme on todella vaikeaa löytää työpaikkaa.
Kiitos postauksesta! 🙂
Moikka! Kiitos kirjoituksestasi liittyen maahanmuuttajien työllistymisen ongelmiin. Aihe tuntuu olevan jatkuvasti hyvin ajankohtainen ja kirjoitit asiasta mielenkiintoisista näkökulmista.
Koen itse tärkeänä tekijänä sen, että maahanmuuttajia tuettaisiin (suomen tai ruotsin) kielen opiskelussa riittävästi, sillä monin paikoin näiden osaaminen on miltein välttämätön ehto työpaikan saamiseen. Tässä juuri korostuu kuvaamasi ero siitä, millaisille sektoreille naiset ja miehet lopulta työllistyvät. Jo kotoutumisen kannalta kielen oppiminen olisi hyvä juttu, jotta todennäköisyydet tutustua paikallisiin ihmisiin kohentuisivat.
Julkaisustasi tuli mieleen, että Suomen Pakolaisapu kouluttaa vapaaehtoisia työelämämentoreiksi, jotka osallistuvat tukemaan työelämävalmennukseen osallistuvia. Mentorin tehtävänä on tukea maahanmuuttaneiden asemaa työmarkkinoilla esimerkiksi tarjoamalla tietoa työnhaun keinoista. Lisää tietoa löytyy täältä: https://pakolaisapu.fi/sauma/
Ajattelen, että tuollaisesta toiminnasta on varmasti konkreettista apua työpaikkojen etsimiseen ja työhaastatteluun valmistautumiseen liittyen. Haasteena maahanmuuttaneilla työnhakijoilla monesti on myös se, että kotimaassa suoritettu koulutus ei ole Suomessa pätevä, jolloin heidän on joko hakeuduttava koulutukseen taikka haettava työtä aivan eri tyyppiseltä alalta. Tuollaisessa tilanteessa onkin hyvä, jos on paikallinen kertomassa, millaiselle alalle maahanmuuttanut voisi todennäköisesti työllistyä.
Mukavaa Halloween viikonloppua!