Kun lapsi huostaanotetaan, hänelle järjestetään joko laitos- tai perhehoitopaikka. Laitosolosuhteet eivät koskaan kuitenkaan ole se ihanteellisin vaihtoehto, varsinkaan jos ongelmana ei ole ollut lapsen oma käytös, vaan vanhempien kykenemättömyys huolehtimaan hänestä. Vuonna 2021 huostassa olleita 0–17-vuotiaita oli koko maassa yhteensä 11 374, joista uusia huostaanottoja oli 1706 (Sotkanet 2023). Näillä määrillä tarvitaan valtava määrä sijaisvanhempia, jotta mahdollisimman moni pääsisi perhehoitoon.
Miten sijaisvanhemmaksi sitten ryhdytään? Kirjoitin googlen hakukenttään sijaisvanhemmuus ja heti ensimmäisenä vastaan tulivat SOS-Lapsikylän kattavat sivut aiheesta. Heiltä voi tilata maksuttoman infopaketin sijaisvanhemmuudesta tai osallistua infotilaisuuteen, joita järjestetään ympäri Suomea. Sijaisvanhemmaksi haluava osallistuu useamman kuukauden PRIDE-valmennukseen (Parents’ Resources for Information, Development and Education), joka valmistaa häntä tulevaan tehtävään. Valmennus on ryhmämuotoinen ja koostuu 9 tapaamiskerrasta ja kirjallisista kotitehtävistä, joiden avulla esimerkiksi käydään läpi omia elämänkokemuksia ja niiden vaikutusta sijaisvanhemmuuteen. (SOS-Lapsikylä 2023a.)
Sijaisvanhemmiksi haetaan pääasiassa pariskuntia tai perheitä, ja sosiaali-, terveys- tai kasvatusalan koulutus katsotaan eduksi, mutta sitä ei edellytetä. Sijaisvanhempana voi toimia omassa kodissaan tai SOS-Lapsikylän asunnossa. Sijoitettuja lapsia saa olla yhdessä perheessä neljä, ja tähän sisältyvät myös perheen omat alaikäiset tai erityistä hoitoa vaativat lapset. Jos lasten hoidosta vastaa kaksi aikuista, ja toisella on riittävä kasvatusalan kokemus ja koulutus, lapsia saa olla perheessä kuusi. (SOS-Lapsikylä 2023b.)
Entä sitten kulut ja korvaukset? Asui perhe sitten omassa asunnossaan tai SOS-Lapsikylän asunnossa, omat asumiskustannuksensa perhe maksaa itse, mutta sijoitetun lapsen osuuden hoitaa SOS-Lapsikyläsäätiö. Perhehoitajat saavat työstään hoitopalkkiota sekä kulukorvauksia, joilla katetaan sijoitetun lapsen ylläpito ja myöskin mainitut asumismenot. Näiden lisäksi käynnistämiskorvauksella voidaan kattaa esimerkiksi sijoitetun lapsen harrastusvälineitä tai huonekaluja tai muita välttämättömiä alkuhankintoja. Sijaisvanhemmuutta voi siis tehdä päätoimisesti. (SOS-Lapsikylä 2023b.)
“Sijaisvanhemman tarjoama perhehoito voi muuttaa sekä lapsen että sijaisvanhemmaksi ryhtyvän elämän. Sijaisperheessä lapsi saa turvallisen arjen ja kodin siksi aikaa, kun hän sitä tarvitsee. Sijaisvanhempi taas saa erittäin merkityksellisen työn.” SOS-Lapsikylä 2023a
Vakaita, rohkeita ja turvallisia sijaisvanhempia haetaan jatkuvasti ympäri Suomea. Jos homma alkaa kiinnostaa, suosittelen tsekkaamaan SOS-Lapsikylän sivut! Sieltä löytyy kattavasti tietoa ja muun muassa ihmisten omia kokemuksia sijaisvanhemmuuden ympäriltä: Kokemuksia sijaisvanhemmuudesta arkistot – Sijaisvanhemmuus
Lähteet:
SOS-Lapsikylä 2023a. Sijaisvanhemmuus. Viitattu 22.1.2023. https://www.sijaisvanhemmuus.fi/sijaisvanhemmaksi-sos-lapsikylaan/
SOS-Lapsikylä 2023b. Usein kysytyt kysymykset. Viitattu 22.1.2023. https://www.sijaisvanhemmuus.fi/usein-kysytyt-kysymykset/#kysymys1
Sotkanet 2023. Tulostaulukko. Viitattu 22.1.2023. https://sotkanet.fi/sotkanet/fi/taulukko/?indicator=s04PtDY00QcA®ion=s07MBAA=&year=sy5zsk7R0zUEAA==&gender=t&abs=f&color=f&buildVersion=3.1.1&buildTimestamp=202211091024
Suurin osa Showcasen blogeista on toteutettu osana Laurean opintojaksoja. Koko koulutustarjontaamme voi tutustua nettisivuillamme. Tarjoamme kymmenien tutkintoon johtavien koulutuksien lisäksi myös paljon täydennys- ja erikoistumiskoulutuksia sekä yksittäisiä opintojaksoja avoimen AMK:n kautta!
Erittäin tärkeä aihe ja pakko sanoa, että kiitos kun avasit näinkin asiaa. Olet kiinnittänyt huomion aiheeseen, joka koskettaa monia meistä sydämiä, ja olet antanut todella tärkeitä tietoja ja tilastoja.
Jokaisella lapsella on oikeus elää turvassa ja rauhassa biologisen perheensä kanssa. Mutta tämä ei välttämättä ole aina mahdollista. Silloinkin kun se ei ole mahdollista, on aina löydettävä keinot luoda perheympäristö, jossa lapsi tuntee olonsa turvalliseksi. Sijaisperhe on yksi näistä vaihtoehdoista.
Turkissa asuessani ajattelin usein ryhtyivät sijaisperheeksi, mutta en uskaltanut. Koska, olin miettinyt usein, voisinko rakastaa lasta, jota en synnyttänyt, yhtä paljon kuin omaani ja lähestyä häntä samalla lämmöllä. On tietysti vaikeaa olla sijaisperhe Turkissa. Suurimmalla osalla huostaanotossa olevista lapsista on vakavia traumaattisia historiaa. Lisäksi on suuri todennäköisyys, että he altistuvat negatiiviselle käytökselle silloinkin, kun he ovat huostaanotossa. Toisaalta, kun hän haluaa sijaisperheeksi, ei valitettavasti ole mahdollista saada tukea lapsen hoitoon, terapiaan ja kaikkiin muihin tarpeisiin. Tästä syystä ihmiset eivät ota ystävällisesti sijaisperhettä Turkissa. Mutta Suomessa on mahdollista saada paljon tukea tässä asiassa, kuten totesit.
Lopuksi lisään vielä, että Espoon kaupungin nettisivuilla sijaisperhettä käsittelevässä artikkelissa sanottiin, että “Sijaisvanhemmiksi ei haeta superihmisiä, vaan tavllisia perheitä, joilla olisi aikaa ja kiinnostusta olla apua tarvitsevan lapsen elämää.” kyllä, meidän ei todellakaan tarvitse olla täydellisiä. Ei pitäisi olla vaikeaa olla osana lapsen elämää, antaa hänelle lämmin koti.
Ehkä voin harkita uudelleen ajatusta sijaisperheeksi tulevina vuosina, miksi ei.
Kiitos ihanasta kirjoituksesta!