Yli 65-vuotiaiden alkoholin käyttö on kasvanut viime vuosikymmeninä (Mielenterveystalo 2022). Moni ikääntynyt hallitsee alkoholin käyttönsä, mutta yhä useamman alkoholitottumukset ylittävät riskikäytön rajat, ja alkoholin käyttö muodostuu ongelmaksi. Noin 2/3 päihdeongelmista kärsivistä ikääntyneistä on käyttänyt runsaasti alkoholia suuren osan elämästään, kun taas noin kolmasosa on aloittanut runsaamman alkoholin käytön eläkkeelle jäämisen aikoihin. Lisäksi on pieni määrä ikääntyneitä, jotka kuluttavat alkoholia malitillisesti, mutta käyttävät alkoholin kanssa samanaikaisesti yhteisvaikutuksia aiheuttavia lääkkeitä. (Pilke 2022.)
Yhtenä syynä ikääntyneiden lisääntyneelle alkoholin käytölle voidaan pitää sitä, että suuret ikäluokat, jotka ovat kasvaneet alkoholimyönteisemmässä yhteiskunnassa alkavat eläköitymään (Mielenterveystalo 2022). Muita syitä ikääntyneiden alkoholin käytölle on lukuisa, mutta yleisimpinä syinä voidaan pitää yksinäisyyttä, masentuneisuutta, tarpeettomuuden tunnetta sekä elämän sisällön puutetta. (Simojoki 2017.) Lisäksi syinä ikääntyneiden alkoholin käytölle voi olla juhliminen, rentoutuminen, yksinäisyyden lieventäminen, epämiellyttävien tunteiden torjuminen sekä käyttö ajankuluksi. (Pilke 2022.)
Missä menee raja? Mikä on liikaa?
Riskirajat ikääntyneiden alkoholin käytölle ovat:
- yli 7 alkoholiannosta viikossa
- yli 3 annosta kerralla
(Mielenterveystalo 2022).
Riskirajat ovat ohjeistuksia, mutta on tärkeää muistaa, että alkoholin kulutuksen riskiraja on aina yksilöllinen (Päihdelinkki 2017). Ikääntyneillä on alkoholinkäytölle tiukemmat riskirajat kuin esimerkiksi työssäkäyville. Tämä johtuu siitä, että iäkkäät ihmiset ovat alttiimpia alkoholin haittavaikutuksille, sillä ikää tulessa lisää alkaa elimistössä tapahtuu muutoksia. Muutokset kehossa ovat esimerkiksi kehon nestepitoisuuden väheneminen, rasvakudoksen suhteellisen osuuden lisääntyminen sekä hormonaaliset muutokset. Nämä muutokset kehossa voimistavat alkoholin haittavaikutuksia. Lisäksi alkoholin ja lääkkeiden saman aikainen käyttö lisäävät alkoholin käytön riskejä etenkin iäkkäillä ihmisillä. (EHYT 2022.)
Uutta ja tarkkaa tilastotietoa ikääntyneiden alkoholin käyttötottumuksista Suomessa oli hyvin vaikea löytää. THL:n (2022) mukaan, suomalaisten juomatapatutkimuksia tehdään kahdeksan vuoden välein, joista viimeisin on vuodelta 2016. Härkönen, Savonen, Virtala, & Mäkelä (2017, 28) kokosivat raportin THL:n juomatapatutkimustuloksisista, jossa käsitellään suomalaisten alkoholinkäyttötapoja vuosina 1968–2016. Raportissa käy ilmi, että 50–69-vuotiaiden naisten humalajuominen ei ole juurikaan vähentynyt näinä vuosina. Lisäksi noin 40 % kyselyyn vastanneista 50–69-vuotiaista miehistä kertoi juovansa itsensä humalatilaan ainakin kerran vuodessa, ja noin 10 % ainakin kerran kuukaudessa tai ainakin kerran viikossa.
Mielestäni on hämmennyttävää, miksi vielä vuonna 2016 juomatapatutkimukset ovat rajattu vain 69-vuotiaisiin asti. Miksei yli 69-vuotiaiden alkoholin kulutusta ei seurata? Voisiko syynä tähän olla se, että iäkkäiden ihmisten alkoholiongelma on vaikea tunnistaa. Seuraavassa postauksessa pohdin tarkemmin sitä, miten voi tunnistaa ikääntyneen ihmisen alkoholin käytön ongelman. Käsittelen postauksessani myös alkoholiongelman puheeksiottoa ikääntyneiden kanssa.
Ikäihmisille tarkoitetulla AUDIT-testillä yli 65-vuotias voi arvioida omaa alkoholin käyttöään.
Tässä linkki testiin. https://www.mielenterveystalo.fi/aikuiset/itsearviointi/Pages/AUDIT_yli_65-vuotiaille.aspx
Lähteet:
Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry 2022. Alkoholin haitat eri väestöryhmissä. Viitattu 25.9.2022. https://ehyt.fi/paihde-peli-info/alkoholi/alkoholin-haitat-eri-vaestoryhmissa/
Härkönen, J., Savonen, J., Virtala, E. & Mäkelä, P. 2017. Suomalaisten alkoholinkäyttötavat 1968-2016. Juomatapatutkimusten tuloksia. Terveyden ja hyvinvoinninlaitos. Viitattu 25.9.2022. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/134585/URN_ISBN_978-952-302-873-9.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Mielenterveystalo.fi 2022. Ikääntyminen ja alkoholi. Viitattu 25.9.2022. https://www.mielenterveystalo.fi/aikuiset/itsehoito-ja-oppaat/oppaat/tietoa_ikaihmisten_mielenterveydesta/psykiatriset_ja_neuropsykiatriset_ongelmat/Pages/ikaantyminen_ja_alkoholi.aspx
Pilke 2022. Sininauhaliiton ikääntyneiden päihdetyö. Ikääntyneiden alkoholinkäyttötavat. Viitattu 25.9.2022. https://www.ikaantyneidenpaihdetyo.fi/tietoa/ikaantyneiden-alkoholinkayttotavat/
Salo-Chydenius, S. 2017. Ikääntyneet ja päihteidenkäyttö. Päihdelinkki.fi. Viitattu 25.9.2022. https://paihdelinkki.fi/fi/tietopankki/tietoiskut/paihteiden-kayton-erityisryhmia/ikaantyneet-ja-paihteidenkaytto
Simojoki, K. 2017. Ikääntyneiden alkoholinkäyttö lisääntyy – taustalla yksinäisyyttä ja tarpeettomuuden tunnetta. A-kiltojen liitto ry. Viitattu 25.9.2022. https://a-kiltojenliitto.fi/ikaantyneiden-alkoholinkaytto-lisaantyy-taustalla-yksinaisyytta-tarpeettomuuden-tunnetta/
THL 2022. Suomalaisten alkoholinkäyttötavat 2016. Viitattu 25.9.2022. https://thl.fi/fi/tilastot-ja-data/tilastot-aiheittain/paihteet-ja-riippuvuudet/alkoholi/suomalaisten-alkoholinkayttotavat
Suurin osa Showcasen blogeista on toteutettu osana Laurean opintojaksoja. Koko koulutustarjontaamme voi tutustua nettisivuillamme. Tarjoamme kymmenien tutkintoon johtavien koulutuksien lisäksi myös paljon täydennys- ja erikoistumiskoulutuksia sekä yksittäisiä opintojaksoja avoimen AMK:n kautta!
Moikka Henna!
Olet pureutunut todella mielenkiintoiseen teemaan ja ainakin itselleni tämä oli ilmiö, josta en ollut tietoinen. Kirjoittamasi syyt eläkeläisten runsaamman alkoholin käyttöön ovat hyvin loogisia. Hyvä, että avasit, minkä takia alkoholin käytön riskirajat ovat niin matalat iäkkäillä. Tekstin luettuasi ymmärsin, miksi riskirajat ovat syytäkin pitää matalina vanhemmissa ikäluokassa. Pidän kriittisestä pohdinnastasi, minkä takia tutkimustiedot rajoittuvat vain 69 ikävuoteen. Ainoaksi mahdolliseksi syyksi mieleeni tuli, että sitä vanhemmat saattavat olla enenevissä määrin toimintakyvyttömiä kuten vuodepotilaita tai muistisairaita, mikä saattaa vääristää tuloksia ilmiön laajuudesta. Joka tapauksessa tärkeä aihe, johon tulisi kiinnittää enemmän huomiota ikäpommin tikittäessä. Myös ikäihmisten hyvinvointi on tärkeää ja tämä ilmiö luultavasti kuormittaa osaltaan sosiaali- ja terveydenhuoltoa.