Maahanmuuttoon liittyy aina suuri määrä erilaisia tunteita sekä reaktioita, joita henkilö ei välttämättä pysty ennakoimaan. Ennakointi voi olla haastavaa, sillä jokainen yksilö kokee ja näkee maailman omalla tavallaan omiin elämän kokemuksiin verraten. Voimakkaat tunteet usein seuraavat maahanmuuttajaa läpi elämän ja tietyt tilanteet voivat olla laukaisevia tekijöitä aikaisemmille reaktioille. Maahanmuuton prosessi on aina kriisi, ja siihen yhdistyy trauma oman kotimaan luopumisen syyn tilanteesta sekä uuteen yhteiskuntaan totuttelusta.
Shokki, on normaali tila siirtymisvaiheessa. Uuden yhteiskunnan, maan, toimintamallien, kulttuurin, kielen sekä monien muiden vieraiden tapojen opettelu luo epätoivon tunteita. Ammattilaisen näkökulmasta täytyy muistaa, ettei psyykkistä prosessia voi ymmärtää. Ainoa asia, mitä voimme ammattihenkilöinä tehdä on yrittää ymmärtää ja olla avuksi. Suomen maahanmuuton tilannetta tarkasteltuna on tultu siihen tulokseen, että moni maahanmuuttaja selviytyy maahanmuuton prosessista kohtuu hyvin. Aiheesta on tehty kaavio, joka kuvaa prosessin vaiheita psyykkisen hyvinvoinnin näkökulmasta
Kuva: Mielenterveystalo. 2022
Yllä olevassa kaaviossa – -merkki kuvaa sitä, kun henkilö voi huonommin ja + -merkki sitä, kun henkilö voi paremmin.
Vaikka voimakkaat tunnereaktiot saattavat seurata läpi elämän ja kokemus voi olla traumaattinen, kriisistä voi selvitä. Psyykkistä hyvinvointia tukevat palvelut ovat läsnä prosessissa heti sen alkumetreillä, ja jatkuu niin kauan, kun maahanmuuttaja kokee sen olevan tarpeellista. Maahanmuuttajilla on myös matala pääsy sopeutumisprosessin jälkeen palveluiden pariin, vaikka ei kokisi niitä enää itselle tarpeelliseksi. Tämä on asia johon on tärkeä painottaa, sillä pitkään kestänyt stressi vaikuttaa mielenterveyteen sekä fyysiseen että psyykkiseen tilaan. Arjessa tämä saattaa näkyä esimerkiksi heräilynä kesken yöunien, levottomuutena tai apaattisuutena, äkillisten pelkotilojen tai paniikin tuntemuksina, vatsa- ja suolisto-oireina sekä muistihäiriöinä.
Mielenterveyden ongelmat voivat muovata meitä sisäisesti ihmisenä. Usein henkilöllä herää kysymyksiä; Nyt kun olen pitkään tuntenut näin, olenko minä nyt tällainen?
Mitkään henkilökohtaiset ongelmat eivät määrittele meitä ihmisenä, vaikka ne ovatkin osana jokapäiväistä elämää tai arkea. Tämä voi olla maahanmuuttajalle erityisen haastavaa ymmärtää, sillä hän hakee omaa roolia uudessa yhteiskunnassa. Alussa tärkeimpiä asioita onkin siis uuden kielen oppiminen, joka vaatii aktiivisuutta kursseille osallistumisessa. Monelle maahanmuuttajalle opiskelu voi olla vierasta, sillä heidän omassa kotimaassaan ei ole ollut mahdollisuutta opiskella ja aikuinen on voinut joutua olla työelämässä lapsesta saakka.
Perhe voi kotiutua uuteen maahan eri aikaan, jolla on suuri vaikutus perheen dynamiikkaan. Yksi perheen jäsen voi tottua nopeasti uuteen ympäristöön tilanteeseen nähden, kun taas toinen voi oireilla hyvinkin pitkään. Huoli omista perheen jäsenistä vaikuttaa valtavasti omaan sopeutumiseen ja psyykkiseen hyvinvointiin. Maahanmuuton tilanteet ovat erilaisia, ja joskus vain yksi perheenjäsen muuttaa toiseen maahan. Silloin huoli voi olla ihan yhtä suuri perheellä koti maassa, vaikka he eivät koe prosessia maahanmuuttajan näkökulmasta. Ammattilaisena on siis huomioitava jokainen tilanne yksilökohtaisesti.
Lähteet:
Mielenterveystalo. 2022. Miltä maahanmuutto tuntuu?. Viitattu 8.11.2022.
Terveyden ja hyvinvoinninlaitos. 2022. Maahanmuuttaneiden mielenterveys. Viitattu 8.11.2022.
Suurin osa Showcasen blogeista on toteutettu osana Laurean opintojaksoja. Koko koulutustarjontaamme voi tutustua nettisivuillamme. Tarjoamme kymmenien tutkintoon johtavien koulutuksien lisäksi myös paljon täydennys- ja erikoistumiskoulutuksia sekä yksittäisiä opintojaksoja avoimen AMK:n kautta!