Olen ollut pitkään siinä uskossa, että mahdollisimman korkealle kouluttautumalla työllistyy varmasti. Kouluttautuminen ei voi mennä hukkaan. Opiskelu onkin henkistä pääomaa kartuttavaa toimintaa, mutta työllistymisen kannalta se voi joskus olla jopa haitallista. Suomessa kuitenkin peräti viidesosa työttömistä on korkeakoulutettuja (Näre&Näre 2022, S.85).
Koulutus voi muodostua ongelmaksi, sillä työnantaja ei välttämättä halua ylikoulutettua henkilöä työtehtävään. Työttömyys sattuu- kirjassa eräs haastateltavista kertoo työkokemuksensa olleen esteenä työllistymiselle. Työnantaja oli suoraan sanonut, että ei halua kouluttaa turhaan tehtävään, sillä tämä jättäisi työn heti saatuaan paremman. (Näre&Näre 2022, S.90.
Erityisesti luova luokka on edustettuna korkeakoulutetuissa työttömissä. Luovaan luokkaan kuuluvat esimerkiksi tutkijat, insinöörit, yliopiston professorit, runoilijat, romaanikirjailijat, taiteilijat, näyttelijät ja muotoilijat. Lisäksi korkeakoulutetuissa työttömissä on edustettuna tietovaltaisilla toimialoilla työskenteleviä luovia asiantuntijoita, kuten huipputekniikan, oikeustieteen ja rahoituspalvelujen alalta. (Näre&Näre 2022, s. 84-85.)
Akawa works- tutkimusyksikön mukaan korkeakoulutettujen työttömyys vähenee tällä hetkellä hitaammin kuin työttömyys kaikkiaan. Koronan seurauksena on huomattu, että ensin palkataan aina työhön tekijät ja vasta sen jälkeen korkeakoulutetut. Todennäköistä on, että ensin palkataan koronan jälkeen jatkuvaan tuotantoon suorittavaa työtä tekevät ja vasta sen jälkeen etsitään suunnittelutyötä tekeviä henkilöitä. Kriisiaikoina hyvin palkattuja korkeakoulutettuja saatetaan myös irtisanoa hieman nopeammin ikään kuin ennakoivasti. (Muilu, H. 2021.)
Tällä hetkellä puolen vuoden pesti tuntuu lottovoitolta.
-Tuomas Jokipii
2008 vuoden finanssikriisin jälkeen ei olla vieläkään palattu sitä edeltävälle tasolle työllisyydessä. Ennen yliopistotutkinnon avulla sai lähes automaattisesti työpaikan, mutta tällä hetkellä se on epävarmaa. Diplomi-insinööri Tuomas Jokipii kertoo YLE:n haastattelussa, että tällä hetkellä puolen vuoden pesti tuntuu hänestä lottovoitolta ja edes työhaastatteluihin tuntuu olevan kovin vaikeaa päästä. Hän on kirjannut kaikki hakemuksensa ja niitä on yhteensä 235 kappaletta. Satunnaisia töitä on löytynyt, mutta vakituisia paikkoja hän ei ole saanut. (Muilu, H. 2021.)
Mielestäni tuntuu ahdistavalta ajatukselta, että ensin opiskelee itseään kiinnostavan ammatin ja sen jälkeen tipahtaa työttömyyden kuiluun. Olen myös kuullut opiskelijoista, joille on sanottu kesken opintojen, että töitä tuskin on saatavilla tämän koulutuksen myötä. Ei varmasti ole kovinkaan motivoivaa kuulla tämän kaltaisia asioita kesken opintojen ja en ihmettele, jos joku haluaa keskeyttää opintonsa kokonaan tämän tiedon seurauksena.
Korkeakoulutettujen työttömyys sai minut pohtimaan sitä, ettei kukaan ulkopuolinen oikeastaan voi ikinä tietää työttömän tilannetta. Monelle työttömästä voi tulla mieleen kouluttamaton henkilö ja se ettei ole ollut riittävän motivoitunut mennäkseen elämässään eteenpäin. Työllistyminen ei ole itsestään selvää kenenkään kohdalla ja koulutustaso ei ole välttämättä este työttömyydelle. Työttömyys koskettaa monia erilaisia ihmisiä ja kukaan ei ole siltä täysin turvassa.
Lähteet:
Muilu, H. 2021. Akateeminen työtön: “Puolen vuoden pesti tuntuu lottovoitolta” – Korkeakoulutettujen työttömyys pitkittyy, koronan jäljiltä töihin pääsy on muita hitaampaa. YLE. Viitattu 15.10.2022.
https://yle.fi/uutiset/3-11742982
Näre, S & Näre, L. 2022. Työttömyys sattuu – Arjen kamppailuja työllistämistoimen rattaissa. Gaudeamus: Tallinna. Viitattu 10.10.2022
Kuva <a href=”https://pixabay.com/fi/users/jeshoots-com-264599/?utm_source=link-attribution&utm_medium=referral&utm_campaign=image&utm_content=3087585″>Jan Vašek</a> <a href=”https://pixabay.com/fi//?utm_source=link-attribution&utm_medium=referral&utm_campaign=image&utm_content=3087585″>Pixabaystä</a>
Suurin osa Showcasen blogeista on toteutettu osana Laurean opintojaksoja. Koko koulutustarjontaamme voi tutustua nettisivuillamme. Tarjoamme kymmenien tutkintoon johtavien koulutuksien lisäksi myös paljon täydennys- ja erikoistumiskoulutuksia sekä yksittäisiä opintojaksoja avoimen AMK:n kautta!
Mooi!
Käsittelet blogissa tärkeää yhteiskunnallista aihetta. Itsekin olen enemmän ollut siinä uskossa, että ei korkealle kouluttautumisesta ainakaan mitään haittaa ole. Näköjään se ei pidäkään aina paikkaansa. Kuulostaa työnhakijan kantilta aika hankalalta, että ei haluta palkata ylikoulutettua henkilöä, vaikka hän olisi motivoitunut ja valmis tekemään juuri sitä hakemaansa hommaa. Sinänsä ihan ymmärrettävää, että nyt koronan jälkeen ensiksi palkataan niin sanottuja duunareita, joille voi maksaa pienempää palkkaa kuin korkeakoulutetuille, mutta eihän se reilua ole. Itsellänikin menisi varmaan motivaatio kesken opintojen, jos minulle sanottaisiin suoraan, etten tulisi saamaan mitään alan hommia valmistumisen jälkeen. Lopussa vielä pohdit hyvin sitä, että työttömyys voi tosiaan sattua ihan kenen vaan kohdalle, koulutuksesta riippumatta.
Kiitos kommentistasi, tämä aihe sai omatkin silmäni avautumaan. Itse mietin tätä kirjoittaessani, että miten työnantaja voi ennalta tuomita korkeakoulutetun henkilön motivaation työtä kohtaan? Miksi kukaan tosissaan hakisi työtä, jota ei ole laisinkaan kiinnostunut tekemään? Duunareiden palkkaamisessa on kyse varmasti myös siitä, että ensin käyntiin lähtee tuotanto ja vasta tämän jälkeen tarvitaan henkilöitä suunnitteluun tai muihin vaativampiin työtehtäviin. Kiinnostava aihe tosiaan ja työttömyys sattuu- kirjasta löytyy lisää ajankohtaista tietoa aiheeseen liittyen.