Työttömyysviidakon sanapedot

Kuva: Pixabay

Oletko totaalisen pihalla siitä, saako työtön peruspäivärahaa vai työmarkkinatukea? Hävettääkö myöntää, ettet oikeastaan edes tiedä mitä ne ovat? Entäpä pääseekö liikkuvuusavustuksella jumppatunnilla parempiin asentoihin vai metrolla Itikseen?

Tähän postaukseen on koottu ja avattu joitain tärkeimpiä työttömyyteen liittyviä termejä. Lue tämä ja olet hetkessä hieman viisaampi!

Peruspäiväraha ja työmarkkinatuki

Peruspäiväraha ja työmarkkinatuki ovat Kelan maksamia työttömyysetuuksia, jotka ovat samansuuruisia. Peruspäivärahaan on oikeutettu henkilö, joka on täyttänyt työssäoloehdon, mutta ei ole ollut työttömyyskassan jäsen vähintään 26 viikkoa. Työmarkkinatukea puolestaan maksetaan niille, joiden a) työttömyyspäivärahakausi on päättynyt, b) työttömyysehto ei ole täyttynyt tai c) olo työmarkkinoilla on vasta alkamassa. Molempien työttömyysetuuksien saamisen edellytyksenä on lisäksi, että työtön henkilö on ilmoittautunut TE-toimistoon kokoaikatyötä hakevaksi työttömäksi työnhakijaksi. Mikäli työtön henkilö kuuluu johonkin työttömyyskassaan, maksaa kassa hänelle ansiopäivärahaa. Tällöin oikeutta Kelan työttömyysetuuksiin ei ole. (Työelämään.fi 2022.)

Työssäoloehto

Äskeisessä selityksessä mainittiin mystinen termi nimeltä työssäoloehto. Se on edellytys Kelan maksamalle työttömyysetuudelle ja täyttyy silloin, kun henkilö on ollut työssä yhteensä 26 kalenteriviikkoa eli noin puoli vuotta työttömyyttä edeltäneiden 28 kuukauden eli vajaan 2,5 vuoden aikana. Lisäksi työajan on tällöin kuulunut olla vähintään 18 tuntia viikossa, ja palkkauksen on ollut oltava työehtosopimuksen mukainen. 26 viikon työssäolojakso voi koostua lyhyistäkin pätkistä, eli työn ei ole tarvinnut olla yhdenjaksoista. (Työelämään.fi 2022.)

Työttömyyskassan tehtävä on järjestää jäsenilleen ansioturvaa työttömyyden tai vuorotteluvapaan aikana.

Työttömyyskassa

Mikä sitten on ansiopäivärahaa maksava taho työttömyyskassa? Työttömyyskassa on yhteisö, jonka jäsenistö koostuu  palkkatyöntekijöistä tai yrittäjistä. Työttömyyskassan tehtävä on järjestää jäsenilleen ansioturvaa työttömyyden tai vuorotteluvapaan aikana. Työttömyyden aikana maksettava korvaus on siis nimeltään ansiosidonnainen päiväraha. Ehtona ansiosidonnaisen päivärahan saamiselle työttömyyskassasta on se, että henkilön on tullut olla kassan jäsen vähintään 26 viikkoa. Lisäksi yllä kuvatun työssäoloehdon tulee myös täyttyä. Työttömyyskassan jäsenyys on maksullista, mutta sitä vastaan saa taloudellisen turvan mahdollisen tulevan työttömyyden varalle. (Duunitori 2022.)

Soviteltu työttömyysetuus

Jos henkilö käy työttömyytensä aikana osa-aikaisesti tai satunnaisesti työssä, voidaan hänelle maksaa soviteltua työttömyysetuutta (päivärahaa tai työmarkkinatukea), jonka suuruus määräytyy saadun palkan mukaan. Mikäli palkka on alle 300 euroa kuukaudessa, ei se vaikuta saatuun työttömyysetuuteen mitenkään. Jos henkilön palkka on yli 300 euroa kuukaudessa, vähennetään tällöin vähintään puolet yli menevästä osasta hänen saamastaan työttömyysetuudesta. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2022.) Työnhaku kokopäivätyöhön on pidettävä koko ajan voimassa osa-aikaisenkin työskentelyn aikana, muutoin oikeus soviteltuun työttömyysetuuteenkin menetetään. (Elämässä 2021.)

Liikkuvuusavustus

Liikkuvuusavustusta haetaan ja saadaan Kelasta silloin, kun henkilö ottaa vastaan vähintään 2 kuukautta kestävän työsuhteisen työn tai osa-aikatyön, jossa päivittäinen työmatka kestää yli 3 tuntia. Se on saman suuruinen kuin peruspäiväraha ja työmarkkinatuki. Liikkuvuusavustusta maksetaan enintään viideltä päivältä viikossa ja siihen ovat oikeutettuja ne henkilöt, jotka ennen työllistymistä ovat saaneet työttömyysetuutta. (Kela 2022.) Liikkuvuusavustuksen tarkoituksena on siis kannustaa työttömiä ottamaan vastaan myös kauempana sijaitsevaa työtä, johon siirtyminen kotoa tulisi muutoin kohtuuttoman kalliiksi.

Kuva: Pixabay

Tässäpä pienenpieni työttömyyssanaston pähkinänkuori. Olipa tämä sitten uposen uutta informaatiota tai tuttua peruspullaa, niin kertaaminen on opintojen äiti eikä näiden juttujen tankkaamisesta koskaan ainakaan haittaa ole. Mahdollisimman hyvää illanjatkoa, olitpa sitten työssä tai työtön tai epämääräisesti jotain siltä väliltä!

Lähteet:

Duunitori 2022. Työttömyyskassa – nämä asiat jokaisen kannattaa tietää. Viitattu 10.11.2022. https://duunitori.fi/tyoelama/tyottomyyskassa

Elämässä 2021. Teetkö osa-aikatöitä? Voit saada samaan aikaan työttömyysetuutta. Viitattu 10.11.2022. https://elamassa.fi/tyo-ja-toimeentulo/teetko-osa-aikatoita-voit-saada-samaan-aikaan-tyottomyysetuutta/

Kela 2022. Liikkuvuusavustus. Viitattu 10.11.2022. https://www.kela.fi/liikkuvuusavustus

Sosiaali- ja terveysministeriö 2022. Työttömyysturva. Viitattu 10.11.2022. https://stm.fi/tyottomyysturva

Työelämään.fi 2022. Työttömän toimeentulo. Viitattu 10.11.2022. https://tyoelamaan.fi/toimeentulo/tyottoman-toimeentulo/

Suurin osa Showcasen blogeista on toteutettu osana Laurean opintojaksoja. Koko koulutustarjontaamme voi tutustua nettisivuillamme. Tarjoamme kymmenien tutkintoon johtavien koulutuksien lisäksi myös paljon täydennys- ja erikoistumiskoulutuksia sekä yksittäisiä opintojaksoja avoimen AMK:n kautta!

2 ajatusta aiheesta “Työttömyysviidakon sanapedot”

  1. Hei! Kiva, postaus. Käsitteet eivät aina ole itsestäänselvyys, joten on hienoa, että avasitte niitä liittyen aiheeseenne! Itselleni näistä käsitteistä ainakin oli hyötyä, sillä kaikki eivät olleet tuttuja. Ja vaikka olisivatkin olleet, sain lisää tietoa. On mukavaa, että liikkuvuusavustus on mahdollinen. Olisi mielenkiintoista tietää, kuinka paljon ihmisiä ottaa työtä vastaan kauempaa juuri tämän olemassaolon vuoksi. Itsestäni tuntuu, että jo 3 tuntia päivässä matkoihin olisi niin puuduttava aika, etten lähtisi, vaikka matkustamisestakin saisi rahaa. Tai ainakaan jos itse pitäisi ajaa. Junahan voisi ollakin mukavempi vaihtoehto. Postaus oli sekeästi rakennettu väliotsikoin ja sitä oli helppo lukea 🙂

  2. Moi!
    Olipa hyvä ja kattava avaus työttömyysajan etuuksista, varmasti moni olisi tällaista tietopakettia ja selvitystä vailla. Tukien hakematta jättäminen kieliikin siitä, että ne ovat ehtoineen vaikeaselkoisia, ja epätoivo ja luovuttamisenhalu iskee viimeistään papereita ja hakemuksia täytellessä. Itsekin olen aikoinaan saanut liikkuvuusavustusta kesätyön sijaitessa toisella paikkakunnalla, ja kuulin siitä työkaverilta vasta useamman vuoden töiden jälkeen. En ollut koskaan kuullutkaan sellaisesta, eikä tullut mieleen, että työssäkäyvänä saisi vielä tukea siihen. Luulen, ettei Kelakaan siitä koskaan olisi vinkannut. Hyvä kuitenkin tietää itse mahdollisimman paljon näistä, niin ehkä osaa itsekin joskus auttaa kaveria!

Kommentoi