”Vaikka kehitysvammaisilla on oikeus haaveilla ja hankkia lapsia, on myös lapsella oikeus turvallisiin vanhempiin ja huolehtivaan kasvatukseen.”
Vanhemmuus kehitysvammaisena ei ole perusteena lastensuojelun asiakkuudelle, mutta avuntarve tulisi arvioida lapsen eri kehitysvaiheissa. Haasteita kohdatessa on suotavaa hakeutua ehkäisevän lastensuojelun palveluihin. Palvelut turvaavat lapsen kasvun ja kehityksen sekä tukevat vanhemmuutta. (THL 2022.)
Vanhemmuus kehitysvammaisena voi herättää erilaisia huolenaiheita, kuten periytyykö kehitysvamma ja selviytyykö kasvatustehtävästä. (THL 2022.) Raskaus herättää useasti monenlaisia tunteita ja kehitysvamma tuo mukanaan varmasti omat mietteensä. Päässä pyörii luultavasti monenlaisia ajatuksia, kuten muiden suhtautuminen raskauteen ja vanhemmuuteen kehitysvammaisena. Lievä kehitysvamma saattaa nostattaa muissa ennakkoluuloja esimerkiksi pärjäämisessä kasvatustehtävissä. Lievä kehitysvammaisuus ei ole kuitenkaan esteenä hyvälle vanhemmuudelle.
Ammattilaisena on tärkeää tunnistaa vanhemmat, joilla on kehitysvamma, jotta perhe saisi tarvitsemaansa tukea. Aiheen puheeksi ottamista ei kannata pelätä, sillä yleensä odotusten vastaisesti asiakassuhde jopa paranee sen myötä. Kehitysvammainen vanhempi harvemmin tuo itse esille kehitysvammaisuuttaan, sillä pelkona voi olla huostaanotto tai leimaaminen huonoksi vanhemmaksi. (Vehmanen 2012.) Suoraan kysyessäkin asiakas saattaa peitellä kehitysvammaisuutta pelätessään seurauksia sen myöntämisestä. Olisi hyvä käydä läpi, miten tärkeää tunnistaminen olisi oikeanlaisen avun saamiseksi.
Kehitysvammainen vanhempi ja hänen lapsensa hyötyisivät etenkin kotiin tuoduista palveluista. Kehitysvammaisen voi olla helpompaa käydä asioita konkreettisesti läpi omassa kodissaan. Toisaalta ajatus voi pelottaa, että omaan kotiin tultaisiin arvostelemaan. Kotiin viedyt palvelut auttavat myös ammattilaisen osalta tilanteen hahmottamista, kun näkee arjen sujumisen ja sen haasteet omin silmin. (Vehmanen 2012.) Luottamusta ammattilaiseen täytyy löytyä, jotta voi päästää jonkun kotiinsa ohjeistamaan haasteita kokemissaan asioissa. Mikäli luottamusta ei ole, asiakas saattaa piilotella haasteitaan työntekijältä, jolloin oikeanlainen apu jää saamatta.
Lähteet:
THL. 2022. Vammaispalvelujen käsikirja. Vammainen henkilö vanhempana. Viitattu 24.10.2022.
Ruuhkavuodet. 2021. Miksi kehitysvamma olisi lasten saamisen esteenä?. Viitattu 27.10.2022.
https://ruuhkavuodet.fi/2021/03/04/tabu-kehitysvammainen-vanhempi/
Vehmanen, M. 2012. Vanhemmuuden tukena. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry. Viitattu 24.10.2022.
Suurin osa Showcasen blogeista on toteutettu osana Laurean opintojaksoja. Koko koulutustarjontaamme voi tutustua nettisivuillamme. Tarjoamme kymmenien tutkintoon johtavien koulutuksien lisäksi myös paljon täydennys- ja erikoistumiskoulutuksia sekä yksittäisiä opintojaksoja avoimen AMK:n kautta!
Mielenkiintoisesta aiheesta hyvin kirjoitettu juttu, Nathalia. Itse olen tehnyt lastensuojelussa töitä viimeiset kolme vuotta, ja kerran kohdannut nuoren, joka oli meille laitokseen sijoitettu kiireellisesti, ja hänen äitinsä oli lievästi kehitysvammainen. Tässä tilanteessa, oman kokemukseni mukaan, oltiin epäonnistuttu avohuollon tukitoimissa, ehkä ei oltu tunnistettu avun tarvetta tarpeeksi ajoissa ja tilanne oli päässyt eskaloitumaan siihen, että lapsi piti huostaanottaa. Valitettavasti liian vähäinen huolenpito ja rajojen pitäminen oli johtanut nuoren vakaviin käytöshäiriöihin, joita sitten lähdimme laitoksessa työstämään ja tukemaan vanhemmuutta sitä kautta, jotta nuoren olisi mahdollista vielä kotiutua ennen täysi-ikäisyyttä, johon tässä tapauksessa oli vielä kolmisen vuotta aikaa. Tämä kyseinen nuori kuitenkin vaihtoi sijoituspaikkaa noin vuoden päästä, joten en tiedä, miten tilanne jatkui meiltä pois lähtemisen jälkeen. Mielenkiintoinen ja tärkeä aihe, johon pitäisi ennalta ehkäisevissä palveluissa kiinnittää enemmän huomioita. Uskon kuitenkin, että useammin tilanteet ovat paremmin, kuin tässä tuntemassani tapauksessa.