Olen lukenut useita kirjoja ja artikkeleita, joissa ääneen pääsee joko entinen huumeiden käyttäjä tai esimerkiksi huumeita käyttävän lapsen äiti. Kirjoissa, joita olen lukenut – ja jonka kirjoittaja on itse aiemmin käyttänyt huumeita – usein kuvataan kuinka käyttöaikana eri tahoilta on useammassa vaiheessa tarjottu apua ja tukea käytön lopettamiseen. Vaikka henkilöllä on esimerkiksi lapsen syntymän tai odotuksen johdosta usein ollut suuri motivaatio lopettaa käyttäminen, se ei useinkaan ole avusta ja tuesta huolimatta onnistunut, tai sitten on ratkettu uudelleen käyttämään. Voisin kirjoittaa enemmänkin siitä tuskasta, joka kirjoista huokuu, kun huumeiden käytön takia lapset on huostaan otettu, eikä parhaistakaan aikomuksista huolimatta kuiville pääseminen ole onnistunut. Tässä tekstissä haluan kuitenkin nostaa esille huumeita käyttävän henkilön läheiset.
HUUMEITA käyttävän nuoren läheiset jäävät usein vaille tukea, vaikka hätä lapsesta on suuri. Kodin ilmapiiriä voi kuvata tunnekaruselliksi, jossa vaihtelevat pelko, syyllisyys, kiukku, auttamisen halu, rakkaus ja sääli.
(Ojala 2022)
Sosiaalihuoltolaissa (1301/2014) luvussa 3 säädetään, että sosiaalipalveluja on järjestettävä myös tuen tarpeessa olevien henkilöiden läheisten tukemiseksi. Monesti kuitenkin kuulee, että huumeita käyttävän henkilkön läheinen jää aivan yksin.
Glasgow’n yliopiston Marina Barnardin (2005) tutkimuksessa todetaan, että perheissä, jossa joku lapsista käyttää huumeita sisaruksilla on kohonnut riski ajautua myös itse huumeiden maailmaan. Tutkimuksessa käy myös ilmi, että useat vanhemmat yhdistivät fyysisen ja psyykkisen terveytensä heikkenemisen lapsensa huumeongelman kanssa elämiseen, ja sen aiheuttamaan stressiin.
Olisi siis tärkeää antaa oikea-aikaista tukea huumeitakäyttävän henkilön läheisille. Resurssipulan takia varmasti moni, joka tarvitsee sosiaalipalveluita jää niitä ilman, tai tukea ei pystytä antamaan tarpeeksi aikaisin. Tämä asia mietityttää minua paljon, tulevana sosiaalialan ammattilaisena. Aina puhutaan myös siitä, minne tulisi vähäiset resurssit ohjata. Tulee väkisinkin ajateltua miten vaikeaa täytyy olla päättää keneltä otetaan jotain pois, jotta joku muu saisi jotakin lisää?
Lähteet
Barnard M. (2005). Drugs in the family. The impact on parents and siblings. (Glasgow
University). Viitattu 11.11.2022. https://www.jrf.org.uk/report/drugs-familyimpact-parents-and-siblings
Sosiaalihuoltolaki 1304/2014. Viitattu 18.10.2022. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2014/20141301#L3
Ulla Ojala. 2022. Tehylehti – Nuoren huumeidenkäyttö vie läheiset tunnekaruselliin – uusi menetelmä tarjoaa tukea. Viitattu 18.10.2022. https://www.tehylehti.fi/fi/tyoelama/nuoren-huumeidenkaytto-vie-laheiset-tunnekaruselliin-uusi-menetelma-tarjoaa-tukea
Kuva
Flickr, https://www.flickr.com/photos/wiredforsound23/9336521415
Suurin osa Showcasen blogeista on toteutettu osana Laurean opintojaksoja. Koko koulutustarjontaamme voi tutustua nettisivuillamme. Tarjoamme kymmenien tutkintoon johtavien koulutuksien lisäksi myös paljon täydennys- ja erikoistumiskoulutuksia sekä yksittäisiä opintojaksoja avoimen AMK:n kautta!
Heippa Miira!
Postauksessasi käsittelit mielenkiintoista ja ehkä vähemmälle huomiolle jäävää näkökulmaa huumeiden käyttäjän läheisistä. Aihe on herkkä ja vaikuttaa kaikkiin huumeidenkäyttäjän lähellä oleviin. Tästä syystä moni ei varmasti nää muuta vaihtoehtoa suojellessaan itseään, kuin katkaista välit tällaiseen henkilöön. Asia ei tietenkään ole näin yksinkertainen ja luo varmasti paljon tuskaa erityisesti vanhemmille. Niin kuin mainitsit tuen tarjoaminen tällaisissa tilanteissa ajoissa olisi äärimmäisen tärkeää.