Green Care on luonto- ja eläinavusteista toimintaa ja siinä on vahvasti läsnä luontoperustaisuus, kokemuksellisuus ja osallisuus. Sosiaalipedagoginen hevostoiminta on Green Caren eläinavusteinen menetelmä, jolla pyritään ehkäisemään syrjäytymistä ja tukemaan sosiaalista kasvua ja hyvinvointia. Toiminta perustuu ihmisen ja hevosen väliseen vuorovaikutukseen, jossa tärkeässä roolissa on toimintaympäristönä oleva talliyhteisö.
Green Caren perusedellytykset ovat tavoitteellisuus, vastuullisuus ja ammatillisuus. Sosiaalipedagogista hevostoimintaa ei voikaan ohjata kuka tahansa, vaan ohjaaminen vaatii koulutuksen. Koulutukseen voi hakeutua henkilö, jolla on sosiaali-, terveys- tai kasvatusalan pohjakoulutus. Pohjakoulutuksen ja oman alan työkokemuksen lisäksi ohjaajalla itsellään on oltava kokemusta ja taitoa hevosten kanssa toimimisesta. Ohjaajan ammatillinen tausta määrittää, mitä palvelua annetaan.
Sosiaalipedagogista hevostoimintaa voidaan toteuttaa sosiaalisen kasvun tukena virkistys- ja harrastustoimintana, opetuksen, kasvatuksen ja hyvinvoinnin edistämisenä tai kuntoutuksena ja sosiaalipalveluissa. Sosiaalipedagoginen hevostoiminta soveltuukin esimerkiksi lastensuojelun, nuorisotyön, mielenterveys- ja päihdetyön, kuntouttavan työtoiminnan tai muistisairaiden kanssa työskentelyn menetelmäksi.
Haastattelimme tehostetussa perhetyössä työskentelevää sosiaaliohjaajaa, jolla on usean vuoden kokemus perhetyöstä ja tämän lisäksi sosiaalipedagogisen hevostoiminnan ohjaajan koulutus. Haastateltavamme on käyttänyt sosiaalipedagogista hevostoimintaa yhtenä työmenetelmänään noin neljän vuoden ajan. Sosiaalipedagogisen hevostoiminnan asiakkaat valikoituvat tapauskohtaisesti sosiaalityöntekijän lähetteellä. Jotta sosiaalipedagogista hevostoimintaa voidaan käyttää ja tätä kautta saavuttaa tuloksia, on asiakkaan oltava kiinnostunut eläimistä. Asiakasarvioiden tekeminen on oleellista toiminnan soveltuvuuden kartoittamiseksi ja toistaiseksi haastateltavamme ei ole kohdannut asiakasta, jonka kanssa menetelmää ei olisi voinut käyttää. Yhtenä esteenä menetelmän käytölle hän mainitsi mahdollisen aggressiivisuuden eläintä kohtaan, mutta tähän hän ei ole törmännyt.
Sosiaalipedagogisen hevostoiminnan peruselementit ovat yhteisöllisyys, elämyksellisyys ja toiminnallisuus. Haastateltavamme kuvaakin toimintaa monipuolisena menetelmänä, jossa luonnossa olemisella ja talliympäristöllä on suuri vaikutus. Asiakkailla voi olla pulmaa esimerkiksi tunne-elämän, vuorovaikutuksen tai keskittymisen suhteen.
Sosiaalipedagogisen hevostoiminnan ohjauskerrat suunnitellaan yksilöllisesti asiakkaan tarpeiden mukaan. Toiminnassa on selkeä struktuuri, se on tavoitteenmukaista ja ohjaaja on asiakkaan ja hevosen tavoin aktiivinen osapuoli. Toiminta voi olla esimerkiksi ratsastusta, kävelyttämistä, silittelyä, hellimistä, leikkejä, tehtäväratoja, yhdistettyjä eväsretkiä ja keskusteluja. Toiminnan kautta käydään läpi asiakkuuden taustalla olevia asioita.
Tavoitteet ohjaavat kaikkea työskentelyä sosiaalipedagogisessa hevostoiminnassa ja kaikkien toimintakertojen pitkän linjan tavoitteena sekä työn ohjaajana on lapsen tai nuoren tavoitteet. Asiakas voi tarvita esimerkiksi tukea oman toiminnan ohjaamisessa. Yhdessä tai itsenäisesti hevosta hoitamalla, muun muassa ruokinnan, kavioiden puhdistuksen ja harjan harjaamisen kautta, voidaan peilata itsestä huolehtimisen taitoja. Asiakkaan itsetuntoa voi nostaa antamalla sopivasti vastuuta hoitotyössä. Hevonen on määrätietoinen eläin, joten hevosen kanssa toimiessa voidaan harjoittaa päättäväisyyttä ja itsehillintää sekä lisätä luottamusta. Haastateltavamme kuitenkin kertoi, että luottamus häneen tai hevoseen ei välttämättä synny heti ensimmäisellä kerralla. Toisia ujostuttaa esimerkiksi puhua vaikeista asioista, mutta eläimen kanssa toimiminen voi ”rikkoa jäätä” -tämäkin vaihtelee yksilöllisesti.
Toimintakerta on kokonaisuus, joka alkaa haastateltavamme hakiessa asiakkaan tallille ja päättyy asiakkaan kotiin viemiseen. Toimintakerran kesto vaihtelee sisällön tavoin yksilöllisesti huomioiden muun muassa asiakkaan iän, mutta vie kokonaisuudessaan noin kolme tuntia. Toiminnan kokonaisvaltaisuuden vuoksi nuorimmat saattavat väsähtää nopeammin. Nuorimmat haastateltavamme asiakkaista ovat olleet 5-vuotiaita ja vanhimmat 16-17-vuotiaita.
Haastateltavamme kokee sosiaalipedagogisen hevostoiminnan, kuten eläinavusteisen toiminnan muutenkin, toimivana menetelmänä:
“Yhteys eläimeen on toisenlainen. Hevoselle voi näyttää tunteita.”
Sen lisäksi, että hevoselle voi näyttää tunteita, sanoo haastateltavamme eläinavusteisella toiminnalla olevan rauhoittava vaikutus asiakkaaseen. Tätä näkemystä tukevat tutkimukset, joissa rauhoittavan vaikutuksen lisäksi eläinavusteisella toiminnalla on todettu olevan hyötyjä muun muassa vuorovaikutustaitojen kehittymisessä.
Tutustuessamme menetelmään, ajattelimme ensiksi, ettei tästä voi sanoa mitään kriittistä, niin toimivalta ja hienolta se vaikutti. Edetessämme aiheen työstämisessä jäimme kuitenkin miettimään muun muassa menetelmän saatavuuden tasa-arvoisuutta. Menetelmää ei voi käyttää ilman hevosta, tämä aiheuttaa alueellista eriarvoisuutta. Läheskään kaikilla paikkakunnilla ei ole tallia, missä menetelmää voisi käydä toteuttamassa, tai ohjaajaa, jolla on oma hevonen käytettävissä. Lisäksi ohjaajan on tunnettava asiakkaansa ja talliyhteisö hyvin, että hän voi arvioida näiden yhteensopivuuden. Talleilla ja hevosmaailmassa on omia erityispiirteitä, mitä hevosettomassa ympäristössä kasvanut ei voi tietää. Tallin muu henkilö- ja asiakaskunta ei välttämättä ymmärrä asiakkaan taustaa ja hänen erityistarpeitaan. Sosiaalipedagogisella hevostoiminnalla ei saavuteta asiakkaan tavoitteita, jos hevostoiminnasta ei tulekaan mukava kokemus.
Jäimme miettimään myös tilannetta, missä asiakas innostuisi hevosista kovin, ja kokisi saavansa tämän harrastuksen parista itselleen mielekästä sisältöä elämälleen ja parhaimmillaan hyväksyvän yhteisön tuen, mikä kannattelisi elämässä. Mitä tapahtuu sitten, kun menetelmän toimintakerrat loppuvat? Jääkö asiakas tyhjän päälle, jos hänellä tai perheellään ei ole varaa jatkaa harrastusta omatoimisesti? Esimerkiksi lastensuojelun kautta voidaan myöntää harrastustoimintaan taloudellista tukea, mutta tämä summa ei ole läheskään riittävä kalliiseen ratsastustoimintaan. Tuntuisi kohtuuttomalta taakalta vaikkapa lastensuojelun asiakkaalle, että hänet tutustutetaan hevosmaailmaan, missä hän haluaisi pysyä, mutta hänellä ei tähän olisi jatkossa mahdollisuutta.
Sosiaalipedagogisia hevostoiminnan ohjaajia ei ole monia. Vaatii ohjaajalta todellista paloa menetelmän pariin, kun koulutuksen kustannukset, aika ja menetelmän vaatima taustakokemus otetaan huomioon. Tämän vuoksi menetelmän pariin olisi enemmän tulijoita, kuin ohjaajat pystyvät ottamaan vastaan. Mielestämme yhteiskunnan pitäisi ottaa enemmän vastuuta sosiaalipedagogisen hevostoiminnan ohjaajien kouluttamisesta. Menetelmän tulokset ovat olleet niin lupaavia, että tähän panostamalla saisimme tulevaisuudessa menetelmään käytetyt investoinnit takaisin, muiden tahojen kustannusten jäädessä pienemmiksi. Inhimillisestä näkökulmasta katsoen sosiaalipedagoginen hevostoiminta voisi tuoda monelle ihmiselle paljon hyvää oloa ja voimia elämään.
Kuvat: Pixabay
Lähteet:
Green Care Finland 2021. Eläin rauhoittaa ja aktivoi. Viitattu 25.4.2021. https://www.gcfinland.fi/green-care-/vaikuttavuus/luonto-sote-palveluissa/elain-rauhoittaa-lasnaololla/
Lipponen, M. & Vehmasto, E. (toim.) 2019. Sosiaalipedagoginen hevostoiminta. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 78/2019. Luonnonvarakeskus. Viitattu 25.4.2021. https://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/544978/luke-luobio_78_2019.pdf?sequence=5&isAllowed=y
Lipponen, M. & Vehmasto, E. 2021. Sosiaalipedagogisen hevostoiminnan laatu ja vaikuttavuus. Käsikirja. Luonnonvarakeskus. Viitattu 25.4.2021. https://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/547379/Sosiaalipedagogisen_hevostoiminnan_tyokirja.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Luontohoivan ja luontovoiman palvelut 2018. Luonnonvarakeskus. Viitattu 25.4.2021. https://www.gcfinland.fi/tiedostopankki/495/GreenCare-tietokortti-1-painovalmis.pdf
Sosiaaliohjaajan haastattelu 31.3.2021. Vantaan kaupunki. Vantaa.
Sosiaalipedagoginen hevostoiminta syrjäytymisen ehkäisyssä ja sosiaalisessa kuntoutuksessa 2019. Luonnonvarakeskus. Viitattu 25.4.2021. https://www.gcfinland.fi/tiedostopankki/724/GreenCare-tietokortti-1_2019.pdf
Sosiaalipedagoginen hevostoimintayhdistys ry 2021. Viitattu 25.4.2021. https://www.hevostoiminta.net/
-Marjo ja Ritva
Suurin osa Showcasen blogeista on toteutettu osana Laurean opintojaksoja. Koko koulutustarjontaamme voi tutustua nettisivuillamme. Tarjoamme kymmenien tutkintoon johtavien koulutuksien lisäksi myös paljon täydennys- ja erikoistumiskoulutuksia sekä yksittäisiä opintojaksoja avoimen AMK:n kautta!